Esityksen pitkä alkujakso nojaa esineteatteriin. Siinä näyttelijät liikuttelevat lavalle rakennetun pienoismallin pikkuruisia ihmis- ja eläinhahmoja. Nämä tapahtumat heijastetaan suurennettuina lavan edessä olevalle läpikuultavalle jättikankaalle niin, että katsojat näkevät yhtä aikaa miniatyyrimaailman yksityiskohdat ja sen takana häämöttävän kokonaisuuden. Yhdistetynä sadunkertojan taustaääneen vaikutelma on myös hetken aikaa kuin Yleisradion lastenohjelmien legendaarisen Kylli-tädin kuvakerronnan maneereita olisi päivitetty tähän […]
Astrid Lindgren (1907–2002) tunnetaan kautta maailman hauskoista ja elämänviisaista lastenkirjoistaan. Pernille Fischer Christensenin elokuva kertoo ikonisen kulttuuripersoonan nuoruuden ajasta ennen hänen kirjailijanuransa alkua. Elokuvan tarinassa maanviljelijäperheen lahjakas tytär Astrid Ericsson pyydetään harjoittelijaksi paikallislehteen. 1920-luvun taitteessa heräänneen modernin naiskuvan innoittama nuori toimittaja tulee raskaaksi suhteesta keski-ikäiseen esimieheensä, mutta joutuu oikeudellisten seurausten pelossa piilottelemaan asiaa. Synnytys tapahtuu […]
Jouko Turkka (1942–2016) on kulttuurimonumentti, joka jätti jälkeensä fyysistä teatteri-ilmaisua uudistaneen taiteellisen perinnön ja vieläkin käryävät teatterikoulutuksen rauniot. Maanisen tabujen rikkojan työmenetelmien ei-toivotuista oheisvaikutuksista tuli tabu. Teatterikorkeakoulussa liki neljännesvuosisata Turkan valtakauden (1981–1988) jälkeen opiskelleiden ohjaaja Ruusu Haarlan ja näyttelijä Julia Lappalaisen Turkka kuolee koostuu Turkan ja muiden aikalaisten kirjoituksista ja sanomisista sekä uutisvälineiden raportoinneista ja […]
Raiskauksen uhrin minuuden hajoamisesta kertova Kilari alkaa pimennetyn näyttämön äärellä lääkärityyliin luetulla masennusdiagnoosilla. Valojen syttyessä yleisöä tervehtii näyttelijä Amanda Palo, jonka omakohtaisista kokemuksista teoksessa on kyse. Yleisön ja esittäjän katseiden ensikohtaamisen synnyttämä hetkellinen hämmennys on vilpitöntä ja todistaa teatteri-ilmaisun ja arjen epätyypillisestä törmäämisestä: tällä kertaa näyttelijällä ei ole liiemmin suojaa roolistaan. Olga Palon ohjaaman esityksen […]
Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja on Tiina Lymin ohjaama itsenäinen jatko-osa Dome Karukosken Mielensäpahoittajalle (2014). Kumpikin perustuu Tuomas Kyrön romaaneihin, joiden suosio pohjaa nimihenkilön suomalaisittain hyvin tunnistettavaan jurottavan kansanäijän olemukseen. Nyt pahalle mielelle on tavallistakin enemmän syytä, sillä Mielensäpahoittajasta (Antti Litjan korvannut Heikki Kinnunen) on tullut leski, elämänhalu on mennyt, ja jäljellä on vain oman arkun rakentaminen. Epävireisen joutsenlaulun katkaisee tärkeileviä vanhempiaan […]
Spike Lee on läpilyöntielokuvastaan Do the Right Thing (1989) asti kuulunut amerikkalaisen poliittisen elokuvan ja afroamerikkalaisen identiteetin näkyvimpiin lipunkantajiin. BlacKkKlansmanin tarina perustuu afroamerikkalaisen Ron Stallworthin omaelämäkerralliseen kirjaan, jossa entinen poliisietsivä kuvaa peitetehtäväänsä Ku Klux Klanin sisäpiirissä 1970-luvun lopun Colorado Springsissä. Stallworth – jota elokuvassa esittää John David Washington – onnistui huijaamaan rasisteja olemalla heihin yhteydessä lähinnä puhelimella ja käyttämällä […]
Jacques Rancière (s. 1940) on ranskalainen filosofi, joka määrittelee itsensä vuoden 1968 sukupolven perilliseksi. Yhtenäisen teorian rakentamisen sijaan hän on pyrkinyt purkamaan päättäjien ja hallittavien, opettajan ja oppilaiden sekä teatterin esittäjien ja katsojien välisiä hierarkioita. Anna Tuomikosken toimittama Jacques Rancière ja erimielisyyden näyttämöt on jatkoa Tutkijaliiton myös julkaisemalle Rancièren esseekokoelmalle Vapautunut katsoja (2016). Siinä […]
Amerikkalaisen vastakulttuurikirjailija Ken Keseyn Yksi lensi yli käenpesän (1962) käsittelee yhteiskunnallista vallankäyttöä ja sen haastamista. Siinä renttumainen Randle P. McMurphy yrittää väistellä saamiaan pikkutuomioita tekeytymällä hulluksi. Mielisairaalassa hän ajautuu valtataisteluun autoritäärisen hoitaja Ratchedin kanssa. Teos tunnetaan myös Milos Formanin ohjaaman ja Jack Nicholsonin tähdittämän elokuvan (1975) kautta. Ryhmäteatterin sovituksessa Juha Kukkosen ohjaus on tarkkaa ja […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
