Koronapandemian aikana liitoon noussut ilmiö syventää vasemmiston kriisiä tarjoamalla luokkatietoisuuden tilalle yksilökeskeisyyttä ja yleistä epäluottamusta.
[…]
Kirkon kannanotot köyhyydestä kuohuttavat, mutta juontavat ihmisten kokemuksista.
[…]
Illan aikana musiikista vastaa Mvt?:n house dj the good time girl, Lauantaidiskosta tuttu Lunawil sekä vieraileva dj-kollektiivi CEX.
[…]
Lue lisää… from Voiman tukema queer-klubi tulee taas – Seuraavat bileet 8. joulukuuta Tannerissa
Ihmisen muuttaminen teknologian ja tieteen keinoin pitää sisällään olennaisia kysymyksiä ihmisenä olemisesta.
[…]
Suomalaisessa yliopistossa kohtaavat eliitti ja radikaaliajattelijat, joista osa nousee uuteen eliittiin, historioitsija Laura Kolbe sanoo.
[…]
Alkuvuonna 2021 hintatason kasvuaste, eli inflaatio, alkoi pitkästä aikaa kiihtyä. Ilmiön ymmärtämiseksi on tarkasteltava maailmanlaajuisia arvoketjuja. Suuret taloudet globaalissa pohjoisessa kärsivät 1970-luvulla kohonneesta inflaatiosta ja korkeasta työttömyydestä. Ongelmat päättivät toisen maailmansodan jälkeisen kultakauden, jonka aikana työvoimalla ja ammattiliitoilla oli vahva neuvotteluasema ja talouskasvu, työn tuottavuus ja tulonjaollinen tasa-arvo paranivat huomattavasti. Sittemmin 1980-luvulla alkaneella uusliberaalilla aikakaudella talouskasvu on hidastunut, tulonjaollinen eriarvoisuus lisääntynyt ja sodanjälkeiselle kulta-ajalle tyypillinen taloudellinen suorituskyky jäänyt historiaan globaalissa pohjoisessa. Kun kansainvälisten pääomaliikkeiden sääntelyä alettiin purkaa, globaalin pohjoisen yritykset alkoivat tavoitella korkeampia voittoja siirtämällä tuotantoaan globaaliin etelään, missä ne pääsivät nauttimaan halpatyövoiman mahdollistamista alhaisista työkustannuksista. Itäblokin, Intian ja Kiinan
[…]
Paradoksaalisesti jotkin puolueet vetoavat sellaisiinkin äänestäjiin, joiden oikeuksien paranemista samaiset puolueet tuntuvat vastustavan.
[…]
Kun keskuspankit alkoivat reilut puolitoista vuotta sitten nostaa korkoja, ne suojelivat uskottavuuttaan. Kun inflaatio huiteli pahimmillaan yli 10 prosentissa, keskuspankkien oli toimittava saavuttaakseen asettamansa 2 prosentin inflaatiotavoitteen. Koronnostot purevat inflaatioon, joka johtuu liiallisesta kysynnästä ja talouden ylikuumenemisesta. Koronnostot tekevät rahasta kalliimpaa, yritysten ja kotitalouksien kulutus vähenee, talous rauhoittuu ja hinnat alkavat laskea. Vanhan sanonnan mukaan konservatiivinen keskuspankkiiri hakee boolimaljan pois ennen kuin alkaa mennä liian lujaa. Nykyisen inflaation taustalla on kuitenkin monisyisempi vyyhti kuin ylikuumeneva talous. Koronapandemia aiheutti globaaleja tarjontaketjujen pullonkauloja, joiden väliaikaisuudesta ja pysyvyydestä väiteltiin jo ennen Ukrainan sodan alkamista. Venäjälle asetetut talouspakotteet syvensivät energian tarjontashokkia entisestään ja kiihdyttäessään
[…]
“Tämä on kirjan tärkein sitaatti”, Philippe Sands sanoi näyttäen tekstiä kirjan alkusivuilla. “Eivät meille kummittele vainajat vaan ne tyhjät kohdat, joita muiden ihmisten salaisuudet ovat meihin jättäneet.” Se on unkarilais-ranskalaisen psykoanalyytikon, Nicolas Abrahamin (1919–1975), kynästä. Brittiläis-ranskalainen ja juutalaistaustainen ihmisoikeusjuristi Phillippe Sands vieraili Helsingissä esittelemässä hiljattain suomeksi ilmestynyttä kirjaansa Paluu Lembergiin – Kansanmurha ja rikos ihmisyyttä vastaan -käsitteiden juurella (Teos). Kirjan on suomentanut Titia Schuurman. Sandsin kirja on yhtä lailla tutkimusmatka natsi-Saksan aiheuttamiin tuhoihin kuin jännityskertomus Sandsin omasta suvusta. Mitä tapahtui Sandsin sukulaisille natsi-Saksan mellastaessa Itä-Euroopassa 1940-luvulla? Minne sukulaiset lähtivät? Heitä tai heidän jälkeläisiään ei enää ole lähelläkään vanhoja kotikontuja. Historian
[…]
Lue lisää… from Philippe Sands on tehnyt tutkimusmatkoja natsien pimeään ytimeen
Edellinen hallituskausi oli poikkeuksellisten kriisien aikaa. Koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota sekä sitä seurannut energiakriisi vaativat valtioilta ja keskuspankeilta voimakkaita toimia yritysten ja kotitalouksien tukemiseksi. Antti Rinteen ja Sanna Marinin johtamien hallitusten kaudella julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousikin vuoden 2019 tasolta 13,6 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 mennessä, jolloin velan suhde BKT:hen oli 73 %. Osa velan kasvusta selittyy julkisen velan tilastoinnissa tehdyillä muutoksilla. Velkaantumisella kriisitoimien rahoittamiseksi oli takanaan laaja puoluerajat ylittävä kannatus. Julkisen velan lisäyksessä ei ollut kuitenkaan kyse vain kriisitoimista. Taustalla oli myös aiempien hallituskausien talouspolitiikan linjasta poikkeava suhtautuminen julkiseen velkaan. Julkisen talouden kestävyysvajetta ei Rinteen ja Marinin hallitusten ohjelmassa
[…]
Lue lisää… from Julkinen velka vihreän siirtymän partaalla – yllättävä avain kestävämpään talouteen?
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa