Metsäteollisuudesta toivottiin uutta Nokiaa – luonnonsuojelu jäi jalkoihin

Suomen hakkuut ylittävät kestävän tason ja vaikeuttavat ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista. Viemällä sellua kansantalous hyötyy vähän kaadettua puuta kohden. Tutkija hahmotteli kolme koalitiota, joiden vaikutuksesta maamme metsäpolitiikka on muotoutunut nykyisekseen.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Metsäteollisuudesta toivottiin uutta Nokiaa – luonnonsuojelu jäi jalkoihin

Iranilaiset rakastavat kotimaataan, sanoo taiteilija ja sortopolitiikan suorasanainen kriitikko Kianoush Ramezani

Ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia rikotaan, joten iranilaisen pilapiirtäjän, Kianoush Ramezanin, on vaikeaa säilyttää optimismiaan. Ramezani ei kannata ulkovaltojen puuttumista Iranin politiikkaan. Kuuntele toimittaja Iida Simeksen keskustelu Ramezanin kanssa.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Iranilaiset rakastavat kotimaataan, sanoo taiteilija ja sortopolitiikan suorasanainen kriitikko Kianoush Ramezani

Turvallisuus ennen kaikkea

Kun ajat kovenevat, sotapuhe menee kansalaisoikeuksien edelle. Miksi meiltä puuttuu yleislakkojen mentalitetti, pohtii Saara Särmä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Turvallisuus ennen kaikkea

Metsäteollisuus kietoutuu fossiilikapitalismiin – puupohjaiset ekotuotteet ovat riippuvaisia öljystä, maakaasusta ja kivihiilestä, muistuttaa tuore tutkimus

kaadettu metsä

Fossiilisten poltto- ja raaka-aineiden ”korvaaminen” puupohjaisilla tuotteilla on markkinointitemppu. Puinenkin kertakäyttöastia on yhä kertakäyttöastia.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Metsäteollisuus kietoutuu fossiilikapitalismiin – puupohjaiset ekotuotteet ovat riippuvaisia öljystä, maakaasusta ja kivihiilestä, muistuttaa tuore tutkimus

Orpon hallitus muodostettiin poikkeuksellisen avoimesti. Nyt vallanpitäjät haluavat takaisin piiloon

Oikeus määräsi hallitusneuvotteluiden tausta-aineistoja julkiseksi. Hallituksen lakihanke sulkisi kansalaisten tarkasteluikkunan hallitusneuvotteluihin.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Orpon hallitus muodostettiin poikkeuksellisen avoimesti. Nyt vallanpitäjät haluavat takaisin piiloon

Bad Bunny on poliittisuutta kaihtamaton megatähti, joka valittiin Super Bowlin puoliaikashow’n esiintyjäksi. Sekös vallanpitäjiä kiukuttaa

Grammy-palkittu puertoricolainen artisti ravistelee machoilevaa mieskuvaa ja yhdysvaltalaisen rasismin perintöä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Bad Bunny on poliittisuutta kaihtamaton megatähti, joka valittiin Super Bowlin puoliaikashow’n esiintyjäksi. Sekös vallanpitäjiä kiukuttaa

Ihminen (he/him) ei ole jumalan kuva. Kirjailija Laura Gustafsson intoutui teologisiin pohdintoihin eläinten turvakodissa

Lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitetut turvakodit suojelevat läheisiltä, eläinten turvakodit ihmisiltä – myös monilta, jotka sanovat rakastavansa eläimiä. Millaisessa kulttuurissa rakastetaan tällä tavoin?

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Ihminen (he/him) ei ole jumalan kuva. Kirjailija Laura Gustafsson intoutui teologisiin pohdintoihin eläinten turvakodissa

Seuransa viimeinen. Riku Savonen luotsaa maailmantilanteen kolhimaa Suomi–Venäjä-seuraa

Valtion rahahanojen sulku, paikallisosaston erottaminen ja varapuheenjohtajan nuhteleminen – maailmanpolitiikan myrskyt näkyvät Suomi–Venäjä-seurassa. Yhteyksiä venäläiseen kansalaisyhteiskuntaan ei pidä katkaista, toiminnanjohtaja sanoo.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Seuransa viimeinen. Riku Savonen luotsaa maailmantilanteen kolhimaa Suomi–Venäjä-seuraa

Lain kriitikko. Martti Koskenniemi sekä arvostelee että selittää kansainvälistä oikeutta suomalaisille

Kansainvälisellä sopimuspohjaisella järjestelmällä vaikuttaa olevan vaikeat ajat. Onnistuuko se vastaamaan nykymaailman monimutkaisiin oikeudellisiin tarpeisiin?

Martti Koskenniemi tarttuu kysymykseen. Hän näkee sen taustalla ajatuksen, että kansainväliselle oikeudelle olisi jokin yksittäinen tarve, eikä usko että sellaista on.

Ihmisillä on maailmassa erilaisia pyrkimyksiä ja tarpeita, joita kansainvälinen oikeus tukee joskus paremmin, joskus huonommin. Varsinkin vahvat toimijat voivat usein perustaa toimensa siihen, Koskenniemi muistuttaa.

”Tämä maailma on suureksi osaksi kansainvälisen oikeuden mahdollistama tai suorastaan tuottama – ja tämä maailmahan on ihan helvetin epäoikeudenmukainen.”

Koskenniemi on Suomen tunnetuin kansainvälisen oikeuden asiantuntija ja alansa huippua koko maailmassa. Toisin kuin alansa tyypillinen edustaja, Koskenniemi ei ole ideologisesti sitoutunut kansainväliseen oikeuteen tai ajatukseen siitä, että se olisi aina hyvän puolella.

”Kansainvälinen oikeus esimerkiksi mahdollistaa sen, että maailman resursseja jaetaan hyvin epätasa-arvoisesti”, hän sanoo.

Toisaalta paikoin kansainvälinen järjestelmä pyrkii hyvään – ja parhaimmillaan oikeus tukee tätä, hän lisää.

Ristiriitaiset lait ristiriitojen maailmassa.

Martti Koskenniemi tunnetaan alallaan sekä kriittisyydestään että perehtyneisyydestään oikeusjärjestelmän historiaan. Juuri häneltä suomalaiset usein kysyvät, kun haluavat ymmärtää kansainvälisen oikeuden kiemuroita.

Kiemuroita on viime vuosina riittänyt. Sotia syttyy ja rauhaa neuvotellaan. Kansainvälistä oikeutta huudetaan apuun. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta.

”Ajatus maailmanrauhasta ja kansainvälisestä yhteisöstä on tietysti vanha kuin mikä”, Koskenniemi sanoo. Suuri osa kansainvälisestä oikeudesta on kuitenkin aina käsitellyt aivan muita asioita kuin sotaa ja rauhaa: valtioiden välisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita, nykyisin myös yksilöiden ja ihmisryhmien oikeuksia.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Lain kriitikko. Martti Koskenniemi sekä arvostelee että selittää kansainvälistä oikeutta suomalaisille

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan