Vieraskirjoittaja: Miia Vistilä - Sivu 15

Toistuva vihapuhe kovettaa kohteensa – Mediavaikuttajat Mahadura ja Özberkan ovat joutuneet oppimaan kuinka elää vihaisen palautteen kanssa

9.2.202023.11.2025 Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Nauska Lukuaika: 7 minuuttia

Raha, burnout, seksityö. Työpaikkakiusaaminen, politiikka, rasismi. Fetissit, fantasiat, biologinen kello. Susani Mahadura, 30, ja Yagmur Özberkan, 31, käsittelevät viikoittaisessa radio-ohjelmassaan Mahadura & Özberkan vähemmistöjen arkea, enemmistöjen tabuja, maailman tilaa ja väärää vallankäyttöä. Ohjelman vieraina on ollut tunnettuja vaikuttajia, usein tutkijoita tai aktivisteja. Esimerkiksi seksityöstä keskustelivat seksityöntekijä Tiia Forsström, historioitsija Kirsi Vainio-Korhonen ja Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen. Burnoutista ja suorittamisesta avautuivat toimittaja Iida Rauhalammi sekä toimittaja ja aktivisti Meriam Trabelsi. Valkoisuutta analysoivat koreografi Sonya Lindfors ja Fem-R-järjestön puheenjohtaja Aurora Lemma. Yle Puheella marginaaleista nousevat keskustelut tavoittavat myös yleisöä, joka ei näihin aiheisiin muuten tulisi törmänneeksi. Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan eivät haluaisi pitää itseään vaikuttajina. ”Vaikuttajana olemisessa on iso

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Toistuva vihapuhe kovettaa kohteensa – Mediavaikuttajat Mahadura ja Özberkan ovat joutuneet oppimaan kuinka elää vihaisen palautteen kanssa

Sarjakuvataitelija Jiipu Uusitaloa kiinnostavat vallan rakenteet niin teoksissaan kuin arkielämässään

7.2.202023.11.2025 Kirjoittanut: Miia Vistilä Lukuaika: 2 minuuttia

”Kaikki vallan muodot perustuvat rankaisuvaltaan”, analysoi sarjakuvataiteilija Jiipu Uusitalo. Hän tekee albumisarjaa vallan eri muodoista. Ensimmäinen osa, Kukkaisruoska – Sarjakuvia rankaisuvallasta (2019) käsittelee kuolemanrangaistusta, karkotusta, vankeutta ja sovitusta. Uusitalo on koulutukseltaan kuvataideopettaja, mutta näkee itsensä enemmän rinnallaoppijana. Paljon tietoa sisältävien sarjakuvien tekeminen on tapa oppia. ”Kun opin itse, siitä voi siirtyä jotain muillekin. Pyrin sarjakuvillani osoittamaan, kuinka rakenteet toimivat ja kuinka ne voisivat toimia toisinkin.” Kukkaisruoskan taustatyössä yllätti, miten kiinnostuneita monet oikeusoppineet olivat sovituksesta rangaistuksen muotona. ”Jos sovitus on mahdollista, sitä pidetään parempana kuin muita rangaistuksia niin uhrin, tekijän kuin yhteisönkin kannalta. Tämä antaa toivoa yhteiskunnan muuttumisesta. Sovitusta käytetään jo

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Sarjakuvataitelija Jiipu Uusitaloa kiinnostavat vallan rakenteet niin teoksissaan kuin arkielämässään

Luokkaerot ovat vielä osa 2000-luvun Suomea – sarjakuvataitelija Hannele Richert tuo niitä esiin uudessa teoksessaan

12.1.20209.5.2026 Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Hanna Linnove Lukuaika: 5 minuuttia

Luokkaerot näkyvät 2000-luvun Suomessa tavaroissa, tiedoissa ja arkisessa perusturvallisuudessa. Ne luovat kuiluja ihmisten välille ja ristiriitoja ihmisten sisälle. Hannele Richert esittelee sarjakuvassaan 2010-luvun työläisnaisen elämää hienostoalueella.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Luokkaerot ovat vielä osa 2000-luvun Suomea – sarjakuvataitelija Hannele Richert tuo niitä esiin uudessa teoksessaan

Työttömänä oleva Anssi Ylirönni päätti kirjoittaa kirjan, koska työttömyydestä puhutaan ilman tietoa tai kokemusta

6.1.202023.11.2025 Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Hanna Linnove Lukuaika: 4 minuuttia

Ihanteellinen työtön on kuin punkki, joka väijyy saalistaan eli työpaikkaa ja jättää kaiken muun huomiotta, kuvaa työtön yhteiskuntatieteiden maisteri Anssi Ylirönni uudessa kirjassaan Valintamme ei kohdistunut sinuun (Demokraattinen sivistysliitto). ”Otti päähän, kun työttömyydestä puhuvat ihmiset, joilla ei ole asiasta tietoa tai kokemusta. Tai tietoa pitäisi olla, mutta silti työttömyydestä puhutaan moralistisesti ja epätosia väittämiä. Rakenteelliset ongelmat kuten työpaikkojen vähyys käännetään yksilön persoonan ongelmiksi”, Ylirönni kertoo kirjoittamisen motiiveista. Ylirönni käy kirjassaan läpi kysymyksiä kuten mitä työttömyys käytännössä tarkoittaa työttömälle, työllisille ja yhteiskunnalle. Millaisia arvoja ja asenteita työttömyyteen liitetään ja mihin ne perustuvat? Onko kaikki työ todella arvokasta? Miten työttömyys syntyy ja

