Grammy-palkittu puertoricolainen artisti ravistelee machoilevaa mieskuvaa ja yhdysvaltalaisen rasismin perintöä.
[…]
Lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitetut turvakodit suojelevat läheisiltä, eläinten turvakodit ihmisiltä – myös monilta, jotka sanovat rakastavansa eläimiä. Millaisessa kulttuurissa rakastetaan tällä tavoin?
[…]
Valtion rahahanojen sulku, paikallisosaston erottaminen ja varapuheenjohtajan nuhteleminen – maailmanpolitiikan myrskyt näkyvät Suomi–Venäjä-seurassa. Yhteyksiä venäläiseen kansalaisyhteiskuntaan ei pidä katkaista, toiminnanjohtaja sanoo.
[…]
Kansainvälisellä sopimuspohjaisella järjestelmällä vaikuttaa olevan vaikeat ajat. Onnistuuko se vastaamaan nykymaailman monimutkaisiin oikeudellisiin tarpeisiin?
Martti Koskenniemi tarttuu kysymykseen. Hän näkee sen taustalla ajatuksen, että kansainväliselle oikeudelle olisi jokin yksittäinen tarve, eikä usko että sellaista on.
Ihmisillä on maailmassa erilaisia pyrkimyksiä ja tarpeita, joita kansainvälinen oikeus tukee joskus paremmin, joskus huonommin. Varsinkin vahvat toimijat voivat usein perustaa toimensa siihen, Koskenniemi muistuttaa.
”Tämä maailma on suureksi osaksi kansainvälisen oikeuden mahdollistama tai suorastaan tuottama – ja tämä maailmahan on ihan helvetin epäoikeudenmukainen.”
Koskenniemi on Suomen tunnetuin kansainvälisen oikeuden asiantuntija ja alansa huippua koko maailmassa. Toisin kuin alansa tyypillinen edustaja, Koskenniemi ei ole ideologisesti sitoutunut kansainväliseen oikeuteen tai ajatukseen siitä, että se olisi aina hyvän puolella.
”Kansainvälinen oikeus esimerkiksi mahdollistaa sen, että maailman resursseja jaetaan hyvin epätasa-arvoisesti”, hän sanoo.
Toisaalta paikoin kansainvälinen järjestelmä pyrkii hyvään – ja parhaimmillaan oikeus tukee tätä, hän lisää.
Ristiriitaiset lait ristiriitojen maailmassa.
Martti Koskenniemi tunnetaan alallaan sekä kriittisyydestään että perehtyneisyydestään oikeusjärjestelmän historiaan. Juuri häneltä suomalaiset usein kysyvät, kun haluavat ymmärtää kansainvälisen oikeuden kiemuroita.
Kiemuroita on viime vuosina riittänyt. Sotia syttyy ja rauhaa neuvotellaan. Kansainvälistä oikeutta huudetaan apuun. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta.
”Ajatus maailmanrauhasta ja kansainvälisestä yhteisöstä on tietysti vanha kuin mikä”, Koskenniemi sanoo. Suuri osa kansainvälisestä oikeudesta on kuitenkin aina käsitellyt aivan muita asioita kuin sotaa ja rauhaa: valtioiden välisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita, nykyisin myös yksilöiden ja ihmisryhmien oikeuksia.
[…]
Pojat ja miehet tarvitsevat myönteistä esimerkkiä ja tilaa herkkyydelle, sanovat rap-artisti Hassan Maikal ja seksuaaliterapeutti Joonas Pesonen.
[…]
Lue lisää… from Myötätuntoa, moninaisuutta, maskuliinisuuksia
Siinä missä kansainvälinen media raportoi Gazasta ja Ukrainasta, Sudanin humanitaarisesta katastrofista ei juuri uutisoida, koska journalistit eivät käytännössä lainkaan pysty työskentelemään paikan päällä. Uutispimennon vuoksi kansainvälinen yhteisö on passiivinen, eivätkä ulkovallat yritä tarpeeksi puuttua asiaan ja pysäyttää käynnissä olevaa kansanmurhaa. Näin tiivistää Amsterdamissa toimivan Radio Dabangan englanninkielisen toimituksen päällikkö ja mediasuhteista vastaava Andrew Bergman. Itä-Afrikassa sijaitsevan Sudanin verinen sisällissota puhkesi vuonna 2023 Khartumissa, jolloin Rapid Support Forces (RSF) -niminen aseistettu ryhmä aloitti hyökkäyksen hallitusta vastaan. Taustalla oli valtakamppailu, jolla on juuret vuonna 2003 alkaneessa Darfurin sodassa ja vuoden 2021 sotilasvallankaappauksessa, jossa 30 vuoden ajan itsevaltaisesti hallinnut Omar al-Bashir syöstiin vallasta.
[…]
Etujärjestöt lobbaavat voimakkaasti metsästyslain uudistuksen yhteydessä ja ministeriö myötäilee, todistaa viestienvaihto.
[…]
Naisasialiitto Unionin tiloissa Helsingin Bulevardilla on tuoli, jolle ei istuta. Se on Helmi Tengénin muistotuoli. Tengén (1875–1971) edusti järjestön ja samalla feminismin ensimmäistä aaltoa. Hän kamppaili naisten äänioikeuden puolesta.
Amani Al-mehsen istuu sohvalla siinä huoneessa, jossa muistotuoli on. Al-mehsen edustaa järjestön ja feminismin uusinta sukupolvea. Hänet valittiin Naisasialiitto Unionin puheenjohtajaksi vuoden 2025 alusta.
Paljon on ehtinyt tapahtua Tengénin ja Al-mehsenin välissä.
”On kunnia, että meillä on sellainen historia kuin on. Totta kai sinne mahtuu paljon, mutta se, että Suomessa on tehty tällaista työtä yli 130 vuotta, on pysäyttävää vain hyvällä tavalla”, Al-mehsen sanoo.
Amani Al-mehsen on Kuopiossa syntynyt ja kasvanut ihmisoikeuksien asiantuntija – ja nyt myös esikoiskirjailija. Otava julkaisi syyskuussa hänen romaaninsa Hayati, rakkaani, joka kertoo fiktion keinoin hänen äitinsä tarinan.
Kirjan päähenkilö Amal syntyy Irakissa 1962 varakkaaseen perheeseen, jossa ei kuitenkaan tyttönä nauti samoja vapauksia kuin veljensä. Hän käy koulua ja pääsee yliopistoon, mutta elämää varjostavat lähisuhdeväkivalta ja Saddam Husseinin valtaannousu. Vuonna 1995 Amal päätyy miehensä ja lastensa kanssa pakolaisena Kuopioon vietettyään ensin vuosia pakolaisleirillä.
Al-mehsen puhuu kirjassaan osin samoista teemoista kuin Unionin puheenjohtajana: naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja valtiotason sorrosta. Romaanin voi käsittää osaksi Al-mehsenin feminististä projektia.
”Feminismi on kuitenkin ollut läsnä lapsuudestani asti ilman sen nimeä tai tietoa siitä, mitä se on. Sama äidilläni.”
[…]
RÄPS-palstalla Kulttuuritoimittaja Ville Hänninen kirjoittaa kuvista. […]
Lue lisää… from Suomessa valtaan halukkaan ei kuulu näyttää haluaan
Toimittaja Paavo Teittinen kirjoitti ulkomaisen työvoiman riistosta tietokirjan. Haluammeko elää yhteiskunnassa, jossa ihmiset ympärillämme elävät modernissa orjuudessa, hän kysyy.
[…]
Lue lisää… from Suomi hyötyy modernista orjuudesta, ja siksi siihen puuttuminen on niin vaikeaa
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa