Kategoria: Yhteiskunta

Protektionismista konservatiiviseen globalismiin

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 4 minuuttia

Trumpin talouspolitiikka ei tarkoita suurta muutosta Obamasta vaan enemminkin sen konservatiivisempaa luentaa. Teksti Antti Ronkainen Kuva Annika Pitkänen Kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi, hänen aiheuttamaansa muutosta pelättiin. Keskuskauppakamarin Risto E.J. Penttilä ennusti blogissaan: ”Trumpin talouspolitiikka tulee koostumaan massiivisista veronalennuksista, sääntelyn purkamisesta, suurista investoinneista infrastruktuuriin, vapaakaupan kahlitsemisesta ja valtion vauhdikkaasta velkaantumisesta.” Pelko laantui, kun Trump täytti kabinettinsa Goldman Sachs -pankkiireilla, jotka kannattavat perinteistä globalistista vapaakauppa. Protektionismin ja taloudellisen nationalismin sijaan markkinat alkoivat odottaa veroalennuksia ja infrainvestointeja. Trumpin uudistukset ovat kuitenkin jumiutuneet kongressiin republikaa­nien riidellessä terveydenhuoltouudistuksesta. Veroalennus toteutuu aikaisintaan loppuvuodesta ja investoinnit ovat jääneet kokonaan taka-alalle. Republikaanien oli tarkoitus vapauttaa Obamacaresta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Protektionismista konservatiiviseen globalismiin

Demokratian vaatimus

Kirjoittanut: Syksy Räsänen Lukuaika: 2 minuuttia

”Sanotaan, että ongelmamme on kansalaistottelemattomuus. Se ei ole ongelmamme. Ongelmamme on kansalaistottelevaisuus” historioitsija Howard Zinn totesi vuonna 1970. Zinn jatkoi: ”Meiltä kysytään: ’Mitä jos kukaan ei noudattaisi lakia?’ Mutta parempi kysymys on: ’Mitä jos kaikki noudattaisivat lakia?’ Ja siihen on paljon helpompi vastata: [– –] Se, mitä tapahtuisi, on se, mitä on tapahtunut, ja se, mitä tapahtuu parhaillaan.” Zinnin havainto on avain suhtautumisessa kansalaistottelemattomuuteen. Jos on sitä mieltä, että elämme yhteiskunnassa, jonka mekanismeissa ei ole vikaa, niin kansalaistottelemattomuudelle ei ole sijaa. Voimme vain luottaa siihen, että viranomaiset tekevät työnsä kunnolla, tai korkeintaan yrittää vaikuttaa virallisia kanavia pitkin. Tällaisessa kannassa ei

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Demokratian vaatimus

Lesbot pornon kuluttajina

Kirjoittanut: NHL Lukuaika: 3 minuuttia

Lesbonaiset hakevat niin fantasiaa kuin realismiakin. Molemmat saattavat löytyä homopornosta. Teksti Linda Nyholm Kuva Meri-Tuulia Mäkelä Millaista pornoa lesbonaiset katsovat ja miksi? Näkyykö heidän ruuduillaan vain lesbopornoa? Tai oikeastaan, tuleeko sitä katsottua ollenkaan? ”Ehkä jossain netin sopukassa on realistista lesbopornoa… En vain ehkä ole etsinyt oikeista paikoista”, kertoo 21-vuotias Titta. Titta ei katso lainkaan lesbopornoa. Näyttelijät ovat siinä usein selkeästi heteronaisia, ja teeskennelty nautinto ei ole seksikästä katsottavaa. Seksuaalisen nautinnon stimuloimiseksi hän katsookin sen sijaan heteropornoa. ”Heteropornossa pidän eniten penetraatiosta. Konsepti kiihottaa, vaikka en itse haluaisi sitä miehen kanssa”, kertoo Titta. 32-vuotias Anna kertoo katsovansa mieshomopornoa. Myös hän kiihottuu penetraatiosta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Lesbot pornon kuluttajina

Marincho

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 3 minuuttia

Teksti Elina Hiironniemi ja Liisa Viitanen Kuvat Elina Hiironniemi ”Nimeni on Marincho. Olen 58-vuotias ja kotoisin Bulgariasta. Olen kiertänyt nyt viisi vuotta yhtäjaksoisesti ympäri Eurooppaa. Ajattelin, että voisin työskennellä täällä rakennusmiehenä, koska minulla on siihen koulutus. Olen kuitenkin hyvin pettynyt Eurooppaan. Tilanne Bulgariassa alkoi huonontua vuonna 1989. Tehtaat myytiin, työt loppuivat ja ihmiset joutuivat myymään omaisuutensa ja muuttamaan kaduille. Maahan ilmestyi huijareita, jotka ryöstivät ihmisiä. He teettivät ihmisillä pimeitä töitä, jättivät sitten palkan maksamatta ja hävisivät. Ihmiset pyrkivät pois maasta päästääkseen töihin ulkomaille ja maksoivat suuria summia, 300-500 euroa, henkilölle, jotka tekivät rahaa kuljettamalla ihmisiä rajan yli. Toisinaan kävi niin,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Marincho

Huutia huuhaalle

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 4 minuuttia

Ammattilaiset selvittävät faktoja ruokamyyttien takana. Teksti Suvi Auvinen Kuva Ninni Kairisalo ”Geenimuuntelukeskustelu ihan koko­nai­suu­des­saan on täynnä uskomuksia”, kertoo Leena Putkonen. Hän on laillistettu ravitsemusterapeutti, joka on kirjoittanut yhdessä Mari Koistisen kanssa kirjan Ruokamysteerit. Koistinen on kuluttajuuteen erikoistunut maatalous-metsätieteiden maisteri. ”Minä muutin ihan täysin kantani geenimuuntelusta tutkittuani aihetta. Mari yritti sanoa, että et kyllä todellakaan kirjoita tästä, että sitä mehiläispesää ei kannata sohaista”, Putkonen jatkaa. Ruokamysteerejä pohditaan paitsi kirjassa myös kirjoittajakaksikon samannimisessä blogissa, ja geenimuuntelu on yksi aiheista, joihin Putkonen ja Koistinen törmäävät usein. ”Keskustelussa geenimuuntelusta pitäisi eritellä, mistä puhutaan. Sieltä pitäisi nostaa erikseen teknologia, suuryritykset ja terveysvaikutukset”, Putkonen toteaa. ”Se

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Huutia huuhaalle

Valtion rahoittama vallankumous

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 5 minuuttia

2000-luvun säädyt kokoontuvat Porvooseen Tulevaisuuden valtiopäiville. Teksti Suvi Auvinen Kuva Annika Pitkänen ”Nykyisen poliittisen järjestelmän sisällä radikaalien muutosten tekeminen on tosi vaikeaa. Ei pystytä tekemään suuria uudistuksia, kuten pitäisi, ja päätöksentekokyky on huono”, toteaa toimittaja ja viestintäyrittäjä Ville Blåfield. ”Edustuksellinen demokratia ei ole edustuksellista, jos mä en koe, että mikään puolueista kuvaa mun arvomaailmaa tai elämänpiiriä.” Blåfield ja aiemmin kokoomuksen puoluesihteerinä toiminut, sittemmin viestintä­toimisto Ellun kanojen toimitusjohtajaksi siirtynyt Taru Tujunen ovat lähteneet etsimään keinoja tilanteen korjaamiseksi. ”Me esitämme kysymyksen, onko tämä systeemi edustava tai kuinka edustava puoluekartta on nykysuomalaisille. Ajatuksemme ei ehkä ole niin radikaali, että kansanedustajalaitos on heitettävä romukoppaan.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Valtion rahoittama vallankumous

Juhlittu koulu on julmuuden resepti

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 3 minuuttia

Jos koululaisten ja opiskelijoiden omat halut, tunteet ja tarpeet otettaisiin vakavasti, koko järjestelmä luhistuisi. Teksti Lauri Punamäki & Pontus Purokuru Kuva Annika Pitkänen Koko 2000-luvun ajan mediassa ja kasvatuspiireissä on juhlittu koululaitoksen menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Esimerkiksi Pasi Sahlberg vyöryttää kirjassaan Suomalaisen koulun menestystarina (2015) valtavan määrän tilastoaineistoa PISA-tuloksista ja oppilaiden korkeasta osaamistasosta. Tilastovetoinen juhliminen on tuntunut erikoiselta. Sillä ei ole ollut mitään tekemistä koulukokemusten kanssa; kyselyiden mukaan kouluviihtyvyys on Suomessa matalalla tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna. Myös Sahlberg mainitsee kirjassaan ohimennen, että TIMSS- ja PISA-tutkimusten mukaan ”suomalaisten oppilaiden motivaatio ja sitoutuminen koulunkäyntiin ovat huolestuttavan alhaisia”. Suomen Akatemian rahoittama Mind the Gap

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Juhlittu koulu on julmuuden resepti

Pakolaisia majoittanut Libanon jäi yksin

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 4 minuuttia

Libanonilaistutkija penää länneltä lisää tukea pakolaisista huolehtiville köyhille maille. Hänen mukaansa uhkana on muuten radikalisaatio. Libanonin turvallisuusviranomaisten otteet pakolaisia kohtaan ovat herättäneet kritiikkiä. Teksti Sanna Raita-Aho Kuva Milja Rämö Libanonin pääkaupunkia Beirutia on usein tituleerattu Lähi-idän Pariisiksi. Kaupungin kaduilla kävelee trendikkäästi pukeutuneita nuoria. Se on täynnä kahviloita, tori­kauppiaita – ja autoja, jotka usein ruuhkauttavat kapeat kadut. Kaupungissa vallitsee nyt pintapuolinen rauha, mutta Beirut on nähnyt viime vuosikymmeninä paljon raakuuksia – kuten 15 vuotta kestäneen sisällissodan. Lisäksi kaupunki on kantanut useiden muiden maiden sotien seuraukset. Maahan on saapunut suuri määrä pakolaisia naapurimaista. Libanon on pinta-alaltaan vain 1/33 Suomesta, ja pienessä maassa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Pakolaisia majoittanut Libanon jäi yksin

Meiltä meille

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Kuvat: Velda Parkkinen Lukuaika: 8 minuuttia

Kun Helsingin Kallio herää viikon viimeiseen arkipäivään, Koko Hubaralla ja Caroline Suinnerilla on aikaa katsoa eteen- ja taaksepäin. Nyt kannattaa olla tarkkana, koska historia tapahtuu tässä hetkessä eikä eilen. Takana on hektisten päivien sarja, joka on jatkunut viikkoja, kuukausia. Hubara on antanut haastatteluja liukuhihnalta, kun Ruskeat Tytöt -esseekokoelma tuli ulos maaliskuussa. Kirjan kanssa samaa nimeä kantaa Suomen ensimmäinen meiltä meille -verkkomedia. Maaliskuussa auennut Rus­keat Tytöt on pitänyt Hubaran lisäksi kiireisenä Suinnerin ja koko työryhmän. ”Kun aamulla herää, ei ole tarttenut miettiä, mitä sitä tekisi”, Hubara sanoo. Ennen kuin jatketaan siitä, mitä Hubara, Suinner ja 30-päinen jengi heidän kanssaan tekee, palataan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Meiltä meille

Syrjintä masentaisi heteronkin

Kirjoittanut: Heli Yli-Räisänen Kuvat: Ria Paljärvi Lukuaika: 2 minuuttia

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla on enemmän mielenterveysongelmia, liiallista päihteiden käyttöä ja muita terveysongelmia kuin näihin vähemmistöihin kuulumattomilla. Olipa kyse sitten samansukupuolisten parien adoptio-oikeudesta, perheen sisäisestä adoptiosta tai avioliitto-oikeudesta, vastustajat vetoavat usein näihin tilastoihin. Tilastot pitävät paikkansa mutta eivät selitä, miksi näin on. Mielenterveysongelmat kun eivät liity homouteen, biseksuaalisuuteen tai transsukupuolisuuteen sinänsä. Kesäkuussa 2016 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajien korkeampi terveysriski liittyy syrjintään, jota he kohtaavat niin rakenteellisesti kuin sosiaalisestikin. Tutkimuksen tulokset vahvistivat jo aiemmin suppeammalla otoksella tehtyjä tutkimuksia. Tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset homomiehet ovat heteromiehiin verrattuna kolme kertaa todennäköisemmin psyykkisesti ahdistuneita. Samassa tutkimuksessa todettiin, että homonaisten terveydentila on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Syrjintä masentaisi heteronkin

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta