Taistelua, pahiksia ja ihmeponit

My Little Pony elokuva esikoululaisten testauksessa 1980-luvun pastellisävyiset ja tuoksuvat muoviponit painuivat vuosiksi unholaan tehdäkseen näyttävän paluun 2010-luvulla. Ei ole sattumaa, että Transformers, Turtles ja My Little Pony ovat palanneet ruuduille, lelukauppoihin ja popkulttuuriin juuri nyt. Lelumyyntiin luotujen animaatioiden alkuperäinen kohdeyleisö on keskimääräisessä lisääntymisiässä, joten nostalgialla voi kerätä seuraavan sukupolven fanikunnan – ja myydä lisää leluja. “Ei jännitä yhtään.” Kun kuusivuotias sanoo näin elokuvateatterissa, voi olla varma, että nyt muuten jännittää ja paljon. Voima vei helsinkiläisen päiväkoti Runon esikoululaiset koeyleisöksi My Little Pony elokuvaan. Esikoululaisten koko eliniän ruuduissa pyörinyt uusi My Little Pony: Ystävyyden taikaa-sarja ei ollut kenellekään koeyleisöstä täysin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Taistelua, pahiksia ja ihmeponit

Takaisin itsepetokseen

ELOKUVAN avainkohtauksessa keski-ikäinen kirjailija Max Zorn puhuu kirjastossa ihailijoilleen. Uuden kirjansa markkinointikiertueella New Yorkiin saapunut kynäilijä eläytyy voimalla muistelemaan samassa kaupungissa kokemaansa elämänsä rakkautta.
Kuulijoiden joukossa istuu vaivautuneelta näyttävä Zornin nykyinen puoliso Clara. Claran puolesta loukkaantunut kollega kuiskaa tälle puisevasti, että ehkä seuraavan kirjan kohdalla on hänen vuoronsa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Takaisin itsepetokseen

Sotaeepos toiseudesta

VIIME SYKSYNÄ Wille Hyvönen oli umpikujassa. Hän oli ohjannut kaksi dokumenttia – Kummisetäni thaimorsian (2012) ja Onnelliset (2015) – jotka olivat synnyttäneet keskustelua ostetusta rakkaudesta ja ostetusta onnellisuudesta. Suomen elokuvasäätiö tuki molempia projekteja, mutta kolmanteen ei rahaa enää tippunut.
Se olisi käsitellyt Hyvösen aloittamaa psykoanalyysia.
Hyvönen huomaa miettivänsä, että rahahanat ehtyivät samoihin aikoihin, kun hän alkoi käyttää mekkoa.
”Mun urassani on ihan selvä kaari. Alussa tein, kuten ne toivoivat, ja sain rahaa. Seuraava elokuva oli vähän rohkeampi ja lähempänä sitä, mitä halusin tehdä, minkä jälkeen säätiössä oltiin, että ’tää on outo, ei anneta tolle enää rahaa’”, Hyvönen sanoo.
Joskus yhdeksännen hylätyn apu­rahapäätöksen aikaan Hyvönen luki Hesarista, että Aku Louhimieheltä on tulossa uusi Tuntematon sotilas.
”Tajusin, että eihän täällä voi tehdä mitään muuta!”
Turhautumisesta syntyi idea elokuvasta Tuntematon sotilas 2.0, jonka nimeksi tuli sittemmin Tuntematon. Elokuvasta, joka käsittelee sukupuolta, toiseutta ja suomalaisuutta 2010-luvulla.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Sotaeepos toiseudesta

Ripustetaanpa rikkaat lyhtypylvääseen, jotteivät kalliit kengät kastu

JUHANA PETTERSSONIN Rikkaiden unelmat -trilogian avausromaani Tuhannen viillon kuolema herättää häiritseviä ajatuksia niin kommunistissa kuin kapitalistissakin.
Rikkaat ovat moraalisesti niin saastunutta sakkia, että heidän murhaamisensa on perusteltavissa, ellei peräti hyve. Ja siltä varalta, ettei rikkaiden luonne ole vielä käynyt kaikille selväksi, viimeistään ilmastonmuutoksen laukaisema yhteiskunnan luhistuminen paljastaa rikkaiden todellisen tilan henkiinjääneelle osalle ihmiskunnasta.
Pitääkö tällainen viesti ottaa tosissaan?
Näin syntymäsynkän mielestä pitää.
Rikkaus on hyvien vaihtoehtojen runsautta siinä missä köyhyys on huonojen vaihtoehtojen tyranniaa. Ilmastonmuutos pilaa edetessään kaikkien elämän, mutta rikkailla on mahdollisuus varautua niin, että eloonjäämisen todennäköisyys on korkeampi kuin muilla, ainakin alkuun. Ennen ilmastonmuutoksen kataklysmistä vaihetta, jossa koko maapallon kattava geologinen tuho tai mullistus on käsillä, kirjassa pelataan lohdutonta niukkuuspeliä, jonka synnyttämät jännitteet voivat tehdä ilmastonmuutoksesta sittenkin irrelevantin joillekin rikkaista, koska murhaaja ehtii ensin. Onpa mielenkiintoinen asetelma tarinalle.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Ripustetaanpa rikkaat lyhtypylvääseen, jotteivät kalliit kengät kastu

Barrikadien soundtrack

KYMMENEN VUOTTA SITTEN näytti siltä, että vallankumous nousee Helsingin vallattujen talojen kellareista barrikadeille hetkenä minä hyvänsä. Palavien autonrenkaiden ja piikkilangalla rajattujen kattojen yllä soivat suomiräpin biitit, joissa ymmärrettiin koettu kurjuus ja siitä kummunut kapina.
Räppäri Avaimen, myöhemmin Asana tunnetun Matti Salon vuonna 2001 julkaistu levy Punainen tiili toimi tämän liikkeen tunnuslevynä. Punainen tiili puhui yhteiskuntaluokista meidän kielellämme, kertoi kokemuksistamme lähiöissä kasvamisesta ja kaveriporukoista, joista muodostui toinen perhe. Suuri osa prekaari-, autonomi-, anarkisti-, eläinoikeus- ja ympäristöliikkeestä kietoutui 2000-luvun alkupuolella Avaimen levyn ympärille muodostuneeseen laajaan liikkeeseen, joka uskoi toisenlaisen maailman koittavan hetkenä hyvänsä ja viskoi tiiliä oman osansa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Barrikadien soundtrack

Star Trekin ihmiskunta

Tieteisfiktiossa tai fantasiassa on usein henkilöitä, jotka eivät ole ihmisiä. He voivat olla robotteja, alieneita tai vaikka haltioita. Näiden hahmojen tärkeä tehtävä on osoittaa meille, millaisia me ihmiset emme ole. Näiden tarinoiden ihmishahmot puolestaan edustavat meitä heikkouksinemme ja vahvuuk­si­nemme.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Star Trekin ihmiskunta

Esitystaiteen tilahäiriköt

Ylioppilasteatterin, Emilia Kokon, Zodiakin ja Wauhaus-ryhmän ja Toisissa tiloissa -kollektiivin teoksissa yleisö löytää itsensä näyttämöltä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Esitystaiteen tilahäiriköt

Muiluttajien kynsistä Stalinin hampaisiin

Pohjanmaalaisen Ketolan talon eteen pysähtyy yöllä auto. Lapuan liikkeen muiluttajat eivät piittaa pelästyneen talonväen vastalauseista vaan retuuttavat puolipukeisen isännän autoon ja lähtevät viemään häntä itärajalle.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Muiluttajien kynsistä Stalinin hampaisiin

Merta ja jäätä vahvempi nainen, Myrskyluodon Maija

Tarina alkaa niin kuin suurmusikaalin pitääkin, valtavilla kuorokohtauksilla. Ne esittelevät Ahvenanmaan Simskälan kylän 1800-luvun puolivälissä. Simskälalaiset odottavat kalastajia palaaviksi hyisen kylmältä mereltä. Pienten lyhtyjen valot ovat elämänlankoja. Jos eivät merimiehet löydä rantaan, kuolema korjaa heidät nopeasti. Alku on hyvin oopperamainen, kun draama etenee laulun kautta. Tällä kertaa kalastajat eivät löytäneet perille. Jo teoksen alussa joudutaan valmistelemaan hautajaisia, koska eksyneet olivat jäätyneet veneeseensä. Vaan pian koittaa ilon aika: Vestergårdin perheen Maija päätetään naittaa Janne Eerikinpojalle, joten luvassa ovat häät! Isien sopiessa avioliitosta on myös mietittävä mihin nuoret voisivat torppansa rakentaa. Jannen isä tietää: Myrskyluodolle. Lasse Mårtensonin (1934–2016) säveltämä legendaarinen teemakappale välkähtää

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Merta ja jäätä vahvempi nainen, Myrskyluodon Maija

Noitia, politiikkaa ja taidetta

Vähemmän anarkiaa mutta enemmän elokuvia. ”Joillekin elokuva on teollisuutta – rahaa – toisille elokuva on kieltä – tiedettä – meille se on rakkautta ja anarkiaa.” Nämä sanat Mika Siltala kirjoitti toista kertaa järjestetyn Rakkautta & Anarkiaa -elokuvatapahtuman katalogiin vuonna 1989. Järjestäjäporukka oli ensimmäisen vuoden jälkeen vaihtunut, mutta meno pysyi vinona. Kalle Kinnunen ja Lauri Lehtinen ovat nostaneet sanat kirjansa 30 vuotta Rakkautta ja Anarkiaa alkuun. Elokuvatoimittajat ovat kronikoineet juhlavuottaan viettävän elokuvafestivaalin vaiheet vuodesta, elokuvavieraasta ja muutoksesta toiseen. Tapahtuma alkoi vapaaehtoisvoimin pystyyn kasattuna, yksittäiseksi tarkoitettuna elokuvaviikkona, jonka aikana esitettiin Derek Jarmanin ja Lina Wertmüllerin elokuvia. Jälkimmäisen ohjaajan elokuvasta tapahtuma sai nimensä. 30 vuotta myöhemmin tapahtuma

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Noitia, politiikkaa ja taidetta

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan