Yhteiskunta

Fort Europa – kun maanosa sulki rajansa

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 6 minuuttia

Järjestöt ja yksittäiset kansalaiset auttavat siellä, missä hallitukset ovat kääntäneet selkänsä inhimilliselle hädälle. Kuva & teksti Henri Salonen Jos jollain on joskus ollut ajatus lännestä tai Euroopasta hyveellisten arvojen edustajana, niin viimeistään pienen kreikkalaisen Idomenin kylän kyljessä olevalla pakolaisleirillä tämä harhaisuus häviää. Rakennelma lännestä paljastuu propagandaksi – toiveeksi, jota ei osattu toteuttaa, ja arvoiksi, jotka olivat kaupan kiperän tilanteen koittaessa. Eurooppa on rakentanut jo pitkään uusia muureja kylmän sodan aikaisten purettujen tilalle. Pohjois-Eurooppaa kohti kulkevat pakolaiset ja siirtolaiset saavat tällä kertaa odottaa oikeutta ja ihmisarvoa mutaisella kentällä Kreikan ja Makedonian rajalla. Euroopan ulkopoliittinen yhtenäisyys – jos sellaista ikinä olikaan – on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Fort Europa – kun maanosa sulki rajansa

Eläinvapaa markkinatalous

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 4 minuuttia

Kun kapitalistit oppivat tahkoamaan rahaa vegaanisilla tuotteilla. Teksti Saila Kivelä Kuvat Ninni Kairisalo Olen nähnyt muutamia kertoja kummallisen unen: haahuilen supermarketissa­, erikoisliikkeessä­ tai apteekissa ja törmään katon­rajassa roikkuvaan suureen kylttiin, jolla vegaaniasiakkaita ohjataan näyttävästi ihkaomalle kokonaan vegaaniselle hyllylleen. Kun saavun hyllyn luo, minua odottaa irvokkaasti hymyilevä pahvimies, jolla on molemmat keskisormet pystyssä.Uni ei koskaan aiheuttanut kummempaa päänvaivaa, pahviukko ei transformoitunut ärjyksi örkiksi, sen keskisormet vain huvittivat. Unesta jäänyt ”kiitti vaan tästäkin!” -fiilis sen sijaan oli totta. Se on tuttu tilanteista, jolloin haluaa ostaa jotain yksinkertaista, vaikkapa sampoota, mutta jättimarketin valikoimissa ei ole ainoatakaan eläimetöntä versiota. Ja jos onkin, se maksaa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Eläinvapaa markkinatalous

Kierukan monet mutkat

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 4 minuuttia

Ehkäisyvälineen hinnat vaihtelevat asuinpaikasta riippuen. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuva Ninni Kairisalo Neljän kaupungin käytännöissä on eroja kupari- ja hormonikierukoita koskien. Helsingissä kupari- tai hormonikierukan saa ensimmäisellä kerralla ilmaiseksi, sen asennus mukaan lukien. Kun kyse on vaihtamisesta, potilas hankkii itse kierukan, mutta asennus on edelleen maksuton. Helsingin terveydenhoidosta kerrotaan, että kuparikierukka maksaa noin 93 euroa ja hormonikierukka 153 euroa. Tiinalla (nimi muutettu) oli ollut kuparikierukka viisi vuotta, kun hän meni uusimaan sitä. Se osoittautui yllättävän vaikeaksi. ”Pyysin Helsingin Myllypuron terveysasemalta aikaa lääkärille kuparikierukan vaihtoon, mutta minut ohjattiin ensin keskustelemaan hoitajan kanssa. Puhelimessa hoitaja ehdotti hormonikierukkaa. Kerroin, että hormonaalinen ehkäisy ei sopinut

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kierukan monet mutkat

Pakkokeinoja vai hoitotoimenpiteitä?

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Lukuaika: 4 minuuttia

Suomi ei ole ratifioinut vammaisten oikeuksia koskevaa YK-sopimusta. Syynä on kiista pakkokeinojen käytöstä osana hoitoa. Teksti Maija Karhunen Suomi on Somalian ja Yhdysvaltojen lisäksi yksi muutamasta maailmankolkasta, jossa vammaisten oikeuksia koskevaa YK-sopimusta ei ole ratifioitu. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen jo vuonna 2006, ja maaliskuussa 2015 myös eduskunta hyväksyi sopimuksen. Uudessa hallitusohjelmassa sopimuksen ratifiointia ei mainita, mutta tavoite löytyy sentään hallitusneuvotteluiden hyvinvointityöryhmän taustamuistiosta. Esteenä ratifioinnille on ollut se, että Suomen tämänhetkinen lainsäädäntö ei ole ollut yhteensopivaa YK-sopimuksen vammaisten henkilöiden koskemattomuutta koskevien artiklojen kanssa. Ristiriidassa YK-sopimuksen kanssa on vuodelta 1977 peräisin olevan kehitysvammalain pakkokeinojen käyttöä hoidon aikana koskeva pykälä. Sen mukaan pakkokeinot

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Pakkokeinoja vai hoitotoimenpiteitä?

Hitaus on kirkon kirous

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 7 minuuttia

Kirkon jäsenistö ja papit ovat sen päättäjiä vapaamielisempiä. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuvat Ninni Kairisalo Kuulun siihen ryhmään, joka on Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle hankalin. Olen korkeakoulutettu, kaupunkilainen nuori aikuinen. Me eroamme kirkosta kiihkeimmin ja syiksi siihen kerromme usein kirkon nihkeän suhtautumisen seksuaalivähemmistöihin ja sen verotusoikeuden suhteessa muihin uskontokuntiin, haluttomuutemme sitoutua kirkon oppeihin ja lopulta jumalauskon puutteen. Kaikki nämä syyt koskevat myös minua. Mielestäni on kuitenkin laiskamielistä ajatella, että kirkkoon kuulumiselle olisi jotain ehdottomia kriteerejä. Lopulta kyse voi olla vain halusta vaikuttaa. Olenko hetero? En. Allekirjoitanko uskontunnustuksen? En helvetissä. Viisi vuotta sitten päätin olla eroamatta kirkosta. Kirkko ei ole diktatuuri tai anarkia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Hitaus on kirkon kirous

Fasismin juuret ja versot

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Lukuaika: 4 minuuttia

Asiokas uutuusteos kirjoittaa auki unohdetun luvun suomalaista poliittista historiaa. Historiankirjoitus palvelee harvoin niin täsmälleen julkaisuhetkensä tarpeita kuin Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen tuore teos, joka valottaa suomalaisen fasismin aatehistoriaa ja käytäntöjä sotien välisellä ajalla. Kirja osoittaa suomalaisen radikaalin isänmaallisuusliikkeen yhteyden 1700-luvulle palautuvaan vastavalistukseen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa virinneeseen fasistiseen järjestäytymiseen. Toisaalta se näyttää, kuinka tietty historiankirjoituksen katkos estää osaltaan meitä tunnistamasta samoja versoja omassa ajassamme. Tarinallisena lankana kirjassa kulkee tsaarin armeijassa palvelleen pioneeriupseeri Johan Christian Sergei Fabritiuksen (1890–1946) elämänkaari ja erityisesti hänen vuonna 1936 ilmestynyt omakohtainen avainromaaninsa Miehiä, jotka eivät unohda. Fabritiuksessa yhdistyvät historiallisen fasisti­aktivistin peruspiirteet: ensimmäisen maailman­sodan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Fasismin juuret ja versot

Vapaa laituri juna- asemalla

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 4 minuuttia

Kulttuurikahvila Laituri jatkaa joensuulaista kaupunkitila-aktivismin perinnettä ja tarjoilee vegaanisia torttuja. Teksti ja kuva Pasi Huttunen Kiire hälvenee, kun astuu sisään vanhaan taloon. 50-luvulla rakennettu Joensuun asemaravintolarakennus on toiminut myös tanssikouluna ja teatteritilana. Nyt rakennuksessa on toiminut osapuilleen vuoden verran Kulttuuriosuuskunta Laiturin vapaaehtoisvoimin pyörittämä vegaaninen kahvila. Lisäksi tilaa vuokrataan iltakäyttöön. Lämmin valo täyttää kodikkaan tilan. Leivonnaiset tuoksuvat. Junaa ei ole vähään aikaan saapunut, joten kahvilassa on rauhallista. Sohvalla istuu nuori nainen läppäriinsä uppoutuneena, ja yhdessä pöydässä seurue juttelee hiljaa. Välillä takahuoneesta ilmestyy työhuonetta vuokraava taiteilija hakemaan kahvia ja ka­toaa sitten taas koloonsa. Saan käteeni kupillisen teetä. ”Vaihtoehtoisuus on ollut se kantava

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Vapaa laituri juna- asemalla

Varo, koomikko

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Lukuaika: 7 minuuttia

Jamie McDonald ei usko komedian olevan turvallinen tila. Kuvat Velda Parkkinen Jamie MacDonald kiittelee yleisöä eturivin täyttämisestä. Stand up -komedia­illoissa yleisö ei aina uskaltaudu ensimmäiselle penkkiriville. Koomikot kun tunnetaan poliittisesti epäkorrektina sakkina, joka ei epäröi tölväistä yleisön jäseniä. Katsomossa tunnetaan usein suorastaan pelkoa. ”Tämä on se show, jossa tunne on molemminpuolinen”, feministisen komedia­iltaman järjestäjä ja juontaja MacDonald sanoo lavalla. Sen kyllä huomaa. Moni illan esiintyjistä kyselee kesken esityksensä, ”meninkö nyt liian pitkälle” tai ”en tiedä, naurattaako tällainen teitä feministejä”. Esiintyjät ovat verbaalisesti varpaillaan. ”Se on outo pelkojen vaihto. Koomikoita pidetään aggressiivisina ja seksistisinä ja feministejä huumorintajuttomina ja vihaisina, joten molemmat

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Varo, koomikko

Hankala paskiainen

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Lukuaika: 4 minuuttia

Yhdysvaltalainen Max Blumenthal uskoo, ettei journalismin tulisi pyrkiä objektiivisuuteen vaan eettisyyteen. Kuva Velda Parkkinen Max Blumenthal haluaa, että puhe konfliktista Israelin ja Palestiinan välillä lakkaa. Hän ei halua haudata asiaa – päinvastoin – mutta Blumenthalin mukaan on väärin puhua konfliktista, kun kyse on miehityksestä. Sanat ovat erityisen tärkeitä journalismissa. Joulukuun alussa Rauhanfoorumissa Helsingin yliopistolla puhunut journalisti kertoo esimerkkinä uutisoinnista, jossa palestiinalaisia ”menehtyy” väkivaltaisuuksissa, kun taas israelilaisia ”tapetaan”. Yhdysvalloissa lehdistö tuottaa hänen mukaansa entistä räikeämpää propagandaa Israelin puolesta. ”Yhdysvaltalaisessa mediakulttuurissa on valtava ongelma, sillä näitä pro Israel -ihmisiä on korkeilla paikoilla. Mutta viime vuosina on tapahtunut myös positiivista kehitystä, sillä online-julkaisut kuten Electronic

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Hankala paskiainen

Taide on teidät kuntouttava

Kirjoittanut: Jari Tamminen Lukuaika: 8 minuuttia

Vankien kuntoutuksen voi nähdä inhimillisenä tekona tai hyysäämisenä. Näkemyksestä riippumatta kuntoutukselle löytyy hyvät perustelut. Kuva Velda Parkkinen Hannele Martikainen on työskennellyt teatteriohjaajana 1990-luvun loppupuolelta saakka. Sekä ammattilaisten että harrastajien kanssa, Suomessa ja ulkomailla. Tyylilajit ovat vaihdelleet oopperasta indie-tuotantoihin. Viime vuodet hän on työskennellyt Taittuu ry:n kautta vankiloissa. Vankien kanssa kanssa työskentely sai alkunsa vuonna 2008. Aluksi Martikainen työskenteli naisvankien kanssa Vanajan vankilassa, ja tällä hetkellä hänen työryhmänsä muodostuu Sörkan miesvangeista. Yhteistä sörkkalaisille ovat pitkät tuomiot rankoista rikoksista. Uusin ohjaustyö tulee ensi-iltaan helmikuussa Koko-teatterissa. Tavoitteena on tarjota taide-elämyksen ohella työryhmäläisille uusia tarkastelukulmia omaan itseensä. ”Itsensä näkeminen eri perspektiivistä on tärkeää, ja

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Taide on teidät kuntouttava

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta