Globaalin finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden sääntelystä tuli kestopuheenaihe. Kysyttiin, miten ennen kriisiä satumaisia voittoja tehneet ja tähtitieteellisiä palkkoja maksaneet rahoituslaitokset voitiin pelastaa veronmaksajien rahoilla. Poliitikot ja viranomaiset pakotettiin toimiin. Yhdysvalloissa veronmaksajien piikki pyrittiin laittamaan kiinni vuoden 2010 reformissa lisäämällä valvontaa ja nostamalla rahoituslaitosten pääomavaatimuksia. Euroalueella samaan on pyritty yhteisessä pankkiunionissa. Lisäksi Euroopassa on puuhattu vuodesta 2012 rahoitusmarkkinaveroa. Vaikka sääntely näyttää äkkiseltään edistyneen, totuus on toinen. Esimerkiksi EU:n rahoitusmarkkinavero on supistunut kymmenen valtion hankkeeksi, joka uhkaa kaatua kokonaan. Kun rahoitusmarkkinat ovat rahapoliittisen elvytyksen myötä stabiloituneet, on sääntelyn toimeenpano kohdannut voimakasta vastustusta finanssikeskuksissa. Nykyisen sääntelyn ongelma on myös siinä, että se ei puutu

