Tuomas Rantanen

Julie Bertuccelli on käsitellyt aikaisemmissa draamaelokuvissaan Kirjeitä Pariisista (2003) ja Puu (2010) lapsen ja vanhemman suhteen säröjä ja läheisen menettämisen tuskaa. Näitä on luvassa myös Kesäkino Engelin avajaiselokuvana Suomeen rantautuvassa Claire Darlingin viimeisissä hullutuksissa.   Siinä ranskalaisen elokuvan suuri tähti Catherine Deneuve esittää muistikatkoksia ja syyllisyystraumaa potevaa ikääntynyttä Clairea. Hän kokee saaneensa Jumalalta ilmoituksen että […]

Lue lisää… from Claire Darlingin viimeiset hullutukset

Horatio on William Shakespearen Hamletissa ainoa henkiin jäävä päähenkilö. H.  taas on Hamletin rinnak­kaisteos, joka kertoo sukupuoleltaan määrittelemättömän Horatian näkökulmasta alkuteoksen puutteista ja rajauksista. Esitys on sijoitettu penkeistä ja muusta roinasta tyhjennetyn vanhaan kirkkosaliin, jonka keskellä olevasta muhkeasta kaiutinrakennelmasta kumpuaa melodiatonta äänimassaa.  Salin parvekkeelta esittäytyvät hössöttävä pipopäinen Hamlet (Noora ­Dadu) ja hänen moppiharjalla keihään sijaan […]

Lue lisää… from Eläköön toveruus!

Maasta-näytelmä sijoittuu autonomian ja suurten nälkävuosien (1866–1868) aikaan. Siinä työuupunut J. V. Snellman (­David Eskelinen) puolustaa vastikään käyttöön otettua Suomen markkaa ja näkee vertauskuvallisia painajaisia kansa­kunnan ahdingosta.  Samaan aikaan kun maaseudun köyhä väki (Teemu Nieminen, Emma-Mariella Kurkela) riutuu ja kuolee ravinnon puuttessa, valtio tar­joaa ruoka-apua Riihimäen–Pietarin välisen junaradan rakentamista vastaan. Kansan suussa ”nälkäradaksi” nimetyllä työmaalla huonokuntoisesta työvoimasta menehtyy jopa […]

Lue lisää… from Nälkä vapauttaa

Vantaan vankilan raskas ulko-ovi kumahtaa sisään tullessa inhasti selän takana. Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö tuo esityksiään paikkoihin, joiden asukkaat eivät niitä muuten helposti tavoittaisi.  Johanna Freundlichin  sovituksessa Fjodor Dostojevskin Rikos ja rangaistus -klassikosta (1866) keskitytään tarinan ytimeen: epäonnistunut opiskelija Raskolnikov uskoo olevansa erityisyksilö, jolla on moraalinen oikeus murhata ahne vuokraemäntänsä. Tekonsa jälkeen hän vajoaa syviin syyllisyydentuskiin, mutta […]

Lue lisää… from Syyllisyyden kurimus

Pienen näyttämötilan keskellä kohoaa valtava kumpu t-paitoja. Penkkirivi kiertää salia kolmelta sivulta kuin yhdistäen yleisön ja esittäjät (Elisa Salo ja Diana Tenkorang) samaan nuotio­piirin.  Kevyesti dramatisoidun dialogin, videohaastattelujen ja esityksen sisällä olevan pienoisnäytelmän kautta selviää, että vuonna 1960 Ranskan siirtomaavallasta itsenäistynyt Burkina Faso (aiemmin Ylä-Volta) on köyhä ja korruptoitunut länsiafrikkalainen sisämaavaltio, jonka tärkein vientituote on […]

Lue lisää… from 100 % riistoa

Keskitysleirien kauheuksia lähietäisyydeltä naaranneesta Son of Saulista (2015) tunnettu unkarilainen László Nemes soveltaa päähenkilön kokijanäkökulmaa korostavaan klaustrofobiseen kuvaukseen perustuvaa kerrontametodiaan myös toisessa pitkässä elokuvassaan.  Siinä nuori Irisz Leiter (Juli Jakab) saapuu vuonna 1913 Budapestiin työskennelläkseen modistina epämääräisissä olosuhteissa kuolleiden vanhempiensa perustamassa hattukaupassa. Unimaisella logiikalla kulkevassa tarinassa käy ilmi hattukaupan sotkeentuneen monimutkaiseen valtiolliseenkin valtapeliin ja harrastavansa […]

Lue lisää… from Budapestin auringonlasku

Porttiteatteri on ammattilaisvetoinen vapautuvien vankien teatteri, jonka esityksissä koostuvat omaelämäkerrallisuus ja yhteiskunnallisuus. Tuija Minkkisen ohjaama Sovinto­ 1919/2019 on sovitettu Suomenlinnan kirkkoon. Se kytkee sisällissodan jälkeisen vankileiriajan tässä ajassa koettuihin syyllisyyden ja sovituksen kaariin. Vaikka sadan vuoden erottamat yhteiskunnalliset olosuhteet ovat erilaisia, paluussa osaksi yhteisöä toistuvat samankaltaiset elementit.  Näytelmä jakaantuu viiteen jaksoon: luottamuksen menetykseen, vihaan, anteeksiantoon, […]

Lue lisää… from Portit auki