Tuomas Rantanen

Asghar Farhad on voittanut lukuisten muiden huomionosoitusten lisäksi kaksi kertaa ei-englanninkielisen elokuvan Oscarin.  Ensimmäinen tuli aviodraamasta Nader ja Simin: Ero (2011). Se kertoo koulutettuun keskiluokkaan kuuluvan modernin pariskunnan eroprosessin kautta nyky-Iranin moninaisista yhteiskunnallisista ja kulttuurisista jännitteistä.  Kuusi vuotta myöhemmin sama palkinto myönnettiin elokuvalle The Salesman. Siinäkin keskiluokkaisen avioliiton sisäinen ymmärryskuilu toimii perinteiden raskauttaman sukupuolten välisen […]

Lue lisää… from Kaikki tietävät

Iranilaiselta Jafar Panahilta on kotimaassaan oikeuden päätöksellä kielletty elokuvien teko. Siksi hänen viime vuosien elokuvansa ovat olleet minibudjetilla ja pienellä kuvausryhmällä toteutettuja guerillafilmejä, joissa hän käsittelee absurdin tilanteensa kautta laajemminkin oman yhteiskuntansa jännitteitä. Esimerkiksi Taxi Teheranissa (2015) maestro esitti itse taksikuskia, jonka kyytiläisten kautta käsiteltiin esimerkiksi kuolemantuomiota, naisten asemaa, piraattikauppaa, kulttuuripiirien kiellettyjä harrastuksia, koululaitoksen ongelmia, […]

Lue lisää… from Kolme naista

Saara Turusen Medusan huone viittaa nimessään antiikin kaltoin kohdeltuun naishahmoon ja Virginia Woolfin teokseen Oma huone (1929). Tarun mukaan merenjumala Poseidon raiskasi kuvankauniin Medusan, joka tämän takia vielä rangaistukseksi muutettiin käärmehiuksiseksi hirviöksi. Woolfin mukaan taas nainen voi olla vapaa vasta kun hänellä on omaa tilaa ja taloudellinen riippumattomuus.  Näiden synteesinä näytelmä osoittaa, kuinka tradition syöttämä […]

Lue lisää… from Myrkytetty naiseus

Viime vuoden Turkka kuolee -ohjauksensa jälkeen Ruusu Haarla näyttää palaavan Ruska – Rakkauden kuva ja Traumaruumis -näytelmissä käsitellyn perhedraaman piiriin. Me naiset on vähemmän kansikuvamainen perityn taakan kronikka, jossa yhden äidin ja tyttären välisen repivän suhteen juuria haetaan jälkimmäisen äidinäidinäitiin asti. Vaikka katse on naisissa, vähällä eivät pääse miehetkään. He ovat enemmän tai vähemmän isättömiä, […]

Lue lisää… from Me ihmiset

Uudessa teoksessaan Antti Tuuri kuvaa Suomesta 1960-luvun siirtolaisaallon mukana Ruotsiin muuttaneiden ja heidän jälkeläistensä elämää nykyajan ruotsalaisessa kansankodissa. Monet kirjan henkilöistä ovat tuttuja pari vuotta sitten ilmestyneestä  Tango­pojat-teoksesta. Siinä puolen vuosisadan takaiseen ruotsinsuomalaisuuteen paneuduttiin hanuristi Saulin bändipuuhien ja hänen kadonneen rakastettunsa Elinan ja tämän tyttären Kaijan etsimisen kautta. Aavan meren tuolla puolen käynnistyy ikääntyneen Saulin […]

Lue lisää… from Ei mikään Satumaa

Juha Hurmeen kirjoittama ja ohjaama näytelmä on historiallisiin henkilöihin nojaava farssi, jonka nauru kiilaa syvälle rakenteisiin asti. Vuoden 1869 monikulttuuriseen Helsingforsiin sijoittuvassa esityksessä suomenruotsalainen älymystö rakentaa fennomaanisessa hengessä ensimmäistä virallista suomenkielistä teatteriesitystä.  Teokseksi on valikoitunut ristiriitaisessa maineessa olevan Aleksis ­Kiven Lea. Raamatullisen kehyksensä takia näytelmä tulkittiin vähemmän rahvaanomaiseksi kuin tekijän muu tuotanto. Hurme ottaa irti […]

Lue lisää… from Oodi teatterille

Tanssiesityksen alussa toppatakissa ja talvikengissä näyttämölle saapuva käsikirjoittaja-ohjaaja-esiintyjä Sanna Kekäläinen kantaa mukanaan retkituolia ja genderfilosofi Judith Butlerin opusta. Pian hän yrittää sekä kehollaan että puhellaan viestiä yleisölle tärkeää asiaansa, mutta tehtävä osoittautuu fyysisesti ylivoimaisen vaikeaksi. Esityksen yhdessä liikuttavimmassa kohdassa koko olemukseltaan hätääntynyt Kekäläinen ilmentää tämän kamppailun aitoa traagisuutta.  Ikään kuin olisi vasta pieni sanoja opetteleva lapsi tai dementian kourissa […]

Lue lisää… from Outo keho ylläni

Katja Ketun tuorein teos Rose on poissa on kahdella aikatasolla liikkuva kirje­romaani, jonka p­äähenkilö on ojibwa-intiaanin ja suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen.  Romaanissa kuusikymppinen Lempi palaa lapsuutensa intiaanireservaattiin selvittämään 45 vuotta aiemmin kadonneen Rose-äitinsä kohtaloa ja oman elämänsä umpikujaa. Nuoruuden rakastetulleen lähettämissä kirjeissä hän päivittää elämäänsä kahden kulttuurin välissä sekä kokemuksiaan vähemmistörooliin ja sukupuoleen liittyvästä sorrosta. Kaikki […]

Lue lisää… from Fintiaanin äänellä

Kolme sisarta on valintojen tekemisen vaikeutta kuvaava Anton Tšehovin klassikkonäytelmä vuodelta 1901. Sen tarinassa äskettäin kuolleen upseeri-isän kolme tytärtä elävät taantuvassa varuskuntakaupungissa ja haikailevat paluuta lapsuutensa nostalgioimaan Moskovaan. Sisaruksista velvollisuudentuntoinen Olga omistautuu työlleen, into­himoinen Maša pohtii miehen vaihtoa ja Irina ripustautuu romanttisiin haaveisiinsa. Samaan aikaan heidän veljensä Andrei tuhlaa yhteistä omaisuutta juomalla ja pelaamalla. Paavo […]

Lue lisää… from Talvi on tulossa