Nuorallatanssijoiden tarinaa

Ranskalainen menestyskirja palauttaa mieleen monien unohtamia julmuuksia. ”En olisi voinut koskaan kirjoittaa tästä tietokirjaa, romaanin kirjoittaminen oli ainoa mahdollisuus”, sanoo ranskalainen kirjailija Paola Pigani Helsingissä esitellessään Älä koskaan astu sieluuni kengät jalassa -teosta (suom Einari Aaltonen). Kirjan nimi paljastaa, miten riistävää olisi kertoa suoraan romanien tarinaa. Pigani kirjoittaa: ”Älä astu sieluuni kengät jalassa, kuuluu romanien sananlasku. Romanien luokse ei voi tupsahtaa noin vain, ei heidän nykyisyyteensä eikä menneisyyteensä. Se selviää minulle ajan myötä. Meissä kaikissa on oma salainen sopukkamme. Heidän sopukkansa tuntuu tuhoutuneen pysyvästi.” Kirja kertoo vahvasti todellisuuteen pohjautuvan tarinan. Ranskan maaseudulla natsi-Saksan miehityksen alussa lakkautettiin musiikki- ja nuorallatanssiesitykset sekä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Nuorallatanssijoiden tarinaa

Palavasilmäisiä muukalaisia junassa

Erika Vikin fantasian auringot valaisevat nykyaikaa. Kuva Elina Hiironniemi Muukalainen istuu kapakan perällä papereihinsa syventyneenä. Baaritiskiin nojailevat miehet ovat huomanneet uuden tulokkaan. Tarjoilija suo muukalaiselle kauniin hymyn. Sehän ei ole viskiä juovien kantakorstojen mieleen. Takan loimu paljastaa vieraan miehen silmien palon. Hän on kaukaa muualta, toista kansaa. Seleesi. Revolverit kaivetaan esiin. Muukalainen on käsittämättömän nopea, eikä hyökkääjistä ole hänelle vastusta, mutta seleesi haluaa lopettaa kahakan ilman ruumiita. Pian hän on valjastanut ratsunsa ja kadonnut yöhön. Näin vetävästi alkaa Erika Vikin esikoisromaani Hän sanoi nimekseen Aleia. Alkukohtaus muotoutui vasta kirjan valmistumisen loppuvaiheissa. Alkuperäisissä versioissa ei ollut revolvereita. Eikä junia. Vik oli

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Palavasilmäisiä muukalaisia junassa

Tämä on Kongo

Kongo: Historia on tarina ihmiskohtaloista, sorretusta kansasta ja jatkuvasta rauhan rakentamisesta. Teksti Linda Nyholm Afrikan kolmas maailmansota. Kolme miljoonaa kuollutta. Kuu­si naapurimaata on sekaantunut konfliktiin. Valtavirtamedia on onnistunut yksinkertaistamaan Kongon demokraattisen tasavallan sodan noin kolmeen lauseeseen. Todellisuudessa Kongon demokraattisessa tasavallassa on yli 80 miljoonaa asukasta, noin 250 etnistä ryhmää, jopa 242 puhuttua kieltä, ja se pitää sisällään yli kaksi miljoonaa neliökilometriä maata. Näin valtavan laajasta valtiosta ja sen kärsimästä konfliktista on vähintäänkin tuskallista tuottaa uskottava kirjallinen kokonaisuus. Kirjailija, toimittaja ja antropologi David Van Reybrouck onnistuu siinä poikkeuksellisen hyvin. Kongo: Historia -teos ei säästele merkkimäärässä. Lähes seitsemänsadan sivun mittainen lukuseikkailu vie

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tämä on Kongo

Graafista kirjallisuutta

Johannes Ekholmin esikoisromaani ei ole esikoinen, eikä sen kertoja halua olla kertoja. Kuva Elina Hiironniemi Rakkaus niinku -kirjan vaaleanpunainen olemus huutaa ristiriitaa Alvar Aallon funktionaalista estetiikkaa edustavassa kahvilassa. Kansien visuaalisen hälyn keskellä fontitkin ovat liki lukukelvottomia. Teoksen kirjoittanut Johannes Ekholm on aiemmin toimittanut kirjan graafisesta suunnittelusta, mutta ulkoasusta vastaavat nyt muut. ”GRMMXI-kollektiivi haluaa rikkoa esteettistä järjestystä ja tutkia ’tahallista rumuutta’ ja ’heikkoa esittämistä’. Antamani briiffi tiimille oli, että ulkoasun pitäisi olla ’tyttömäinen’ ja sellainen, ettei se voisi olla Jörn Donnerin kirjan kansi”, selittää Ekholm. Kannet vastaavat kirjan sisältöä. Tarjolla on erilaisilla typografioilla ladottuja dialogeja. Osassa niistä kirjan kolmekymppinen päähenkilö Joona

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Graafista kirjallisuutta

Yhteistyön loikka

Sammakko on kustantanut Turussa kirjoja 20 vuotta. Teksti ja kuva Marko Laihinen Kustannusosake­yhtiö Sammakon toimistossa Turun Portsassa on maanantaina työntäyteisyyttä ratkova palaveri. Joka syksy ilmestyvää Sammakon Sanomat -lehteä työstetään, ja ­uusien kirjojen deadlinet puhaltavat hikeä jokaisen selkään. Kirjamessutkin lähestyvät. Neljä ihmistä työllistävässä kustantamossa asiat tapahtuvat yhteistyöllä. Malli tuottaa hyvää loikkaa. ”Nyt alamme olla lähellä sitä ideaa­lia, missä ollaan tyytyväisiä tekemiseen ja se kaikki tekeminen on ihmisenkokoista. On löytynyt ihmisiä, jotka rakastavat kirjoja ja kirjallisuutta”, sanoo Henry Lehtonen, itsekin runoilija mutta myös firman taskulaskinmies. Helena Kulmala säestää: ”Intohimolla tätä tehdään. Se on myös se juttu, jolla me pärjätäämme isoja ketjuja vastaan.” Erilaista

