Valtaosa naisvangeista on ollut alkujaan itse rikoksen uhreja. Kaisa Tammi on kamppaillut heidän oikeuksiensa puolesta pitkään.
[…]
Valkovenäläinen Nazar Gulevitš on ollut vuodesta 2018 alkaen kaksi ja puoli vuotta Moskovassa naisten tutkintavankilassa numero kuusi. Häntä syytetään petoksesta asuntokaupan yhteydessä. Hän on puolustautunut väittämällä allekirjoittaneensa petokseen liittyvät asiakirjat häneen ja hänen lähiomaisiinsa kohdistuneen uhkailun vuoksi. Gulevitš on transsukupuolinen, jonka sukupuolenkorjausprosessi on vielä kesken. Hän on vaihtanut nimensä miehen nimeksi ja on passin mukaan mies, mutta hänellä on edelleen naisen sukupuolielimet. Gulevitšin vaimon vaatimuksesta ja asianajajan avulla hänet siirrettiin heti tutkinnan alussa vuonna 2018 miesten tutkintavankilasta naisten tutkintavankilaan. Kaksi ja puoli vuotta kestäneen tutkintavankeuden jälkeen tuomioistuin langetti lopulta tuomion, jonka mukaan hänen on suoritettava tutkintavankeudessa istutun ajan lisäksi
[…]
Vankimessuille kokoontuneet järjestöt vaativat huomiota vapautuvien vankien asumisen, päihdekuntoutuksen ja muiden tukipalvelujen järjestämiselle.
[…]
Vankien kuntoutuksen voi nähdä inhimillisenä tekona tai hyysäämisenä. Näkemyksestä riippumatta kuntoutukselle löytyy hyvät perustelut. Kuva Velda Parkkinen Hannele Martikainen on työskennellyt teatteriohjaajana 1990-luvun loppupuolelta saakka. Sekä ammattilaisten että harrastajien kanssa, Suomessa ja ulkomailla. Tyylilajit ovat vaihdelleet oopperasta indie-tuotantoihin. Viime vuodet hän on työskennellyt Taittuu ry:n kautta vankiloissa. Vankien kanssa kanssa työskentely sai alkunsa vuonna 2008. Aluksi Martikainen työskenteli naisvankien kanssa Vanajan vankilassa, ja tällä hetkellä hänen työryhmänsä muodostuu Sörkan miesvangeista. Yhteistä sörkkalaisille ovat pitkät tuomiot rankoista rikoksista. Uusin ohjaustyö tulee ensi-iltaan helmikuussa Koko-teatterissa. Tavoitteena on tarjota taide-elämyksen ohella työryhmäläisille uusia tarkastelukulmia omaan itseensä. ”Itsensä näkeminen eri perspektiivistä on tärkeää, ja
[…]
Kuva Lissu Lehtimaja Suomessa vankien koulutusmahdollisuudet ovat kaukana muista Pohjoismaista. Norjassa yli 53 prosenttia vangeista opiskelee päivittäin, kun Suomessa vastaava luku on vain seitsemän prosenttia. Myös Ruotsissa tilanne on Suomea parempi. Siellä kolmannes vangeista saa koulutusta. Muissakin Pohjoismaissa määrä on 20-40 prosentissa. Suomessa kehityssuunta on toinen kuin muissa Pohjoismaissa, joissa vankilaopetuksen resursseja on viime vuosina lisätty merkittävästi. Ammatilliseen koulutukseen jo tehdyt ja suunnitellut leikkaukset iskevät myös vankiloihin. Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Kati Sunimento on huolissaan. ”Meillä ei ole koskaan päästy samoihin lukemiin kuin muissa Pohjoismaissa, mutta suunta on entisestäänkin laskussa.” Viimeisin selvitys vankien opiskelusta Suomessa on viime vuodelta. Tuolloin vankien ajasta 7,5
[…]
Vankila on yhteiskunnan tapa kostaa pahat teot, saksalaiset ja suomalaiset aktivistit sanovat.
[…]
Vankiloita vastustava Maike on tehnyt vankitukityötä jo yli 20 vuoden ajan.
[…]
Eristystä ja epätasa-arvoa amerikkalaisessa naisvankilassa.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa