Kolme muskettisoturia kolusi Euroopan sulkeutuvia rajoja

Klockriketeatern vaelsi 5000 kilometrin mittaisen raskaan tien fiktiosta faktaan. Kuva Dan Henriksson Edessä on rannaton meri, myrsky ja jossain sumussa kaukainen päämäärä, Eurooppa. Tuhannet hukkuvat. Jokainen heistä on hän. Ihmiset etsivät turvaa, mutta saavat eteensä piikkilangat, sotilaat ja valtiot, joiden välillä heitä ja heidän elämäänsä viskotaan. Sivistynyt Eurooppa on lakannut olemasta. Tänne tulevat kanssaihmisemme asuvat leireissä, savikoissa, sateessa. Mitä tästä ajasta tulevat kirjoittamaan jälkeemme tulevat? Miksi emme tee mitään? Helsinkiläinen Klockriketeatern päätti lähteä matkaan. Poliittinen teatteri, dokumenttiteatteri, merkitsee heille tekemistä, menemistä, ongelmien ja niiden koettelemien ihmisten kohtaamista. Lokakuussa teatterilaiset matkasivat pakettiautollaan kymmenen vuorokautta ja 5 000 kilometriä Euroopan pakolaisreittejä Itävallasta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kolme muskettisoturia kolusi Euroopan sulkeutuvia rajoja

Odotus syö ihmistä

Kuvat Velda Parkkinen Kello on Irak. Se murenee sadoiksi askartelusaksilla leikatuiksi perhosiksi, valkomustiksi pakolaisiksi. Näin kertoi Abdulwadud kuvataitelija Heidi Hänniselle tämän kysyessä hänen teoksensa merkityksestä. Nyt Hänninen kertoo siitä minulle, samalla kun Huuto-gallerian näyttelyhuoneen seinille rakentuu aivan uusi maailma. Sitä maalaavat, leikkaavat ja liimailevat kasaan viisi pakolaismiestä. Heidi Hänninen on yksi vapaaehtoisista, jotka ovat pitäneet  pakolaiskeskuksessa seinämaalaustyöpajaa, jonka huipentuma on tässä: Odotushuone. Se lukee seinälläkin, arabiaksi. Odotus muodostui teemaksi yksissä mielin, kun lähdettiin suunnittelemaan näyttelyä Huuto-galleriaan. Eikä se ole ihme. Jokainen haastattelemani mies kertoi tekemisen puutteen, tietämättömyyden läheisten kohtalosta ja oman kohtalonsa päätöksen odottelun olevan heidän arkeaan nykyään. Vähintään neljä kuukautta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Odotus syö ihmistä

Erkki Pirtola oli tärkeä taidevaikuttaja ja persoona

Kuvataiteilija, taidekriitikko, opettaja, toimittaja ja kuraattori Erkki Pirtola kuoli lauantaina 65-vuotiaana äkilliseen sairaskohtaukseen. Pirtolan työ suomalaisella taidekentällä on ollut raja-aitoja ylittävää ja merkittävää. Hänen kannustava innostuksensa omaehtoiseen luomiseen ja taiteelliseen itsensä etsimiseen toimi vuosikymmenten ajan etenkin aloittelevien taiteilijoiden ja institutionaalisen taidekentän reunalla tai ulkopuolella toimivien taiteentekijöiden innoittajana. Pirtolalle myönnettiin vuonna 2011 valtion kuvataidepalkinto. Erityisen suuri vaikutus Pirtolalla on ollut suomalaisen ITE-taideliikkeen synnyttämisessä. ITE on lyhenne sanoista ”itse tehty elämä” ja sillä viitataan taiteeseen, joka tehdään taidekentän ammattilaispiirien ulkopuolilla ja usein arkisessa ympäristössä. Pirtolan laaja-alaisuus näkyy hyvin myös hänen Voimaan tekemiensä juttujensa skaalasta. Alla olevassa valikoimassa kirjoitusten ja videoiden aiheet vaihtuvat ITE-taiteesta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Erkki Pirtola oli tärkeä taidevaikuttaja ja persoona

Pelko jäytää yhä sielua

Saana Lavaste ohjaa Lahden kaupunginteatteriin Fassbinderin maahanmuuttajaelokuvan. KuvaTuomas Rantanen Pelko jäytää sielua on saksalaisen Rainer Werner Fassbinderin käsikirjoittama, ohjaama, lavastama ja tuottama elokuva, joka valmistui vuonna 1973. Siinä leskeksi jäänyt kuusikymppinen siivooja Emmi ja noin 35-vuotias marokkolainen siirtotyöläinen Ali solmivat rakkaussuhteen Emmin ennakkoluuloisten lähisukulaisten ja muun ympäristön kauhuksi. Elokuva on melodramaattinen ja asetelmallinen mutta samalla herkkä ja provosoiva. ”Se on järjettömän ajankohtainen, todella tarkka yhteiskunnallinen analyysi Saksan 70-luvun tilanteesta, missä maahanmuutto laajassa mittakaavassa alkoi tunkeutua tavallisten ihmisten alueille. Se herätti samalla tavalla pelkoa ja ahdistusta kuin meillä nyt turvapaikanhakijoiden kohdalla”, huudahtaa teatteriohjaaja Saana Lavaste. Lavaste tietää, mistä puhuu, sillä hän on paraikaa ohjaamassa Fassbinderin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Pelko jäytää yhä sielua

Nainen, joka näytti kieltä kaikille

Teosten näennäisessä primitiivisyydessä on myös tiettyä samaa kuin esimerkiksi Picasson ja muiden miestaiteilijoiden saman ajan eroottisissa kuvissa, mutta Raman hävytön naisnäkökulma on juuri tässä kontekstissa sivuuttamatonta ja kapinallisuudessaan riemukasta.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Nainen, joka näytti kieltä kaikille

Taidetta tuskasta

Museoinstituutiolla leikittelevä eläinoikeusprojekti taipui kirjaksi. Oikeutta eläimille -järjestön julkaisemat videot teurastamoilta herättivät jälleen laajaa keskustelua eläinten asemasta yhteiskunnassamme. Keskustelua on käyty erityisesti siitä, edustavatko videot todellisuutta suomalaisteurastamoissa, ja siitä, ovatko videoilla esitetyt tapahtumat yhteneviä suomalaisen lainsäädännön kanssa. Vaikka vastaansanomattoman järkyttävät videot toimivat pohjana keskustelulle, ne myös saattavat karkottaa osan yleisöstä. On pakko tunnustaa, että en itsekään kestänyt niitä katsoa. Kuinka sitten eläinten oikeuksista olisi soveliasta keskustella, mikäli dokumentaarinen lähestymistapa on liian järkyttävä? Kirjailija Laura ­Gustafssonin ja kuvataiteilija Terike Haapojan Toisten historia -projekti pureutuu eläinoikeuskysymyksiin fiktion ja taiteen kautta. Monenlaisia muotoja saavan Toisten historian kantavana ajatuksena on esittää fiktiivisiä historiankirjoituksia, jotka

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Taidetta tuskasta

Penaalin terävimmät kynät

Feministinen sarjakuvatoiminta purkaa normeja ja avaa näkökulmia. Kuva Velda Parkkinen Kun pinnistää aivoja ja katsoo tottumusten läpi, kaiken näkee hieman tarkemmin. Karvinen on kolli, tikku-ukollakin on sukupuoli ja seikkailusarjakuvissa vain miehet ratsastavat oreillaan auringonlaskuun. Seksismi on rakenteissa, ja sukupuolittuneisuus leimaa kaikkea. Normitalkoisiin voi osallistua monella tapaa. Yksi niistä on feministinen sarjakuvatoiminta, jonka verkostossa on mukana kymmeniä aktiiveja – heidän joukossaan myös Aino Sutinen, Apila Pepita Miettinen, Hanna-Pirita Lehkonen ja Reetta Laitinen. Kolme vuotta sitten käynnistynyt toiminta on käytännössä työpajoja, tapaamisia ja tukea. Verkosto on ei-separatistinen, antirasistinen ja pyrkii esteettömyyteen. ­Kun puhe kääntyy feministisen sarjakuvatoiminnan alkutaipaleeseen, kaksi nimeä nousee esiin: ­Johanna

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Penaalin terävimmät kynät

Rojun raivolla

Kuva&kollaasi Velda Parkkinen Ilta-aurinko maalaa vastapäisen talon seinän kullalla. Johanna Rojola lojuu työhuoneessaan säkkituolilla ja harmittelee ääneen. ”Nykyään oman taiteellisen työn tekeminen tuntuu lomalta. Kun käyn päivätyössä Lahdessa, minulla ei tosin ole jaksamista tulla tänne.” Rojola tunnetaan sarjakuvapiireissä ja niiden ulkopuolellakin Rojuna, joka on alansa todellinen konkari. Piirtämisen lisäksi Rojola on organisoinut näyttelyitä, työpajoja ja seminaareja. Hän on toiminut Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtajana, ollut tuottamassa Sarjakuvafestivaaleja ja perustamassa kahta feminististä sarjakuvajulkaisua: Naarassarjat-lehteä ja Nettinarttu-verkkojulkaisuja. Hänen viimeisin oma sarjakuva-albuminsa ilmestyi yhdeksän vuotta sitten. Roju onkin vuosien saatossa kasvanut piirtäjästä mahdollistajaksi, joka opettaa sarjakuvaa ja animaatiota Lahden kansanopistossa. ”Ehkä minun taiteellinen työni on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Rojun raivolla

Järjestäytynyttä sarjakuvataiteilua

Teksti Tuuli Sirkeinen Kuvat Kristian Mccann Sarjakuvakollektiivi Kutikuti ry on luotsannut kotimaista nykysarjakuvaa tänä syksynä jo kymmenen vuotta. Yhteisen työhuoneen jakaneesta sarjakuvataiteilijoiden ryhmästä on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes nelikymmenhenkinen yhdistys. Muun muassa Tommi Musturi, Sami Aho ja Jarno Latva-Nikkola olivat perustamassa kollektiivia, johon alettiin viime vuonna kutsua lisää taiteilijoita työhuone-yhteisön ulkopuolelta. Kutikuti ry julkaisee neljännesvuosittain ilmestyvää sarjakuvalehti Kutia. Yhdistyksen puheenjohtajan, sarjakuvapiirtäjä Amanda Välimäen mukaan ensimmäiset numerot olivat omintakeisempia – tarkoituksena oli esimerkiksi käyttää vain rajallista määrää värejä. Kuti-lehteen voi kuka tahansa voi lähettää sarjakuviaan. Aluksi yhdistyksen tavoitteena oli antaa palautetta jokaisesta lähetetystä sarjakuvasta, mutta kasvaneen määrän vuoksi se ei ole

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Järjestäytynyttä sarjakuvataiteilua

Taide joka muuttaa kaupungin

Teksti ja Kuvat Rosa Meriläinen Sirkusrakkauspumpum ry:n kahdeksan­vuotiaan perustajan Alisa Suomisen mielestä Näsinneulaan sopisi lasten katutaideteos. Aluksi lastenkulttuuriyhdistys Sirkusrak­kauspumpum järjesti vain tapahtumia, joissa kaupunkiin jää tilapäinen jälki: roskakori peitettiin hienolla hupulla tai maahan piirrettiin katuliiduilla. Näin kertoo yhdistyksen toiminnanohjaaja Piritta Suominen. Hiljalleen toiminnan tavoitteeksi laajeni tarjota lapsille mahdollisuus muuttaa kaupunkiympäristöä mieleisekseen – luvan kanssa. Kun yhdistyksen perustajalta, kahdeksanvuotiaalta Alisa Suomiselta kysyy, mitä mieltä hän on luvatta seiniin piirtämisestä ja maalaamisesta, Suominen vastaa: ”Pölhöä”. Hän korostaa erityisesti sitä, miten jotkut piirtävät rumasti, vaikka voisivat tehdä hienon kuvan. Onko sitten eri asia, jos spreijaa luvatta tosi hienon kuvan? Alisa Suomisen mukaan ei

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Taide joka muuttaa kaupungin

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan