Valto, 36, kokee, että sukupuolten kirjo voi toteutua yhdessä ihmisessä. Kuvat Veera Järvenpää ”Mulla ei ole sellaista ’jo lapsena tiesin’ -tyyppistä stooria. En ikinä silloin edes ajatellut, että mulla on sukupuolta, eikä mua ole kauheasti kasvatettu sukupuoleen. Kotona perusarjessa meillä oli kaikilla niitä samoja verkkareita, joita mun äiti ompeli meille. Ja me leikittiin yhdessä veljien kanssa paljolti samoja leikkejä. Kun joidenkin vanhemmat oli aatteellisia tai vasemmistolaisia, niin mun vanhemmat on aika keskiluokkaisia. Ne ei oo koskaan halunneet sitoutua mihinkään selkeeseen ideologiaan, mutta se, miten meitä on kohdeltu, on mun mielestä ollut enemmän persoona- kuin vaikka sukupuolilähtöistä. Luulen, että se on
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Jyväskylässä juhlitaan tekotaiteellista paskaa. Ilmeisesti kaikki eivät allekirjoita ajatusta, että kulttuurin tulisi olla sarja hyvinvointia luovia palveluja. Jotkut arvostavat ehtaa tekotaiteellista paskaa. Näin voisi päätellä Akseli Hiltusen kommenteista ja tittelistä. Hiltunen on puheenjohtaja jyväskyläläisessä yhdistyksessä Yleishyödyttömät Pahoinvointipalvelut ry. Yhdistys järjestää toukokuussa jo toisen kerran Tekotaiteellisen Paskan Festivaalin. Festivaali järjestetään ”sattumalta” samaan aikaan kuin perinteinen jyväskyläläinen kaupunkifestivaali Yläkaupungin Yö. Jälkimmäinen juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. ”Jyväskylässä vaikuttava festivaali Yläkaupungin Yö näki selkeästi mahdollisuuden loisia mahtavan konseptin varjolla ja pystytti ironisesti koko oman hipsterifestivaalinsa Tekotaiteellisen Paskan Festivaalin ympärille kaikkien kävijöittemme suureksi harmiksi”, Hiltunen väittää. Festivaalin synnystä Hiltunen syyttää paria yksilöä: taiteellisen johtajan
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Ranskalainen menestyskirja palauttaa mieleen monien unohtamia julmuuksia. ”En olisi voinut koskaan kirjoittaa tästä tietokirjaa, romaanin kirjoittaminen oli ainoa mahdollisuus”, sanoo ranskalainen kirjailija Paola Pigani Helsingissä esitellessään Älä koskaan astu sieluuni kengät jalassa -teosta (suom Einari Aaltonen). Kirjan nimi paljastaa, miten riistävää olisi kertoa suoraan romanien tarinaa. Pigani kirjoittaa: ”Älä astu sieluuni kengät jalassa, kuuluu romanien sananlasku. Romanien luokse ei voi tupsahtaa noin vain, ei heidän nykyisyyteensä eikä menneisyyteensä. Se selviää minulle ajan myötä. Meissä kaikissa on oma salainen sopukkamme. Heidän sopukkansa tuntuu tuhoutuneen pysyvästi.” Kirja kertoo vahvasti todellisuuteen pohjautuvan tarinan. Ranskan maaseudulla natsi-Saksan miehityksen alussa lakkautettiin musiikki- ja nuorallatanssiesitykset sekä
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Miksi vegaani himoitsee pihviä? Teksti Suvi Auvinen Kuva Ninni Kairisalo Grillissä tirisevät pihvit, makkarat ja nakit. Aamiaisella munakas ja pekoni tekevät seuraa leivälle, jonka päällä on juustoa ja leikkelettä. Pyhiin asioihin ei parane kajota. Yhä useampi kuitenkin vaihtaa kasvipohjaiseen ruokaan, sillä eläintuotanto ei kestä ainakaan ekologista tai eettistä tarkastelua. Nykyvegen ei tarvitse kuitenkaan luopua pekonista, makkaroista, munakkaista ja juustoista, sillä markkinoilla on mitä kekseliäämpiä vegaanisia versioita tutuista tuotteista. Nuotiolla makkaraa muiden mukana grillaava vegaani saa silti kerta toisensa jälkeen vastata samaan kysymykseen: jos luopuu lihasta, miksi haluaisi syödä mitään sitä muistuttavaa? Vastauksia on monia. Suurin osa ihmisistä ei lopeta lihansyöntiä
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Inderjit Kaur Khalsan Weathermen-dokumentti puntaroi kansalaisaktivismin tukahduttamisen vaaroja. Maaliskuun kuudentena vuonna 1970 New Yorkin Greenwich Villagessa pommiräjähdys romahdutti yhden asuintalon julkisivun. Aliupseerien tanssiaisiin terrori-iskua suunnitelleiden vasemmistoaktivistien pommi räjähti omiin käsiin ja surmasi kolme järjestön jäsentä. Weathermen- ja Weather Underground -nimillä tunnettu ryhmä on kuuluisin amerikkalainen 1970-luvun terroristijärjestö. Sen perustivat radikaalit, jotka olivat turhautuneet Vietnamin sodan vastaisen opiskelijaliikkeen vähäisestä vaikutuksesta, mustien kansalaisoikeusliikkeen väkivaltaisesta tukahduttamisesta ja aktivisteja vastaan harjoitetusta poliisiväkivallasta. Ratkaiseva rajapyykki väkivaltaiseen vastarintaan siirtymisen tiellä oli Mustien panttereiden agitaattorina tunnetun Fred Hamptonin kuolema. Se tapahtui pidätystilanteessa ja jäi ilman kunnollista virallista selvitystä. Järjestöstä on tehty aiemmin kaksi dokumenttia: Emile de Antonion
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Marjo Levlinin näyttelyssä paljastuu, miten erilaisuuden kohtaaminen on ollut Suomessa vaikeaa ennenkin. Kuvataiteilija Marjo Levlin esittelee tulevan näyttelynsä pienoismallia. Näyttely avataan Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa toukokuussa. Maalarina aloittanut Levlin on vuodesta 2004 keskittynyt installaatioihin ja videoihin. Niitä on tarjolla nytkin. ”Huomasin tulleeni taiteen tekemisessä vaiheeseen, jossa en enää tiennyt, miten ilmaisisin ajatuksiani maalaamalla. Siksi oli pakko kehitellä muuta tilalle”, kertoo Levlin. Nyt valmistuva näyttely koostuu kolmesta itsenäisestä teoskokonaisuudesta. Ne käsittelevät pienen suomenruotsalaisen pohjanmaalaispitäjän unohdettuja tarinoita yhden suvun historian kautta. Samalla niiden aiheet koskettavat koko yhteiskuntaa ja tätä hetkeä. Ensimmäiseen päätilaan tulee pari vuotta sitten Muu Galleriassa esillä ollut kokonaisuus Länteen ja takaisin. Siinä taitelijan
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Ennen meillä oli rahvaan kulttuuri ja korkeakulttuuri. Nyt meillä on Tuomari Nurmio. Kuvat Velda Parkkinen Poliittinen toiminta saattoi pelastaa Hannu ”Hande” Nurmion musiikin valtavirralta. Sen käsityksen voi saada hänen elämäkerroistaan, Tuomari vastoin tahtoaan (1990) ja Dumari (2010). Kirjat kertovat miehestä, joka kuului 1970-luvun vasemmistoradikaaleihin. ”Suurin osa 60-luvun vasemmistoradikaaleista valui lopulta SKP:n syliin. Taistolaisuus oli Kekkosen Suomessa varsin luonteva poliittinen liike. Se otti YYA-liturgian kirjaimellisesti. Taustalla olivat tietysti myös katkeran sodan traumat. Se suhtautui idealistisesti maailmanpolitiikkaan ja Neuvostoliittoon, ja sen lopputuloksena oli totalitaarisen ideologian ja politiikan hyväksyminen. Se oli eräänlainen lasten ristiretki, joka päättyi ikävästi. ” Piirit olivat folkhenkisesti suuntautuneita, eikä
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Villa Ullas tunnetaan nuorista työntekijöistä ja korvapuusteistaan. Astuessani ulos Vuosaaren metroasemalta puhelimeni sammuu. Ilman sen navigaattoria olen avuton. Metroaseman ostoskeskuksen edustalla liikkuu kiireisen näköisiä ihmisiä, talot ovat laitosmaisia palikoita ja ympärillä bussilaitureita. Olen varma, että yksi Vuosaaren vanhimmista taloista, tunnelmalliseksi kehuttu merenrantakahvila Villa Ullas, ei ole ihan kulman takana. Ainoana ohjenuoranani on, että pitää löytää meri. Niin uusavuton lähtee harhailemaan. Villa Ullas toimi asuin -ja kesäasuntokäytössä rakennusvuodestaan 1890 vuoteen 1969 asti, jolloin Helsingin kaupunki osti sen. Rakennusta vuokrattiin usealle taholle, ja viimeksi se oli Talikkalan raittiusseuran käytössä. Kun rakennuksen korjaus valmistui vuonna 1995, se siirtyi sosiaali- ja terveysviraston nuorten palvelujen
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kirjailija ja journalisti eivät halua Turkin enää eristäytyvän Euroopasta. Kuvat Iida Simes ja arkistot Vaikka Turkin kansanäänestys oli raskas vaikkei yllättävä tappio demokratia-aktivisteille, he eivät lannistu. Turkin vielä valmistautuessa kansanäänestykseen kirjailija Elif Shafak vieraili Lontoon kirjamessuilla. Siellä häntä haastatteli sananvapausjärjestö PENin Englannin toimiston johtaja Jo Glanville, joka meni suoraan asiaan. ”Oletko feministi?” ”Tottakai. Naiset kysyvät aina kaikkein vaikeimmat ja tärkeimmät kysymykset”, vastaa Shafak. ”Mutta ikävä kyllä Turkissa naiset ovat jakaantuneet eri kategorioihin uskontojen ja arvojen mukaan. Ainoa, joka näistä jakolinjoista hyötyy, on patriarkaatti.” Shafak näyttää epätoivoiselta. ”Turkki on muuttumassa koko ajan väkivaltaisemmaksi. Viimeisten puolentoista vuoden aikana Turkissa on tehty 35
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.