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Työttömänä oleva Anssi Ylirönni päätti kirjoittaa kirjan, koska työttömyydestä puhutaan ilman tietoa tai kokemusta

Alkoholittomuus jäi päälle. Sarjakuvataitelija Emmi Valve nauttii elämästä ilman alkoholia

23.12.201923.11.2025 Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Hanna Linnove Lukuaika: 3 minuuttia

Sarjakuvataiteilija Emmi Valve kokeili millaista on elämä ilman alkoholia. Vuodessa kaveripiiriä vaihtui ja jaksaminen lisääntyi.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Alkoholittomuus jäi päälle. Sarjakuvataitelija Emmi Valve nauttii elämästä ilman alkoholia

HAM:in näyttely esittää queer-kuvastoa sadan vuoden takaa

19.12.201923.11.2025 Kirjoittanut: Miia Vistilä Lukuaika: 3 minuuttia

”Kaksinapaisen kulttuurin koodeja rikotaan kuvissa kilpaa. Miehenpuolet ovat iloisia hinthapeleita, naisoletetut viihtyvät äijämyksen roolissa. Lapsetkin tuntuvat viittaavan kintaalla normiyhteiskunnan säännöksille”, kuvaa Harri Kalha kuratoimansa HAM:n näyttelyn teoksia Sukupuolen sotkijat -kirjassaan. Postikortit olivat viime vuosisadan alun uusi media ja niiden kuvat kuin meemejä, joiden usein monikerroksisten viestien ymmärtäminen vaati samojen taustatietojen jakamista. Kortteja tehtiin paljon ja suureen määrään mahtui marginaalisempaakin sisältöä. Taidemuseo HAM:ssa Helsingissä on esillä 300 1900-luvun alussa tehtyä postikorttia ja valokuvaa, joissa leikitellään iloisesti sukupuolirooleilla ja sukupuolen ilmaisulla – aikana, jolloin poikatyttökin oli haukkumasana. Kuvissa myös vihjataan homoseksuaalisiin haluihin, joita kuvien ottamisen aikaan pidettiin sairautena ja joiden harjoittamista rikollisena.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from HAM:in näyttely esittää queer-kuvastoa sadan vuoden takaa

Suomen tuki medialle on pohjoismaiden heikoin

18.12.201923.11.2025 Kirjoittanut: Miia Vistilä Lukuaika: 3 minuuttia

Suomen valtion rahallinen tuki medioille on mitätön verrattuna muihin pohjoismaihin. Sanomalehtien Liiton tilaston mukaan Suomen valtion tuki kaupalliselle uutis- ja ajankohtaismedialle oli vuonna 2019 0,63 euroa kansalaista kohden. Vastaava luku on Tanskassa 11,85 euroa ja Norjassa 9,83 euroa. Ruotsi on listan toiseksi viimeinen, mutta silti myös siellä tuki on kansalaista kohden 5,32 euroa Suomea suurempi. Tilastosta puuttuvat Islannin tiedot. Tukia jaetaan muun muassa paikallislehdille ja jakeluun. Tuen tavoite on median monimuotoisuuden sekä tiedonvälityksen laadun turvaaminen. Ruotsi ja Norja aikovat nostaa tukia entisestään ensi vuonna. ”Se, että tiedotusvälineet voivat valvoa vallanpitäjiä ja antaa ihmisille näkökulmia ja tietoa, on toimivan demokratian

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Suomen tuki medialle on pohjoismaiden heikoin

Naisjärjestöjen aloite seksin oston kieltämisestä herättää vastustusta

5.12.201923.11.2025 Kirjoittanut: Miia Vistilä Lukuaika: 2 minuuttia

Naisjärjestöjen keskusliitto ja Monika-Naiset vaativat seksin ostamisen kieltämistä. Järjestöt julkaisivat marraskuun lopulla kannanoton, jossa lainmuutosta vaaditaan osana naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa. Järjestöjen mukaan prostituutiota ja ihmiskauppaa on vaikea erotella toisistaan, joten seksin oston kriminalisointi vähentäisi prostituutiota ja siten ihmiskauppaa. Aloitetta on vastustettu. Muun muassa tutkija Niina Vuolajärvi sekä Vihreät naiset ja Vihreät nuoret julkaisivat omat kannanottonsa. Vuolajärven mukaan seksin ostamisen kieltämisen altistaa myyjän niin seksuaaliselle kuin muullekin väkivallalle ja huonontaa etenkin seksiä myyvien siirtolaisten asemaa. Tutkija perustelee kantaansa Ruotsissa, Ranskassa ja Irlannissa tehdyillä tutkimuksilla. Ranskalaiset seksin myyjät raportoivat myös kadulla huutelun, varkauksien ja aseellisten ryöstöjen kohteeksi joutumisen lisääntyneen. Vihreät naiset

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Naisjärjestöjen aloite seksin oston kieltämisestä herättää vastustusta