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Yhteistyön loikka

Kolme kertojaa

Meeri Koutaniemi, Katja Kettu ja Maria Seppälä puhuvat yhden sorretun ryhmän kautta monista muistakin. Kuvat Velda Parkkinen Kirjailija-ohjaaja Katja Kettu ja toimittaja-dokumentaristi Maria Seppälä ovat tunteneet toisensa kaksivuotiaista saakka. Seppälä ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi puolestaan tutustuivat Tampereella, jossa molemmat opiskelivat journalismia. Kaikki kolme ovat ehtivät ansioitua omilla aloillaan ennen ensimmäisen yhteisen kirjan Fintiaanien mailla julkaisua. Fintiaani on nimi, jolla he kutsuvat Suurten jär­vien ­alueen alkuperäiskansan ja suomalaissiirtolaisten jälkeläisiä. Kettu on aiemmin toimittanut faktaa ja fiktiota yhdistelevän Pimppini on valloillaan -kirjan, mutta muille tekijöille tietokirja on ensimmäinen. Vaikka fintiaaneja ei ole Suomessa eikä juuri muuallakaan tutkittu, kirjan teemat olivat osin jo

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kolme kertojaa

Romantikko ottaa osumaa

Milla Paloniemi teki sarjakuvan vuodesta, joka mullisti kaiken. Kuva Velda Parkkinen Sarjakuvataiteilija Milla Paloniemi vastaa romantisoitua kuvaa taiteilijasta. Hän unohtaa ensimmäisen tapaamisen ja saapuu toiseen nukuttuaan kaverin sohvalla. Sitä paitsi hän riutuu rakkaudesta, kuten sarjakuva-albumi 112 osumaa – sarjakuvataiteilijan päiväkirja todistaa. Kirja kertoo Milla Paloniemen vuodesta 2015. Sen alkuun osui kipeä ero, tekijän mukaan hänen ensimmäisensä, ja marraskuussa Paloniemi melkein kuoli. Hän laski porraskaidetta pitkin mutta huojahti kaiteelta, minkä seurauksena kallonpohjassa, rintalastassa, kyljessä ja selkärangassa luut murtuivat. Keuhkokin puhkesi. Onnettomuus mainitaan myös kirjassa, mutta se ohitetaan nopeasti. Pääpaino on hahmon ihmissuhteissa ja angstailussa. ”Aloitin tämän piirtämisen, kun erosin. Piirtämiseni muuttui

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Romantikko ottaa osumaa

Sarjakuvakeskuksen paluu

Netti ei korvaa yksinäisten puurtajien kokoontumisia. Teksti Iida Simes Kuvat Velda Parkkinen Sarjakuvakeskus etsii uusia tiloja ja suunnittelee paluuta takaisin Helsingin kaupungin sykkeeseen. ”Kauppaa lukuun ottamatta voisimme mennä minne vaan”, Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtaja Kalle Hakkola miettii. ”Mutta kaupan pitää olla paikka, jossa käy ihmisiä ostamassa sarjakuvia. Nyt täällä ei enää käy oikein ketään.” Vaikka sarjakuva-alalla menee Suomessakin lujaa, Sarjakuvakeskus kärsii Arabian kaupunginosan muutoksista. Kadun toisella puolella sijaitseva legendaarinen Arabian keramiikkatehdas lopetetaan. Taideteollinen korkeakoulu häipyy kulmilta sulauduttuaan Aalto-yliopistoon. Hakkolan pettymykseksi sarjakuvien ystävät eli loputtomiin yhden kahvikupin hinnalla istuvat opiskelijat kaikkoavat. Keskusta pyörittävä, voittoa tuottamaton yhdistys iloitsee myös hengaaja-­asiakkaista. Suomen sarjakuvaseura avasi Sarjakuvakeskuksen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Sarjakuvakeskuksen paluu

Lukuvinkkejä sateenkaarikesään

NHL-toimitus listasi kirjailija Leena Parkkisen kanssa HLBTIQA-aiheisia lukusuosituksia kesäksi. Teksti Heli Yli-Räisänen Leena Parkkisen tänä keväänä julkaistu romaani on kirjailijan kolmas. Säädyllinen aines­osa käsittelee homoseksuaalisuutta yhtenä teemana, samoin kuin Parkkisen edellinen romaani Galtbystä länteen. Miksi kirjailija päätyy käsittelemään homoseksuaalisuutta aina uudestaan? ”Julkisessa keskustelussa homout­ta vaivaa historiattomuus. Kun se on ollut salattua ja piilotettua, niin ei ole myöskään ollut tarinoita tai kirjojen päähenkilöitä. Olen törmännyt kritiikkeihin, joissa sanotaan minun tai jonkun muun kirjailijan kirjoittavan ’nyt muodikkaasta homoudesta’. Jos joku olisi kertonut mulle 1990-­luvun alussa Turun Puropellon ylä-asteella, että mä olen muodikas vuonna 2016, niin se olisi saattanut helpottaa asioita. 1980-luvun turkulaisessa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Lukuvinkkejä sateenkaarikesään

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan