Kategoria: Kirjallisuus

Demokratian puolustaja kaipaa luotettavaa lehdistöä

Kirjoittanut: iida Simes Kuvat: Laura Railamaa ja Jukka Rislakki Lukuaika: 6 minuuttia

MULLISTUKSIA.
Niitä ovat toimittaja, kirjailija Jukka Rislakin mielestä olleet esimerkiksi opiskelijamielenosoitukset Helsingissä vuonna 1968, Argentiinan ja Iso-Britannian välien kuumeneminen Falklandin sodaksi 1982 ja kansannousu Sudanin Khartumissa 1985. Iso mullistus oli sekä Neuvostoliiton romahtaminen että sen osa-alueiden kuten Baltian­ itsenäistyminen 1990-luvun alussa. Rislakki on kokenut nämä kaikki paikan päällä ja raportoinut niistä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Demokratian puolustaja kaipaa luotettavaa lehdistöä

Lapsuus diktaattoreiden varjoissa

Kirjoittanut: iida Simes Lukuaika: 4 minuuttia

PARIISI, Sorbonnen yliopisto 1970-luvulla. Syyrialainen nuorukainen väittelee tohtoriksi. Eräs opiskelu­kavereista, vaalea bre­tag­nelaisnainen, kiinnittää syyrialaisen huomion, ja he rakastuvat. Pian he saavat pienen pojan ja muuttavat Libyaan.
Yliopistossa opettava isä toivoo arabimaiden nousevan Euroopan veroisiksi ja vapaiksi kolonialismin ikeestä.
Suurin toivo ja onni on oma poika Riad, ”tulevaisuuden arabi”.
Mutta vaikka isä yrittää epätoivon vimmalla olla edistyksellinen arabimaailman sivistäjä, hän ummistaa silmänsä lähiympäristössä tapahtuvalta kärsimykseltä.
”Kaikki, mistä piirrän, on todella tapahtunut”, sanoo nykyään Pariisissa asuva Riad Sattouf. Hänen sarjakuvaromaaninsa ovat vahvasti omaelämäkerrallisia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Lapsuus diktaattoreiden varjoissa

Ripustetaanpa rikkaat lyhtypylvääseen, jotteivät kalliit kengät kastu

Kirjoittanut: Jari Sarasvuo Kuvat: Ninni Kairisalo Lukuaika: 8 minuuttia

JUHANA PETTERSSONIN Rikkaiden unelmat -trilogian avausromaani Tuhannen viillon kuolema herättää häiritseviä ajatuksia niin kommunistissa kuin kapitalistissakin.
Rikkaat ovat moraalisesti niin saastunutta sakkia, että heidän murhaamisensa on perusteltavissa, ellei peräti hyve. Ja siltä varalta, ettei rikkaiden luonne ole vielä käynyt kaikille selväksi, viimeistään ilmastonmuutoksen laukaisema yhteiskunnan luhistuminen paljastaa rikkaiden todellisen tilan henkiinjääneelle osalle ihmiskunnasta.
Pitääkö tällainen viesti ottaa tosissaan?
Näin syntymäsynkän mielestä pitää.
Rikkaus on hyvien vaihtoehtojen runsautta siinä missä köyhyys on huonojen vaihtoehtojen tyranniaa. Ilmastonmuutos pilaa edetessään kaikkien elämän, mutta rikkailla on mahdollisuus varautua niin, että eloonjäämisen todennäköisyys on korkeampi kuin muilla, ainakin alkuun. Ennen ilmastonmuutoksen kataklysmistä vaihetta, jossa koko maapallon kattava geologinen tuho tai mullistus on käsillä, kirjassa pelataan lohdutonta niukkuuspeliä, jonka synnyttämät jännitteet voivat tehdä ilmastonmuutoksesta sittenkin irrelevantin joillekin rikkaista, koska murhaaja ehtii ensin. Onpa mielenkiintoinen asetelma tarinalle.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ripustetaanpa rikkaat lyhtypylvääseen, jotteivät kalliit kengät kastu

Pitkä varjo Pobedan takana

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Lukuaika: 4 minuuttia

Seppo Zetterbergin uusi Viro-historiikki ja Ilmar Taskan esikoisromaani täydentävät suomalaisten kuvaa naapurimaastaan. Kylmän sodan asetelmien oheisvaikutuksena suomalaisten yleistieto Baltian maista jäi vinoutuneeksi ja puutteelliseksi. Viron osalta tätä puutetta korjaa Seppo Zetterbergin Viron Historian (2007) päivitetty versio Uusi Viron historia (2017). Jo alkuun Zetterberg huomauttaa, kuinka – toisin kuin Suomessa – Virossa talonpoikainen kansa eli pitkään saksalaisen yläluokan hallitsemassa maaorjuudessa. Teoksessa korostuu myös, kuinka Viron kohtalona on ollut päätyä saksalaisten ohella myös puolalaisten, ruotsalaisten, tanskalaisten ja venäläisten suurvalta­pelin alustaksi. Ruotsin vallan aikana (1629–1710) virolaisen talonpoikaiston asema alkoi parantua ja oma kulttuuritietoisuus nousta, mutta suurta Pohjan sotaa seuranneen venäläisvallan aikana kansan olosuhteet taas heikkenivät.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Pitkä varjo Pobedan takana

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta