Tuomas Rantanen

Jouko Turkka (1942–2016) on kulttuurimonumentti, joka jätti jälkeensä fyysistä teatteri-ilmaisua uudistaneen taiteellisen perinnön ja vieläkin käryävät teatterikoulutuksen rauniot. Maanisen tabujen rikkojan työmenetelmien ei-toivotuista oheisvaikutuksista tuli tabu. Teatterikorkeakoulussa liki neljännesvuosisata Turkan valtakauden (1981–1988) jälkeen opiskelleiden ohjaaja Ruusu Haarlan ja näyttelijä Julia Lappalaisen Turkka kuolee koostuu Turkan ja muiden aikalaisten kirjoituksista ja sanomisista sekä uutisvälineiden raportoinneista ja […]

Lue lisää… from Turkan tähteet

Raiskauksen uhrin minuuden hajoamisesta kertova Kilari alkaa pimennetyn näyttämön äärellä lääkärityyliin luetulla masennusdiagnoosilla. Valojen syttyessä yleisöä tervehtii näyttelijä Amanda Palo, jonka omakohtaisista kokemuksista teoksessa on kyse. Yleisön ja esittäjän katseiden ensi­kohtaamisen synnyttämä hetkellinen hämmennys on vilpitöntä ja todistaa teatteri-ilmaisun ja arjen epätyypillisestä törmäämisestä: tällä kertaa näyttelijällä ei ole liiemmin suojaa roolistaan.  Olga Palon ohjaaman esityksen […]

Lue lisää… from Se ei ole sinun syysi

Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja on Tiina Lymin ohjaama itsenäinen jatko-osa Dome Karukosken Mielensäpahoittajalle (2014). Kumpikin perustuu Tuomas Kyrön romaaneihin, joiden suosio pohjaa nimihenkilön suomalaisittain hyvin tunnistettavaan jurottavan kansanäijän olemukseen. Nyt pahalle mielelle on tavallistakin enemmän syytä, sillä Mielensäpahoittajasta (Antti Litjan korvannut Heikki Kinnunen) on tullut leski, elämänhalu on mennyt, ja jäljellä on vain oman arkun rakentaminen. Epävireisen joutsenlaulun katkaisee tärkeileviä vanhempiaan […]

Lue lisää… from Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja

Spike Lee on läpilyöntielokuvastaan Do the Right Thing (1989) asti kuulunut amerikkalaisen poliittisen elokuvan ja afroamerikkalaisen identiteetin näkyvimpiin lipunkantajiin. BlacKkKlansmanin tarina perustuu afroamerikkalaisen Ron Stallworthin omaelämäkerralliseen kirjaan, jossa entinen poliisietsivä kuvaa peitetehtäväänsä Ku Klux Klanin sisäpiirissä 1970-luvun lopun Colorado Springsissä. Stallworth – jota elokuvassa esittää John David Washington – onnistui huijaamaan rasisteja olemalla heihin yhteydessä lähinnä puhelimella ja käyttämällä […]

Lue lisää… from BlacKkKlansman

Jacques Rancière (s. 1940) on ranskalainen filosofi, joka määrittelee itsensä vuoden 1968 sukupolven perilliseksi. Yhtenäisen teorian rakentamisen sijaan hän on pyrkinyt purkamaan päättäjien ja hallitta­vien, opettajan ja oppilaiden sekä teatterin esittäjien ja katsojien välisiä hierarkioita. Anna Tuomikosken toimittama Jacques Rancière ja erimielisyyden näyttämöt on jatkoa Tutkijaliiton myös julkaisemalle Rancièren esseekokoelmalle ­Vapautunut katsoja (2016).   Siinä […]

Lue lisää… from Erimielisyyden ylistys

Amerikkalaisen vastakulttuurikirjailija Ken Keseyn Yksi lensi yli käenpesän (1962) käsittelee yhteiskunnallista vallankäyttöä ja sen haastamista. Siinä renttumainen Randle P. McMurphy yrittää väistellä saamiaan pikkutuomioita tekeytymällä hulluksi. Mielisairaalassa hän ajautuu valtataisteluun autoritäärisen hoitaja Ratchedin kanssa. Teos tunnetaan myös Milos Formanin ohjaaman ja Jack Nicholsonin tähdittämän elokuvan (1975) kautta.  Ryhmäteatterin sovituksessa Juha Kukkosen ohjaus on tarkkaa ja […]

Lue lisää… from Takaisin käenpesään

Teatterikorkeakoulun ja Aurinkoteatterin yhteistuotanto Baikal Brothers Ky on ansaitusti nostettu Tampereen Teatterikesän ohjelmistoon. Leea Klemolan ohjaamassa ja yhdessä Rosa-Maria Perän ja työryhmän kanssa kirjoittamassa näytelmässä taiteellista kriisiä oireileva Metal ­Shaman -bändi lähtee junalla videon tekoon Baikalin Olkhon-saarelle. Retken oppaina hääräävät epämääräistä matkailutoimistoa pyörittävät kaksosveljet Risto (Jonnakaisa Risto) ja Jukka Tarvainen (Inka Reyes). Anne Karttusen kekseliäs […]

Lue lisää… from Sielu ämpärissä

Marvelin supersankarisamposta on materialisoitunut jälleen uusi tuotos. Nappia painamalla kokoaan muuttelevien muurahaismiehen ja ampiaisnaisen tarinassa lainataan nokkelasti sellaisia vanhoja klassikoita kuin Mies joka kutistui (1957), Fantastinen matka (1966) ja Jättiläisnaisen hyökkäys (1958). Vaikka Ant-Manin (2015) jatko-osa nojaa edeltäviin Marvel-elokuviin, perehtymätönkin pääsee nopeasti jyvälle, mistä tuulee. Tarinassa pyritään pelastamaan muurahaismiehen tulevaa anoppia mikrobien maailmasta. Mutkia matkaan […]

Lue lisää… from Ant-Man and The Wasp