Ohjaaja Saana Lavaste ja esityksen bipoc-konsultti Elina Izirra uskovat teatterin olevan hyvä väline osin tiedostamattomien valtarakenteiden tutkimiseen.
[…]
Kahdessakymmenessä vuodessa yhteisöllistävästä teknologiasta on muodostunut digitaalinen häkki.
[…]
Lastenkirjainstituutti lähettää keväällä 2024 paketin selkokirjoja ja muita helppolukuisia kirjoja jokaiseen yläkouluun Suomessa. Tavoitteenamme on, että selkokirjojen avulla lukutaito vahvistuu niin, että myöhemmin voi siirtyä yleiskielisten kirjojen pariin
[…]
Lue lisää… from Nuorten itse toivomia selkokirjoja yläkouluihin yhteensä miljoonalla eurolla
Vanhoja laitteita ja pelejä nakertaa ajan hammas, mutta myös digitaaliset pelit ovat vaarassa kadota. Kiistaa on myös niiden omistajuudesta.
[…]
Erityisopettajasta moderniksi kylähulluksi ryhtyneen Vihervallin teokset henkivät groteskia steampunkia ja kuolemaa.
[…]
Lue lisää… from Kyläkoulun luudiileri Pekka Vihervalli tekee teurasjätteestä hätkähdyttävää taidetta
Suuret taideteokset syntyvät sekoituksesta sattumia ja maailmanhistorian myrskyisiä tapahtumia. Tietenkin polttoaineeksi tarvitaan teoksen tekijöiden lahjakkuutta ja hengen paloa. Intohimoa ja angstia. Aloitetaan sattumista. Englantilainen Christopher Isherwood tutustui 1920-luvulla maanmieheensä, runoilija W. H. Audeniin. Heistä tuli sydänystäviä. Vuonna 1929 Auden hengaili Berliinissä perehtymässä silloin vielä hetken ajan vapaamielisen kaupungin sykkeeseen. 25-vuotias Isherwood päätti lähteä kaveria moikkaamaan. Isherwood todisti, miten saksalaiset fasistit tekivät juutalaisista suuren sodan jälkeisen laman syntipukkeja. Yhteiskunnan hajautuminen ja latentti väkivalta oli uuvuttavaa, niinpä Isherwood rentoutui hämärissä baareissa Schönebergin kaupunginosassa. Avoimen eroottinen taide ja seksuaalisten suuntautumisten villi kirjo hurmasivat Isherwoodin. Palattuaan Englantiin Isherwoodin Saksan-visiitin tapahtumat ja ihmiset, etenkin varieteelaulajatar
[…]
Lue lisää… from Teatteriliitteen pääkirjoitus: Maailma palaa, bileet jatkuu
Voiman teatteritoimittaja Tuomas Rantanen nivoi kuluneen teatterivuoden yhteen.
[…]
Lue lisää… from Teatterivuosi 2023 – sukupuolitetusta väkivallasta kehottomaan kehoon
Selma Vilhunen on käsikirjoittanut ja ohjannut ensimmäisen suomalaisen draamaelokuvan polyamoriasta.
[…]
Bändi on noussut näyttämön reunoja kiertävälle omalle lavalleen jo ennen yleisön asettumista paikoilleen. Cabaret-musikaalin alkaessa yleisö laskeutuu mentaalisesti pikkuhiljaa toiseen taikamaailmaan, kauas jäisen Aurajoen rannalta tai Kouvolan Salpausselänkadulta savuiseen 1920-luvulle berliiniläiseen undergroundklubiin. Tai niin pitäisi olla. Sinänsä ankeaa, että esiripun nostamisen ja valojen himmentämisen sijaan maailmojen siirtymästä kertoo nykyään kuulutus vaatien panemaan puhelimet pois päältä ja olemaan kuvaamatta esitystä. Mutta ajat ovat aikoja, ja tyhmää yleisöä, ikävä kyllä, pitää muistuttaa. “Willkommen, bienvenue, welcome.” Niin kuuluu seremoniamestarin toivotus. Nerokkaan John Kanderin musiikki nostattaa ihokarvat pystyyn. Pienet yksinkertaiset ja rytmikkäät soinnut muistuttavat Kit Kat Klubin, maailman tunnetuimman valkokankaalla nähdyn revyyteatterin sävelistä. Olisi
[…]
Lue lisää… from Katujen kasvattamat tähdet Kouvolassa, Turussa ja Tallinnassa
Raskaaksi 15-vuotiaana tulleen Anna Liisan (Milla Kuikka) pakokauhuinen rämpiminen metsässä näyttäytyy amokjuoksuna lavalle rakennetun matalan korokkeen ympäri. Sen päällä tanssija (Alina Sakko / Maija Viipuri) ilmentää kehollaan syntyvää lasta, synnyttämistä, muistikuvia kielletystä rakkaudesta sekä viimein lapsen kuolemaa ja hautaamista, kun Anna Liisa survoo hahmon väkivalloin korokkeella olevaan luukkuun. Ensin lavan alle sullottuna ja myöhemmin ihmisten keskellä istuvana kalpana haamuna näyttäytyvä hahmo edustaa Anna Liisan psyykkistä kuormaa, jota kukaan muu näytelmän hahmo ei pysty tunnistamaan. Minna Canthin Anna Liisa -näytelmän (1895) sovitus kulkee tyrmäävän intensiivisesti Kajaanin kaupunginteatterissa. ”Keskeistä tässä on se, että vaikka tanssitaiteilija tavallaan esittää lasta, hän on myös Anna
[…]
Lue lisää… from Kajaanin Räntä-festivaaleilla trauma muuttui lihaksi ja valokuvat musiikiksi
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa