Transsilvalainen komea nuori kreivi Dracula (Michal Krčmář) on aluksi osa yhteiskuntajärjestystä. Hän tekee velvollisuutensa, lähtee sotaan ja hyvästelee rakkaansa Elisabetan (Zhiyao Chen). Sota on ruminta politiikkaa mihin ihminen kykenee. Orkesteri soittaa hyvin tummanpuhuvaa alarekisterivoittoisia ja rytmikkäitä teemoja. Maailma on hajoamassa, yleisö kuulee. Kuinka ollakaan, pian Draculan kotiseuduilla kerrotaan, että hän olisi kaatunut taistelussa. Elisabeta ei voi […]
Kirjoittanut: Iida Simes Kuvat: Susanna Pesonen Lukuaika: 2 minuuttia
Venäjän johto toivoo suuria äänestysprosentteja. Niiden saavuttaminen on vaikeaa. Venäläisten innokkuus äänestää on ennätysalhaalla – siitä huolimatta, että äänestämättömyydestä rangaistaan. […]
Devonikaudella noin 359–412 miljoonaa vuotta sitten syntyivät ensimmäiset siemenkasvit. Se oli merkki siitä, että elämä oli siirtymässä meristä maan pinnalle. Eliöiden nousu merestä oli hyvä juttu, sillä olisi rankkaa yrittää viljellä kasveja haiden keskellä. Haitkin kehittyivät devonikaudella. Kun 359 002 000 vuotta myöhemmin oli ilmestyvä Voima 4/2000, maan pinnan kasvit ja siemenet saivat lehdessä osakseen […]
Kuva yllä: Karmeliittasisaret-ooppera on vasta alkamaisillaan. Huomio: kaksi harppua! Seesteisistä ja hiljaisista nunnista kertova teos ei ole lainkaan kohteidensa kaltainen, vaan Karmeliittasisaret on voimakasta ja repivää musiikkia. Sen rauhallisimmat suvantokohdat liittyvät enemmänkin lähestyvään kuolemaan kuin luostarielämään. Tämä ranskalaisen Francis Poulencin (1899–1963) ooppera sai ensi-iltansa Milanon La Scalassa vuoden 1957 tammikuussa, ja saman vuoden kesäkuussa se […]
Maailmassa on ainakin kaksi ihmistä, jotka uskovat vahvasti siihen, että venäläisissä piilee vahva muutoksen voima ja että he tahtovat kulkea kohti demokratiaa. […]
Kirjoittanut: Iida Simes Kuvat: Nauska Lukuaika: 11 minuuttia
Sotareportteri varoo tykkitulta, tutustuu joukkohautoihin ja tapaa sotilaita. Hän on oppinut, miten sota-alueiden asukkaat useimmiten käyttäytyvät: he yrittävät elää ihan tavallista elämää.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Suuret taideteokset syntyvät sekoituksesta sattumia ja maailmanhistorian myrskyisiä tapahtumia. Tietenkin polttoaineeksi tarvitaan teoksen tekijöiden lahjakkuutta ja hengen paloa. Intohimoa ja angstia. Aloitetaan sattumista. Englantilainen Christopher Isherwood tutustui 1920-luvulla maanmieheensä, runoilija W. H. Audeniin. Heistä tuli sydänystäviä. Vuonna 1929 Auden hengaili Berliinissä perehtymässä silloin vielä hetken ajan vapaamielisen kaupungin sykkeeseen. 25-vuotias Isherwood päätti lähteä kaveria moikkaamaan. Isherwood todisti, miten saksalaiset fasistit tekivät juutalaisista suuren sodan jälkeisen laman syntipukkeja. Yhteiskunnan hajautuminen ja latentti väkivalta oli uuvuttavaa, niinpä Isherwood rentoutui hämärissä baareissa Schönebergin kaupunginosassa. Avoimen eroottinen taide ja seksuaalisten suuntautumisten villi kirjo hurmasivat Isherwoodin. Palattuaan Englantiin Isherwoodin Saksan-visiitin tapahtumat ja ihmiset, etenkin varieteelaulajatar
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Nuori aviopari on avannut majatalon, jonne ensimmäiset vieraat saapuvat. Lumimyrsky tukkii tiet, ja pian paikalle saapuu poliisi: voi olla, että majatalossa piileskelee rikollinen. Hiirenloukku on muka jännä, mutta alusta loppuun hihittävästä yleisöstä koko homma on lähinnä hauskaa. Pitkät katseet, raskaat huokaukset ja raivokohtaukset paljastavat, ettei kukaan ole sitä, mitä hän on antanut ymmärtää. Ja pian […]
Tulitauon vaatiminen ja Gazan kriisin uhrien auttaminen ei ole juutalaisvastaisuutta eli antisemitismiä. Ihmisoikeus- ja avustusjärjestöjen työtä vaikeuttavat rähinät julkisuudessa, jos ihmiset alkavat epäillä tuen antamisen eettisyyttä.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
