Christian Petzoldin uusin elokuva perustuu Anna Seghersin Ranskan miehitystä ja juutalaisvainoja käsittelevään kirjaan vuodelta 1942. Siinä televisiomekaanikko Georg (Franz Rogowski) pakenee miehitetystä Pariisista Marseilleen ja pyrkii kuolleelta kirjailijalta varastamallaan henkilöllisyydellä kohti Meksikoa. Matkalla hän kohtaa paperittoman Melissan ja tämän pojan Drissin sekä ajautuu hämärään suhteeseen kirjailijan lesken Marien kanssa. Elokuvan erityinen juju on siinä, että […]
Ohjaaja-dramaturgi- Katariina Numminen avaa tuoreessa Dramaturgiakirjassa näkökulmia esityksiin, jotka luovat itse omat pelisääntönsä ja/tai hyödyntävät leikkiä asioiden esittämisessä loputtomina todellisen maailman muunnelmina. Esimerkiksi hänen Baltic Circleen tekemänsä Asu (Näyttämöloru) käsitteli riisumisen ja pukemisen varioinnin kautta sairaiden ja lasten hoivaamista, heikkoutta, rooleja, esittämistä, paljastamista, piilottamista sekä seksiä ja erotiikkaa. Teatteri Takomossa nyt esillä oleva Rakkaus ja […]
Milja Sarkola tekee teatteria julkisen ja yksityisen kohtaamisesta ja siihen liittyvistä vaikeista tunteista. Teoksissaan hän pyrkii mieluummin vastakkainasettelujen purkamiseen kuin poliittiseen kantaaottavuuteen.
[…]
Vuosina 2014 ja 2018 Sodankylän elokuvafestivaaleilla vierailleen Olivier Assayasin elokuva Rivien välissä on kulttuurikeskiluokan valinnanvaikeuksien keskellä mellastava kamarielokuva, jonka älykkään analyyttisissä ja itsepetoksellisissa dialogeissa on perinnetietoisuutta ranskalaisen uuden aallon suuntaan. Pariisilainen kustantaja Alain (Guillaume Canet) ei halua julkaista ystävänsä Leonardin (Vincent Macaigne) uusinta kirjaa, jota hän pitää narsistisena ja naisvihamielisenä. Näyttelijäpuolisoaan Selenaa (Juliette Binoche) pettävä […]
Teatteriohjaaja Esa Leskisen mukaan voimme torjua ilmastomuutoksen vain hylkäämällä uusliberalismin. Dostojevskin tapaan hän uskoo, että meissä kaikissa hyvyys ja pahuus ovat yhtä aikaa läsnä.
[…]
Psykologisen ikiviisautensa ohella Anton Tšehovin (1860–1904) näytelmien ajankohtaisuus perustuu siihen, että niissä kuvattu yläluokan neuvottomuus vertautuu nykyisen kulttuurikeskiluokan elämäntapakriisiin. Kirsikkatarha on hänen viimeiseksi jäänyt näytelmänsä vuodelta 1904. Siinä perhetragedian takia Pariisin paennut rikas maanomistaja Ranevskaja palaa tyttärensä Anjan kanssa konkurssikypsälle kotitilalleen. Maaorjien perillinen, sittemmin menestynyt liikemies Lopahin ehdottaa mahdotonta: tilan pelastamista niin, että sen tuottamaton […]
Sisällissodan valkoinen majuri Olof Lagus (1893–1918) kuoli oudoissa olosuhteissa päähän osuneeseen revolverin luotiin. Tapausta on tulkittu jälkeen päin onnettomuudeksi, mustasukkaisuuden takia tehdyksi itsemurhaksi, mahdollisen rakkauden kohteen eli Harriet Thesleffin (1891–1965) tekemäksi surmatyöksi tai paikalla olleen majuri Ero Gadolinin (1899–1944) kaksintaistelussa tai käsirysyssä aiheuttamaksi kuolemaksi. Myös poliittisilla ja taloudellisilla motiiveilla on spekuloitu. Thesleffin tyttärentyttärentytär Milja Sarkolan […]
Ilja Lehtisen ja Tuomas Rinta-Panttilan Elinvoima eläytyi ympäristöahdistukseen. Sen siivittämänä Teatterikorkeakoulussa järjestettiin taiteen poliittisuutta käsittelevä keskustelutilaisuus.
[…]
Asghar Farhad on voittanut lukuisten muiden huomionosoitusten lisäksi kaksi kertaa ei-englanninkielisen elokuvan Oscarin. Ensimmäinen tuli aviodraamasta Nader ja Simin: Ero (2011). Se kertoo koulutettuun keskiluokkaan kuuluvan modernin pariskunnan eroprosessin kautta nyky-Iranin moninaisista yhteiskunnallisista ja kulttuurisista jännitteistä. Kuusi vuotta myöhemmin sama palkinto myönnettiin elokuvalle The Salesman. Siinäkin keskiluokkaisen avioliiton sisäinen ymmärryskuilu toimii perinteiden raskauttaman sukupuolten välisen […]
Iranilaiselta Jafar Panahilta on kotimaassaan oikeuden päätöksellä kielletty elokuvien teko. Siksi hänen viime vuosien elokuvansa ovat olleet minibudjetilla ja pienellä kuvausryhmällä toteutettuja guerillafilmejä, joissa hän käsittelee absurdin tilanteensa kautta laajemminkin oman yhteiskuntansa jännitteitä. Esimerkiksi Taxi Teheranissa (2015) maestro esitti itse taksikuskia, jonka kyytiläisten kautta käsiteltiin esimerkiksi kuolemantuomiota, naisten asemaa, piraattikauppaa, kulttuuripiirien kiellettyjä harrastuksia, koululaitoksen ongelmia, […]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa