ISO OSA MUSIIKISTA lainaa olemassa olevaa, eikä siitä aina haluta puhua. Ruotsalainen startup-yritys Tracklib haluaa valaista tätä salamyhkäisyyttä. Se tavoittelee ei enempää eikä vähempää kuin koko samplaamiskulttuurin korjaamista.
[…]
Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset on rakkaustarina kaupallisista rakkaustarinoista.
[…]
Handmaid’s Tale kertoo diktatuurista, jossa rehellisiä ovat vain systeemin uhrit.
[…]
Agit Prop ja Peter von Bagh toivat solidaarisuuden valkokankaalle. teksti Iida Simes Ennen kuin bändi pääsee aloittamaan, lavalle nousee hehkutuksistaan kuuluisa elokuvamaailman monitaituri. ”Hyvää iltaa. Aikanaan varmaan vain ani harva ymmärsi, että silloin vuonna 1970, kun Agit Prop perustettiin – tai hyvin pian sen jälkeen – se edusti yleismaailmallisessa, erittäin korkeatasoisessa laululiikkeessä maailman ehdotonta kärkeä.” Peter von Bagh (1943–2014) on selvästi innostunut kantaaottavasta musiikista ja antaa tilaa laulajatähtien aloittaa. Dokumenttielokuvan ääniraidan valloittaa Natalia-biisi, jonka Pekka Aarnio, Monna Kamu, Pekka Launis ja Sinikka Sokka laulavat tutussa harmoniassaan. Näin alkaa von Baghin viimeinen elokuva, Lauluja utopiasta. Se kertoo viime vuosikymmenten poliittista historiaa
[…]
Lue lisää… from Kelle kuuluu huomispäivä, kelle kuuluu maailma?
Ultra Brasta on pakko olla jotain mieltä, ja se on saavutus keneltä tahansa.
[…]
Meriteatterin, Teater Mestolan ja Teatteri Takomon esityksissä koetellaan eksistentiaalisten valintojen rajoja. Naantalin Rymättylästä tulevan Meriteatterin esitys Maailman meri – vesi on maailman muisti sijoittuu kotisatamaansa Röölään ja Kenian pohjoisrannikon Lamun saarelle. Anni Mikkelssonin kirjoittamassa ja ohjaamassa esityksessä käsitellään ihmisen luontosuhteen kriisiytymistä liikakalastuksen, merien saastumisen ja ilmastonmuutoksen höykyttämissä olosuhteissa. Runollisen esityksen punaisena lankana kulkee elämäntavan muutosta eri aikatasoilla havannoivan Merin (Ella Mettänen) ja hänen isänsä Erkin (Hannes Mikkelsson) vuoropuhelu. Jälkimmäinen herää hiukan höperehtivällä tavalla etsimään yhteyttään ympäröivään luontoon ja vanhoihin kertomuksiin. Esityksen tyylilajissa nojataan paljon vanhanaikaisen tarinankerronnan maneereihin, lauluihin ja yhteiseen musisointiin. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan myös tarjoamalla yleisölle ruokaa ja kutsumalla katsojat nuotiopiiriin
[…]
Poika puhalsi Pekka Pohjolan klassikoihin uutta elämää. Trumpetisti Verneri Pohjola on tehnyt levyn isänsä, jazz- ja progelegenda Pekka Pohjolan (1952–2008) musiikista. Tällaista voisi pitää jopa liian kunnianhimoisena projektina, koska isä-Pohjolaa ahkerasti kuunnelleet musadiggarit ovat ainakin mielestään keskivertoa asiantuntevampia rockpoliiseja. Pekka Pohjola oli basisti, joka muutti bändin taustakomppitukijalan jopa soolosoittimeksi, jenkkilegendan Jaco Pastoriuksen malliin. Verneri Pohjola on trumpetisti, joka on jo tehnyt useamman oman levyn hyvin omanlaisellaan, isäänsä abstraktimmalla ja rennommalla tyylillä. Oli aika rohkeata astua isän suuriin saappaisiin. Eikö pelottanut? ”Se tapahtui pikkuisen kuin varkain. En mä ollut hautonut sitä pitkään”, vastaa Verneri Pohjola. Onko Pekka-nimisen levyn tekeminen isänmurha? ”Kyllä
[…]
Ménage à trois’n avainsanat ovat porno, queer ja feminismi. Kuva Veera Järvenpää Google translate tietää, mitä Ménage à trois tarkoittaa: Kolmen kesken. Trekant. Ein flotter Dreier. Housekeeping. Sitä se ei tiedä, että Ménage à trois on pornolehti. Kun Iida Rauma ja hänen silloinen kumppaninsa Saija Nojonen alkoivat suunnitella suomalaista queer-pornolehteä, heillä oli idea mutta ei varsinaista kokemusta lehden julkaisemisesta. Rauma on kirjailija, ja hän oli tehnyt töitä myös Demi-lehteen. Nojonen on valosuunnittelija teatterissa. ”Homma ei olisi onnistunut ilman Niklas Koskista, jolla on alan koulutusta”, Iida Rauma muistelee. Ei se olisi onnistunut myöskään ilman alkupääomaa. Sekä Rauma että Nojonen kaivoivat kuvetta
[…]
Seppo Zetterbergin uusi Viro-historiikki ja Ilmar Taskan esikoisromaani täydentävät suomalaisten kuvaa naapurimaastaan. Kylmän sodan asetelmien oheisvaikutuksena suomalaisten yleistieto Baltian maista jäi vinoutuneeksi ja puutteelliseksi. Viron osalta tätä puutetta korjaa Seppo Zetterbergin Viron Historian (2007) päivitetty versio Uusi Viron historia (2017). Jo alkuun Zetterberg huomauttaa, kuinka – toisin kuin Suomessa – Virossa talonpoikainen kansa eli pitkään saksalaisen yläluokan hallitsemassa maaorjuudessa. Teoksessa korostuu myös, kuinka Viron kohtalona on ollut päätyä saksalaisten ohella myös puolalaisten, ruotsalaisten, tanskalaisten ja venäläisten suurvaltapelin alustaksi. Ruotsin vallan aikana (1629–1710) virolaisen talonpoikaiston asema alkoi parantua ja oma kulttuuritietoisuus nousta, mutta suurta Pohjan sotaa seuranneen venäläisvallan aikana kansan olosuhteet taas heikkenivät.
[…]
Seinäjoen elävän musiikin yhdistys järjestää keikkoja ja pystyttää rakenteita. Kuvat Kalle Marjamäki Seinäjoen laitamilla sijaitsee vanha teollisuusrakennus, Rytmikorjaamo. Se piilottaa seiniensä sisälle konserttisalin, järjestötoimintaa ja useita yrityksiä. Orkesteria johtaa Seinäjoen elävän musiikin yhdistys, Selmu. ”1940-luvun lopulla rakennettu postiautovarikko tyhjeni 1990-luvulla, minkä jälkeen meillä oli Provinssirockin varasto tässä. Silloin katselimme tuota pääsalia, että siihenhän saisi hyvän keikkapaikan”, kertoo Selmun toiminnanjohtaja Marko Kivelä. Kivelä on ollut mukana Selmun aktiiveissa vuodesta 2002. Sitä ennen hän osallistui yhdistyksen toimintaan satunnaisesti. ”Vuosina 2005–2006 asiat rupesivat härmistymään siten, että pääsimme tähän tilaan vähän kokeilemaan ja lopulta vuokralle. ” Aikaisemmin Selmu järjesti keikkoja Seinäjoen ravitsemusliikkeissä. Noin tuhat
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa