Ilja Lehtisen ja Tuomas Rinta-Panttilan Elinvoima eläytyi ympäristöahdistukseen. Sen siivittämänä Teatterikorkeakoulussa järjestettiin taiteen poliittisuutta käsittelevä keskustelutilaisuus.
[…]
Asghar Farhad on voittanut lukuisten muiden huomionosoitusten lisäksi kaksi kertaa ei-englanninkielisen elokuvan Oscarin. Ensimmäinen tuli aviodraamasta Nader ja Simin: Ero (2011). Se kertoo koulutettuun keskiluokkaan kuuluvan modernin pariskunnan eroprosessin kautta nyky-Iranin moninaisista yhteiskunnallisista ja kulttuurisista jännitteistä. Kuusi vuotta myöhemmin sama palkinto myönnettiin elokuvalle The Salesman. Siinäkin keskiluokkaisen avioliiton sisäinen ymmärryskuilu toimii perinteiden raskauttaman sukupuolten välisen […]
Iranilaiselta Jafar Panahilta on kotimaassaan oikeuden päätöksellä kielletty elokuvien teko. Siksi hänen viime vuosien elokuvansa ovat olleet minibudjetilla ja pienellä kuvausryhmällä toteutettuja guerillafilmejä, joissa hän käsittelee absurdin tilanteensa kautta laajemminkin oman yhteiskuntansa jännitteitä. Esimerkiksi Taxi Teheranissa (2015) maestro esitti itse taksikuskia, jonka kyytiläisten kautta käsiteltiin esimerkiksi kuolemantuomiota, naisten asemaa, piraattikauppaa, kulttuuripiirien kiellettyjä harrastuksia, koululaitoksen ongelmia, […]
Saara Turusen Medusan huone viittaa nimessään antiikin kaltoin kohdeltuun naishahmoon ja Virginia Woolfin teokseen Oma huone (1929). Tarun mukaan merenjumala Poseidon raiskasi kuvankauniin Medusan, joka tämän takia vielä rangaistukseksi muutettiin käärmehiuksiseksi hirviöksi. Woolfin mukaan taas nainen voi olla vapaa vasta kun hänellä on omaa tilaa ja taloudellinen riippumattomuus. Näiden synteesinä näytelmä osoittaa, kuinka tradition syöttämä […]
Red Nose Companyn Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama väittävät,
että Don Quijote on hippi. Heidän esityksissään draama on klovneriaa, improvisaatiota, rockia ja toveruutta.
[…]
Viime vuoden Turkka kuolee -ohjauksensa jälkeen Ruusu Haarla näyttää palaavan Ruska – Rakkauden kuva ja Traumaruumis -näytelmissä käsitellyn perhedraaman piiriin. Me naiset on vähemmän kansikuvamainen perityn taakan kronikka, jossa yhden äidin ja tyttären välisen repivän suhteen juuria haetaan jälkimmäisen äidinäidinäitiin asti. Vaikka katse on naisissa, vähällä eivät pääse miehetkään. He ovat enemmän tai vähemmän isättömiä, […]
Uudessa teoksessaan Antti Tuuri kuvaa Suomesta 1960-luvun siirtolaisaallon mukana Ruotsiin muuttaneiden ja heidän jälkeläistensä elämää nykyajan ruotsalaisessa kansankodissa. Monet kirjan henkilöistä ovat tuttuja pari vuotta sitten ilmestyneestä Tangopojat-teoksesta. Siinä puolen vuosisadan takaiseen ruotsinsuomalaisuuteen paneuduttiin hanuristi Saulin bändipuuhien ja hänen kadonneen rakastettunsa Elinan ja tämän tyttären Kaijan etsimisen kautta. Aavan meren tuolla puolen käynnistyy ikääntyneen Saulin […]
Juha Hurmeen kirjoittama ja ohjaama näytelmä on historiallisiin henkilöihin nojaava farssi, jonka nauru kiilaa syvälle rakenteisiin asti. Vuoden 1869 monikulttuuriseen Helsingforsiin sijoittuvassa esityksessä suomenruotsalainen älymystö rakentaa fennomaanisessa hengessä ensimmäistä virallista suomenkielistä teatteriesitystä. Teokseksi on valikoitunut ristiriitaisessa maineessa olevan Aleksis Kiven Lea. Raamatullisen kehyksensä takia näytelmä tulkittiin vähemmän rahvaanomaiseksi kuin tekijän muu tuotanto. Hurme ottaa irti […]
Tanssiesityksen alussa toppatakissa ja talvikengissä näyttämölle saapuva käsikirjoittaja-ohjaaja-esiintyjä Sanna Kekäläinen kantaa mukanaan retkituolia ja genderfilosofi Judith Butlerin opusta. Pian hän yrittää sekä kehollaan että puhellaan viestiä yleisölle tärkeää asiaansa, mutta tehtävä osoittautuu fyysisesti ylivoimaisen vaikeaksi. Esityksen yhdessä liikuttavimmassa kohdassa koko olemukseltaan hätääntynyt Kekäläinen ilmentää tämän kamppailun aitoa traagisuutta. Ikään kuin olisi vasta pieni sanoja opetteleva lapsi tai dementian kourissa […]
Katja Ketun tuorein teos Rose on poissa on kahdella aikatasolla liikkuva kirjeromaani, jonka päähenkilö on ojibwa-intiaanin ja suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen. Romaanissa kuusikymppinen Lempi palaa lapsuutensa intiaanireservaattiin selvittämään 45 vuotta aiemmin kadonneen Rose-äitinsä kohtaloa ja oman elämänsä umpikujaa. Nuoruuden rakastetulleen lähettämissä kirjeissä hän päivittää elämäänsä kahden kulttuurin välissä sekä kokemuksiaan vähemmistörooliin ja sukupuoleen liittyvästä sorrosta. Kaikki […]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa