Stressaantunut silpputyöläinen tuottaa contentia nettiin saadakseen töitä (eli rahaa eli happea) ja tykkäyksiä (eli validaatiota eli dopamiinia). Samalla hän kritisoi niin perinteistä kuin sosiaalistakin mediaa, analysoi ahdistustaan ja fiilistelee kalliolaista kirjailijaelämää. Pontus Purokurun Römaani on viime vuosikymmenen lopulla yleistynyttä kolmikymppisen autofiktiota, eli elämäkerrallista tekstiä epätyypilliseen proosarunomuotoon kirjoitettuna. Monet kohdat vaativat meemien tapaan kontekstien tuntemista. Huumori, […]
Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Nauska Lukuaika: 7 minuuttia
Raha, burnout, seksityö. Työpaikkakiusaaminen, politiikka, rasismi. Fetissit, fantasiat, biologinen kello. Susani Mahadura, 30, ja Yagmur Özberkan, 31, käsittelevät viikoittaisessa radio-ohjelmassaan Mahadura & Özberkan vähemmistöjen arkea, enemmistöjen tabuja, maailman tilaa ja väärää vallankäyttöä. Ohjelman vieraina on ollut tunnettuja vaikuttajia, usein tutkijoita tai aktivisteja. Esimerkiksi seksityöstä keskustelivat seksityöntekijä Tiia Forsström, historioitsija Kirsi Vainio-Korhonen ja Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen. Burnoutista ja suorittamisesta avautuivat toimittaja Iida Rauhalammi sekä toimittaja ja aktivisti Meriam Trabelsi. Valkoisuutta analysoivat koreografi Sonya Lindfors ja Fem-R-järjestön puheenjohtaja Aurora Lemma. Yle Puheella marginaaleista nousevat keskustelut tavoittavat myös yleisöä, joka ei näihin aiheisiin muuten tulisi törmänneeksi. Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan eivät haluaisi pitää itseään vaikuttajina. ”Vaikuttajana olemisessa on iso
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
”Kaikki vallan muodot perustuvat rankaisuvaltaan”, analysoi sarjakuvataiteilija Jiipu Uusitalo. Hän tekee albumisarjaa vallan eri muodoista. Ensimmäinen osa, Kukkaisruoska – Sarjakuvia rankaisuvallasta (2019) käsittelee kuolemanrangaistusta, karkotusta, vankeutta ja sovitusta. Uusitalo on koulutukseltaan kuvataideopettaja, mutta näkee itsensä enemmän rinnallaoppijana. Paljon tietoa sisältävien sarjakuvien tekeminen on tapa oppia. ”Kun opin itse, siitä voi siirtyä jotain muillekin. Pyrin sarjakuvillani osoittamaan, kuinka rakenteet toimivat ja kuinka ne voisivat toimia toisinkin.” Kukkaisruoskan taustatyössä yllätti, miten kiinnostuneita monet oikeusoppineet olivat sovituksesta rangaistuksen muotona. ”Jos sovitus on mahdollista, sitä pidetään parempana kuin muita rangaistuksia niin uhrin, tekijän kuin yhteisönkin kannalta. Tämä antaa toivoa yhteiskunnan muuttumisesta. Sovitusta käytetään jo
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Hanna Linnove Lukuaika: 5 minuuttia
Luokkaerot näkyvät 2000-luvun Suomessa tavaroissa, tiedoissa ja arkisessa perusturvallisuudessa. Ne luovat kuiluja ihmisten välille ja ristiriitoja ihmisten sisälle. Hannele Richert esittelee sarjakuvassaan 2010-luvun työläisnaisen elämää hienostoalueella.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Hanna Linnove Lukuaika: 4 minuuttia
Ihanteellinen työtön on kuin punkki, joka väijyy saalistaan eli työpaikkaa ja jättää kaiken muun huomiotta, kuvaa työtön yhteiskuntatieteiden maisteri Anssi Ylirönni uudessa kirjassaan Valintamme ei kohdistunut sinuun (Demokraattinen sivistysliitto). ”Otti päähän, kun työttömyydestä puhuvat ihmiset, joilla ei ole asiasta tietoa tai kokemusta. Tai tietoa pitäisi olla, mutta silti työttömyydestä puhutaan moralistisesti ja epätosia väittämiä. Rakenteelliset ongelmat kuten työpaikkojen vähyys käännetään yksilön persoonan ongelmiksi”, Ylirönni kertoo kirjoittamisen motiiveista. Ylirönni käy kirjassaan läpi kysymyksiä kuten mitä työttömyys käytännössä tarkoittaa työttömälle, työllisille ja yhteiskunnalle. Millaisia arvoja ja asenteita työttömyyteen liitetään ja mihin ne perustuvat? Onko kaikki työ todella arvokasta? Miten työttömyys syntyy ja
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
”Kaksinapaisen kulttuurin koodeja rikotaan kuvissa kilpaa. Miehenpuolet ovat iloisia hinthapeleita, naisoletetut viihtyvät äijämyksen roolissa. Lapsetkin tuntuvat viittaavan kintaalla normiyhteiskunnan säännöksille”, kuvaa Harri Kalha kuratoimansa HAM:n näyttelyn teoksia Sukupuolen sotkijat -kirjassaan. Postikortit olivat viime vuosisadan alun uusi media ja niiden kuvat kuin meemejä, joiden usein monikerroksisten viestien ymmärtäminen vaati samojen taustatietojen jakamista. Kortteja tehtiin paljon ja suureen määrään mahtui marginaalisempaakin sisältöä. Taidemuseo HAM:ssa Helsingissä on esillä 300 1900-luvun alussa tehtyä postikorttia ja valokuvaa, joissa leikitellään iloisesti sukupuolirooleilla ja sukupuolen ilmaisulla – aikana, jolloin poikatyttökin oli haukkumasana. Kuvissa myös vihjataan homoseksuaalisiin haluihin, joita kuvien ottamisen aikaan pidettiin sairautena ja joiden harjoittamista rikollisena.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Suomen valtion rahallinen tuki medioille on mitätön verrattuna muihin pohjoismaihin. Sanomalehtien Liiton tilaston mukaan Suomen valtion tuki kaupalliselle uutis- ja ajankohtaismedialle oli vuonna 2019 0,63 euroa kansalaista kohden. Vastaava luku on Tanskassa 11,85 euroa ja Norjassa 9,83 euroa. Ruotsi on listan toiseksi viimeinen, mutta silti myös siellä tuki on kansalaista kohden 5,32 euroa Suomea suurempi. Tilastosta puuttuvat Islannin tiedot. Tukia jaetaan muun muassa paikallislehdille ja jakeluun. Tuen tavoite on median monimuotoisuuden sekä tiedonvälityksen laadun turvaaminen. Ruotsi ja Norja aikovat nostaa tukia entisestään ensi vuonna. ”Se, että tiedotusvälineet voivat valvoa vallanpitäjiä ja antaa ihmisille näkökulmia ja tietoa, on toimivan demokratian
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Naisjärjestöjen keskusliitto ja Monika-Naiset vaativat seksin ostamisen kieltämistä. Järjestöt julkaisivat marraskuun lopulla kannanoton, jossa lainmuutosta vaaditaan osana naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa. Järjestöjen mukaan prostituutiota ja ihmiskauppaa on vaikea erotella toisistaan, joten seksin oston kriminalisointi vähentäisi prostituutiota ja siten ihmiskauppaa. Aloitetta on vastustettu. Muun muassa tutkija Niina Vuolajärvi sekä Vihreät naiset ja Vihreät nuoret julkaisivat omat kannanottonsa. Vuolajärven mukaan seksin ostamisen kieltämisen altistaa myyjän niin seksuaaliselle kuin muullekin väkivallalle ja huonontaa etenkin seksiä myyvien siirtolaisten asemaa. Tutkija perustelee kantaansa Ruotsissa, Ranskassa ja Irlannissa tehdyillä tutkimuksilla. Ranskalaiset seksin myyjät raportoivat myös kadulla huutelun, varkauksien ja aseellisten ryöstöjen kohteeksi joutumisen lisääntyneen. Vihreät naiset
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
