Euroopan Green Dealin toteutumisen esteenä ovat poliittinen vastustus ja keksimistään odottava tekniikka. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan rahaa muutoksiin riittää. Järjestöt ja tutkijat vaativat laajempia järjestelmän muutoksia.
[…]
Lue lisää… from EU kaavailee ilmastonmuutoksesta talouden veturia
Urbanisaation eteneminen vahvistaa erityisesti maaseudun paikalliskeskuksia ja kaupunkien läheisiä maaseutualueita.
[…]
Lue lisää… from Tutkimus: Kaupunki ei näivetä ympärillään olevaa maaseutua
Tieteiskirjailija ja äidinkielen opettaja Taru Kumara-Moisio luo tulevaisuutta sekä kirjoissaan että opettamalla lukiossa. Lukiolaiset oppivat liveroolipeleissä neuvottelemaan ja arvostamaan toisiaan.
[…]
Lue lisää… from Opettaja ja oppilaat ratkovat yhteisiä ongelmia larppaamalla
Stressaantunut silpputyöläinen tuottaa contentia nettiin saadakseen töitä (eli rahaa eli happea) ja tykkäyksiä (eli validaatiota eli dopamiinia). Samalla hän kritisoi niin perinteistä kuin sosiaalistakin mediaa, analysoi ahdistustaan ja fiilistelee kalliolaista kirjailijaelämää. Pontus Purokurun Römaani on viime vuosikymmenen lopulla yleistynyttä kolmikymppisen autofiktiota, eli elämäkerrallista tekstiä epätyypilliseen proosarunomuotoon kirjoitettuna. Monet kohdat vaativat meemien tapaan kontekstien tuntemista. Huumori, […]
Raha, burnout, seksityö. Työpaikkakiusaaminen, politiikka, rasismi. Fetissit, fantasiat, biologinen kello. Susani Mahadura, 30, ja Yagmur Özberkan, 31, käsittelevät viikoittaisessa radio-ohjelmassaan Mahadura & Özberkan vähemmistöjen arkea, enemmistöjen tabuja, maailman tilaa ja väärää vallankäyttöä. Ohjelman vieraina on ollut tunnettuja vaikuttajia, usein tutkijoita tai aktivisteja. Esimerkiksi seksityöstä keskustelivat seksityöntekijä Tiia Forsström, historioitsija Kirsi Vainio-Korhonen ja Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen. Burnoutista ja suorittamisesta avautuivat toimittaja Iida Rauhalammi sekä toimittaja ja aktivisti Meriam Trabelsi. Valkoisuutta analysoivat koreografi Sonya Lindfors ja Fem-R-järjestön puheenjohtaja Aurora Lemma. Yle Puheella marginaaleista nousevat keskustelut tavoittavat myös yleisöä, joka ei näihin aiheisiin muuten tulisi törmänneeksi. Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan eivät haluaisi pitää itseään vaikuttajina. ”Vaikuttajana olemisessa on iso
[…]
”Kaikki vallan muodot perustuvat rankaisuvaltaan”, analysoi sarjakuvataiteilija Jiipu Uusitalo. Hän tekee albumisarjaa vallan eri muodoista. Ensimmäinen osa, Kukkaisruoska – Sarjakuvia rankaisuvallasta (2019) käsittelee kuolemanrangaistusta, karkotusta, vankeutta ja sovitusta. Uusitalo on koulutukseltaan kuvataideopettaja, mutta näkee itsensä enemmän rinnallaoppijana. Paljon tietoa sisältävien sarjakuvien tekeminen on tapa oppia. ”Kun opin itse, siitä voi siirtyä jotain muillekin. Pyrin sarjakuvillani osoittamaan, kuinka rakenteet toimivat ja kuinka ne voisivat toimia toisinkin.” Kukkaisruoskan taustatyössä yllätti, miten kiinnostuneita monet oikeusoppineet olivat sovituksesta rangaistuksen muotona. ”Jos sovitus on mahdollista, sitä pidetään parempana kuin muita rangaistuksia niin uhrin, tekijän kuin yhteisönkin kannalta. Tämä antaa toivoa yhteiskunnan muuttumisesta. Sovitusta käytetään jo
[…]
Luokkaerot näkyvät 2000-luvun Suomessa tavaroissa, tiedoissa ja arkisessa perusturvallisuudessa. Ne luovat kuiluja ihmisten välille ja ristiriitoja ihmisten sisälle. Hannele Richert esittelee sarjakuvassaan 2010-luvun työläisnaisen elämää hienostoalueella.
[…]
Ihanteellinen työtön on kuin punkki, joka väijyy saalistaan eli työpaikkaa ja jättää kaiken muun huomiotta, kuvaa työtön yhteiskuntatieteiden maisteri Anssi Ylirönni uudessa kirjassaan Valintamme ei kohdistunut sinuun (Demokraattinen sivistysliitto). ”Otti päähän, kun työttömyydestä puhuvat ihmiset, joilla ei ole asiasta tietoa tai kokemusta. Tai tietoa pitäisi olla, mutta silti työttömyydestä puhutaan moralistisesti ja epätosia väittämiä. Rakenteelliset ongelmat kuten työpaikkojen vähyys käännetään yksilön persoonan ongelmiksi”, Ylirönni kertoo kirjoittamisen motiiveista. Ylirönni käy kirjassaan läpi kysymyksiä kuten mitä työttömyys käytännössä tarkoittaa työttömälle, työllisille ja yhteiskunnalle. Millaisia arvoja ja asenteita työttömyyteen liitetään ja mihin ne perustuvat? Onko kaikki työ todella arvokasta? Miten työttömyys syntyy ja
[…]
Sarjakuvataiteilija Emmi Valve kokeili millaista on elämä ilman alkoholia. Vuodessa kaveripiiriä vaihtui ja jaksaminen lisääntyi.
[…]
”Kaksinapaisen kulttuurin koodeja rikotaan kuvissa kilpaa. Miehenpuolet ovat iloisia hinthapeleita, naisoletetut viihtyvät äijämyksen roolissa. Lapsetkin tuntuvat viittaavan kintaalla normiyhteiskunnan säännöksille”, kuvaa Harri Kalha kuratoimansa HAM:n näyttelyn teoksia Sukupuolen sotkijat -kirjassaan. Postikortit olivat viime vuosisadan alun uusi media ja niiden kuvat kuin meemejä, joiden usein monikerroksisten viestien ymmärtäminen vaati samojen taustatietojen jakamista. Kortteja tehtiin paljon ja suureen määrään mahtui marginaalisempaakin sisältöä. Taidemuseo HAM:ssa Helsingissä on esillä 300 1900-luvun alussa tehtyä postikorttia ja valokuvaa, joissa leikitellään iloisesti sukupuolirooleilla ja sukupuolen ilmaisulla – aikana, jolloin poikatyttökin oli haukkumasana. Kuvissa myös vihjataan homoseksuaalisiin haluihin, joita kuvien ottamisen aikaan pidettiin sairautena ja joiden harjoittamista rikollisena.
[…]
Lue lisää… from HAM:in näyttely esittää queer-kuvastoa sadan vuoden takaa
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa