Esiintyvä balettitanssija ei ole huippu-urheilija vaan paljon enemmän. Liikkeiden on oltava täydellisiä ja ilmaisun voimakasta illasta toiseen. Kilpinen osaa ilmaista itseään myös Instagramissa, eikä häneen kiukuttelu tehoa.
[…]
Ydinsodan uhka on aikamme arkea. Ydinasetta käyttämällä voittaa sodan, mutta kunniaa ei ole tarjolla, sen historia on osoittanut, muistuttaa Iida Simes esseessään.
[…]
Holokaustin aikainen tositarina siitä, miten muutamien tšekkiläisten ja brittiläisten henkilöiden rohkeat teot pelastivat 669 lasta natsien valtaamasta Prahasta. […]
Lue lisää… from 669 lasta pelastui mutta osa jäi – One Life kuvaa pelastajan tunnontuskia
Transsilvalainen komea nuori kreivi Dracula (Michal Krčmář) on aluksi osa yhteiskuntajärjestystä. Hän tekee velvollisuutensa, lähtee sotaan ja hyvästelee rakkaansa Elisabetan (Zhiyao Chen). Sota on ruminta politiikkaa mihin ihminen kykenee. Orkesteri soittaa hyvin tummanpuhuvaa alarekisterivoittoisia ja rytmikkäitä teemoja. Maailma on hajoamassa, yleisö kuulee. Kuinka ollakaan, pian Draculan kotiseuduilla kerrotaan, että hän olisi kaatunut taistelussa. Elisabeta ei voi […]
Lue lisää… from Verenimijöiden paremmat juhlat – Draculaan on helppo ihastua
Venäjän johto toivoo suuria äänestysprosentteja. Niiden saavuttaminen on vaikeaa. Venäläisten innokkuus äänestää on ennätysalhaalla – siitä huolimatta, että äänestämättömyydestä rangaistaan. […]
Lue lisää… from Uurnille vaikka väkisin – Monet venäläiset mieluummin nukkuvat tai protestoivat
Devonikaudella noin 359–412 miljoonaa vuotta sitten syntyivät ensimmäiset siemenkasvit. Se oli merkki siitä, että elämä oli siirtymässä meristä maan pinnalle. Eliöiden nousu merestä oli hyvä juttu, sillä olisi rankkaa yrittää viljellä kasveja haiden keskellä. Haitkin kehittyivät devonikaudella. Kun 359 002 000 vuotta myöhemmin oli ilmestyvä Voima 4/2000, maan pinnan kasvit ja siemenet saivat lehdessä osakseen […]
Lue lisää… from Voima 20 vuotta: Kevätkylvöjen aika on koittanut! Vaikeinta on odottaminen.
Kuva yllä: Karmeliittasisaret-ooppera on vasta alkamaisillaan. Huomio: kaksi harppua! Seesteisistä ja hiljaisista nunnista kertova teos ei ole lainkaan kohteidensa kaltainen, vaan Karmeliittasisaret on voimakasta ja repivää musiikkia. Sen rauhallisimmat suvantokohdat liittyvät enemmänkin lähestyvään kuolemaan kuin luostarielämään. Tämä ranskalaisen Francis Poulencin (1899–1963) ooppera sai ensi-iltansa Milanon La Scalassa vuoden 1957 tammikuussa, ja saman vuoden kesäkuussa se […]
Lue lisää… from Upea Karmeliittasisaret-ooppera kertoo keitä ovat ne todelliset sankarit
Maailmassa on ainakin kaksi ihmistä, jotka uskovat vahvasti siihen, että venäläisissä piilee vahva muutoksen voima ja että he tahtovat kulkea kohti demokratiaa. […]
Lue lisää… from Demokratian häivähdys ei unohdu, Venäjällä on toivoa
Sotareportteri varoo tykkitulta, tutustuu joukkohautoihin ja tapaa sotilaita. Hän on oppinut, miten sota-alueiden asukkaat useimmiten käyttäytyvät: he yrittävät elää ihan tavallista elämää.
[…]
Lue lisää… from Journalismia etulinjasta – Sotareportteri Antti Kuronen menee minne käsketään
Suuret taideteokset syntyvät sekoituksesta sattumia ja maailmanhistorian myrskyisiä tapahtumia. Tietenkin polttoaineeksi tarvitaan teoksen tekijöiden lahjakkuutta ja hengen paloa. Intohimoa ja angstia. Aloitetaan sattumista. Englantilainen Christopher Isherwood tutustui 1920-luvulla maanmieheensä, runoilija W. H. Audeniin. Heistä tuli sydänystäviä. Vuonna 1929 Auden hengaili Berliinissä perehtymässä silloin vielä hetken ajan vapaamielisen kaupungin sykkeeseen. 25-vuotias Isherwood päätti lähteä kaveria moikkaamaan. Isherwood todisti, miten saksalaiset fasistit tekivät juutalaisista suuren sodan jälkeisen laman syntipukkeja. Yhteiskunnan hajautuminen ja latentti väkivalta oli uuvuttavaa, niinpä Isherwood rentoutui hämärissä baareissa Schönebergin kaupunginosassa. Avoimen eroottinen taide ja seksuaalisten suuntautumisten villi kirjo hurmasivat Isherwoodin. Palattuaan Englantiin Isherwoodin Saksan-visiitin tapahtumat ja ihmiset, etenkin varieteelaulajatar
[…]
Lue lisää… from Teatteriliitteen pääkirjoitus: Maailma palaa, bileet jatkuu
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa