Sisällissotaa nukeilla

Likka-ja-varjo_Mila-Nirhamo

Anneli Kannon romaani ­Veriruusut kertoo naispunakaartilaisten kohtaloista sisällissodassa. Siitä on vastikään nähty kaksi versiota: Lauri Maijalan samanniminen sovitus KOM-teatteriin ja Sirkku Peltolan Tampereen Työ­väen Teatteriin ohjaama musikaali Tytöt 1918. Nyt sarjaa täydentää Mila Nirhamon Nukketeatteri Sampoon ohjaama Likka.  Nukettamisen ohella esineteatteria, fyysistä ilmaisua ja yhteislaulua sisältävä esitys on rajattu 15-vuotiaan ­Sigridin näkökulmaan. Visuaalisesti tehokas näyttämöllistäminen […]

Lue lisää… from Sisällissotaa nukeilla

Kapitalismi syö lapsensa

mariabraun9-1600x2400

Cilla Backin sovitus Rainer Werner Fassbinderin klassikkoelokuvasta Maria Braunin avioliitto (1978) on esteettisesti vaikuttava. Pelkästään Csörsz Khellin veistoksellinen päälavaste elää vahvasti sodan runteleman katukuvan, erilaisten asuntojen sekä vankilaklaustrofobian heijasteena. Sen ruosteisessa mosaiikissa kiteytyvät elämän patina ja ristijännitteet. Omaleimaista ilmaisuvoimaa ilmentävät myös tarkkaan koreo­grafiaan nojaava näyttämötyö – eivät vähiten Mikko Makkosen tanssin keinoin tulkitsemat sivuroolit.  Fassbinderin […]

Lue lisää… from Kapitalismi syö lapsensa

Kissa pöydällä

Johanna Freundlich ohjasi Kansallisteatteriin Pajtim Statovcin kulttuurisella isänmurhalla ja symbolisilla eläinhahmoilla kyllästetyn menestyskirjan. Ohjaaja uskoo teatterin kykyyn käsitellä ihmistä riittävän monimutkaisena otuksena.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kissa pöydällä

Kursk

kursk_0hero

K-141 Kursk oli Venäjän laivastoon kuulunut ydinsukellusvene, joka räjähti ja upposi elokuussa 2000 Barentsinmerellä järjestetyn sotaharjoituksen yhteydessä. Kaikki 118 miehistön jäsentä menehtyivät, suurin osa räjähdyksessä ja loput 23 pelastustoimien viivästymisen takia. Juhlien (1998), Submarinon (2010) ja Jahdin (2012) kaltaisten äärimelodraamojen tekijänä tunnettu tanskalainen Thomas Vinterberg on ilmeinen valinta ohjaajaksi elokuvaan, jonka traaginen loppu on etukäteen […]

Lue lisää… from Kursk

Pääosassa sivullisuus

Luokkateatteri on täällä taas. Turun Kaupunginteatterin Varissuo pelaa lähiökliseillä, Ryhmäteatterin 9 hyvää syytä etsii syrjäytyneisyyttä mielenterveysongelmista, ja KOM-teatterin Ateriassa palkollisten tiedostavuus ei riitä edes palkasta purnaamiseen. Näyttämö täyttyy juuristaan ja siivistään laulavista gettonuorista kuin oltaisiin keskellä West Side Storya. Nyt ei kuitenkaan kärvistellä 1950-luvun New Yorkin latinokortteleissa vaan tämän ajan turkulaisessa esikaupungissa. Mikko Koukin ohjaama […]

Lue lisää… from Pääosassa sivullisuus

Kesä

Leffa2

Epämääräisten talousrikossyytösten takia pidätetty venäläinen elokuva- ja teatteriohjaaja Kirill Serebrennikov tunnetaan kotimaassaan viranomaisten ja kirkon arvostelijana. Elokuvassa Kesä hänen yhteiskuntakriittinen katseensa kohdistuu vuoden 1981 Neuvostoliitossa itseään etsiviin rockpiireihin. Elokuva kertoo osin todellisuuteen pohjaten aikansa kuuluisimpien neuvostoyhtyeiden Zooparkin ja Kinon keulahahmojen Mike Naumenkon (1955–1981) ja Viktor Tsoin (1962–1990) sekä jälkimmäisen puolison Natashan keskinäisistä suhteista ja heidän […]

Lue lisää… from Kesä

Tabujen rajapyykit

45511607832_1c5f2d5e06_z

Kansallisteatterin Willensaunan lavaa hallitsee kankaalle painettu kuva Sirkku Rosin maalauksesta, joka esittää ihmisvartaloa. Sen äärellä istuvat Essi Rossin ohjaaman Ejaculation-dokumenttiperformanssin minähahmo, näyttelijä Julia Rosa Peer, ja esityksen musiikista ja muutenkin komppaavasta läsnäolosta vastaava Sarah Kivi. Englanninkielisen teoksen ydin tiivistyy monimerkityksellisen otsikon kahteen määreeseen. Esityksessä ­ejaculation viittaa toisaalta huonosti tunnettuun naisen kehon toimintoon, joka on siemensyöksyn kaltainen nesteryöpsähdys. […]

Lue lisää… from Tabujen rajapyykit

Bränditalous iskee taas

42860680600_a02d0c1800_z

Juha Jokelan Espoon Kaupunginteatteriin kirjoittama ja ohjaama Esitystalous (2010) käsitteli eksistentiaalisten valintojen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden uhraamisesta huomiotalouden ja reaalipolitiikan alttarille. Samalla se kritisoi Espoon kaupungin sarasvuolaisia pyrkimyksiä kiillottaa kaupungin menestysbrändiä ja teki sen niin kiitellyn räväkästi, että onnistuneelle huomiotaloudelle toivottiin jatkoa päättäjiä myöten. Esitystalous 2 (2013) kuvasikin hylättyyn Espoon kaupungintaloon sulkeutuneen taiteilijan luomiskärvistelyä hänen yrittäessään […]

Lue lisää… from Bränditalous iskee taas

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan