Minne aurinko ei paista

Aurinkoteatterin Saalistajissa kohtaavat The Rocky Horror Picture Show ja suomalainen syrjäytyminen. Esitys alkaa David Attenboroughin klassisten luontodokumentttien parodiana. Otsalampulla varustettu luontovalistaja kuvailee ääntään madaltaen kituliaasti liikehtivän luojanluoman lajityypillisiä piirteitä. Ympäristö muistuttaa öistä kaatopaikkaa. Päivänvalossa alkukantaisen lajin alfanaaraksi määritelty hahmo paljastuu alkoholisoituneeksi Armiksi (Niklas Häggblom) ja tutkiva dokumentaristi naapurin teinityttö Pamelaksi (Paul Höllander). Armi elelee aran aikamiespoikansa Jarmon (Wilhelm Grotenfelt) kanssa ”jossain Pohjanmaalla” roskatun luonnon, haulikolla surutta kohti ammuskelevien tilallisten ja läheisen karaokebaarin ilmentämän sivilisaation rajaamalla vyöhykkeellä. Armin itsetuhoisuuden hallitsemaan leiriin työntyy lisää ulko­maailman lonkeroita, kun lapsuuden ­traumoja pillereiden voimalla väistelevä Helli-tytär (Milla Kangas) eksyy paikalle entistä kotitaloa kauppaamaan. Saalistajat on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Minne aurinko ei paista

Unelma Kanttilasta elää

On oikeastaan jonkinlainen ihme, että Minna Canthin kotitalona tunnettu Kanttila seisoo yhä paikallaan Kuopiossa. Talon kohtalosta on väännetty kättä vuosikymmenien ajan. On jopa epäilty, että sen annetaan tahallaan lahota pystyyn. Mutta siinä se on, Minna itse puisena reliefinä sen seinässä. Sisällä talossa ilma on paksua ja tunkkaista. Kanttila on ollut viimeiset vuodet rakennusyhtiön varastotilana, ja huoneissa lojuu sekalaista rakennustavaraa: maalipurkkeja, liimoja, työkaluja. Mutta niitä Anja Lappi ei näe. Hän on viime vuoden lopulla perustetun Minna Canthin talo ry:n hallituksen puheenjohtaja ja selkeästi innoissaan. Katutason isossa tilassa, jossa aikoinaan sijaitsi lankakauppa, Lappi kertoo yhdistyksen tavoitteista: se aikoo remontoida talon elävään käyttöön,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Unelma Kanttilasta elää

Tanssiva nero

Dokumenttielokuva katsoo taiteen sisälle, mutta sulkee silmänsä politiikalta. Tanssija kaatuu selälleen lattialle. Koreografi ei ole tyytyväinen: ”Sen sijaan että menisit taaksepäin, anna sen vain tapahtua.” Tanssi­teatterin johtaja, koreografi Ohad Naharin kaatuu rojahtaen, ja tanssija yrittää tajuta mitä tapahtui. Miten tuottaa samanlainen näyttävä liike? ”Kun rentoutat lihaksesi, voit varoa päätäsi. Mutta niin, ettei näy, että varot päätäsi.” Uudestaan. Paremmin. Uudestaan. Israelilaista Naharinia pidetään yhtenä nykytanssin suurimmista neroista. Hänen teoksiaan esitetään suurilla, keskeisillä estradeilla ympäri maailmaa. Tanssijoiden keskuudessa hänen asemansa on jossain gurun ja jumalaisesti tanssivan yksisarvisen paikkeilla. Dokumenttielokuva Mr. Gaga kertoo Naharinista, hänen luovuudestaan ja tanssista. Mukana on hienoja ottoja –

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tanssiva nero

Nainen ja mies, tytöt ja pojat

KokoTeatterin Constellations ja Pulpetti sekä MimoArt Companyn Body Notes yhdistävät tanssin muihin esitystaiteen muotoihin. KokoTeatteri on tänä vuonna 20 vuotta täyttävä vapaan kentän ammattiteatteri. Sen näyttämö on sijainnut vuodesta 2012 entisissä Svenska Gårdenin tiloissa Helsingin Hämeentiellä. Samoissa tiloissa toimii myös Koko Jazz Club. KokoTeatterin ohjelmisto koostuu uusista kotimaisista näytelmistä ja kiinnostavista ulkomaisten näytel­mien Suomen kantaesityksistä. Niiden valinnassa ja toteutuksessa korostuvat usein yhteiskunnallinen kantaaottavuus ja fyysisyys. Viimeksi mainittu näkyy esimerkiksi tanssin ja teatterin yhdistämisessä sekä ohjelmistossa että esitysten sisällä. Tunnelmaan sopii hyvin, että ennen merkkivuoden kunniaksi tehtyä Constellations-esitystä lämpiön myyntitiskin takana lippuja ja virvokkeita myy näytelmän ohjannut ja teatteria perustamassa ollut

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Nainen ja mies, tytöt ja pojat

Nuorallatanssijoiden tarinaa

Ranskalainen menestyskirja palauttaa mieleen monien unohtamia julmuuksia. ”En olisi voinut koskaan kirjoittaa tästä tietokirjaa, romaanin kirjoittaminen oli ainoa mahdollisuus”, sanoo ranskalainen kirjailija Paola Pigani Helsingissä esitellessään Älä koskaan astu sieluuni kengät jalassa -teosta (suom Einari Aaltonen). Kirjan nimi paljastaa, miten riistävää olisi kertoa suoraan romanien tarinaa. Pigani kirjoittaa: ”Älä astu sieluuni kengät jalassa, kuuluu romanien sananlasku. Romanien luokse ei voi tupsahtaa noin vain, ei heidän nykyisyyteensä eikä menneisyyteensä. Se selviää minulle ajan myötä. Meissä kaikissa on oma salainen sopukkamme. Heidän sopukkansa tuntuu tuhoutuneen pysyvästi.” Kirja kertoo vahvasti todellisuuteen pohjautuvan tarinan. Ranskan maaseudulla natsi-Saksan miehityksen alussa lakkautettiin musiikki- ja nuorallatanssiesitykset sekä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Nuorallatanssijoiden tarinaa

Sääennustajien testamentti

Inderjit Kaur Khalsan Weathermen-dokumentti puntaroi kansalaisaktivismin tukahduttamisen vaaroja. Maaliskuun kuudentena vuonna 1970 New Yorkin Greenwich Villagessa pommiräjähdys romahdutti yhden asuintalon julkisivun. Aliupseerien tanssiaisiin terrori-iskua suunnitelleiden vasemmistoaktivistien pommi räjähti omiin käsiin ja surmasi kolme järjestön jäsentä. Weathermen- ja Weather Underground -nimillä tunnettu ryhmä on kuuluisin amerikkalainen 1970-luvun terroristijärjestö. Sen perustivat radikaalit, jotka olivat turhautuneet Vietnamin sodan vastaisen opiskelijaliikkeen vähäisestä vaikutuksesta, mustien kansalaisoikeusliikkeen väkivaltaisesta tukahduttamisesta ja aktivisteja vastaan harjoitetusta poliisiväkivallasta. Ratkaiseva rajapyykki väkivaltaiseen vastarintaan siirtymisen tiellä oli Mustien panttereiden agitaattorina tunnetun Fred Hamptonin kuolema. Se tapahtui pidätystilanteessa ja jäi ilman kunnollista virallista selvitystä. Järjestöstä on tehty aiemmin kaksi dokumenttia: Emile de ­Antonion

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Sääennustajien testamentti

Tulevaisuuden visio menneisyydestä

Kansallisteatterin Macbeth tekee syväsukelluksen vallanhimon syövereihin. Teksti Timo Kalevi Forss ”Selkeä on synkkää, synkkä on selkeää”, laulaa kolmen noidan muodostama Weird Sisters kiihkeän konekompin päälle. Janne Reinikaisen ohjaama Macbeth polkaistaan käyntiin orwellilaisissa tunnelmissa, vaikka aloitusbiisin teksti on alkuperäistä William Shakespearea. Jo tämä on osoitus siitä rikkaudesta ja moniulotteisuudesta, mitä vuonna 1606 kirjoitettu klassikkonäytelmä tarjoaa. Macbeth on syväsukellus jokaisessa asuvaan vallanhimoon ja sen turmelevuuteen. Macbethin ja hänen puolisonsa Lady Macbethin teot ja niiden seuraukset ovat universaalisesti tunnistettavia. Ne pätevät jokaisessa ihmisyhteisössä. William Shakespeare pureutuu ihmisyyden ytimeen, ja Janne Reinikainen työryhmineen siirtää teemat sujuvasti nykypäivään tai jopa tulevaisuuteen. ”Olemme nimenneet näytelmän otsikolla

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tulevaisuuden visio menneisyydestä

Ihminen, luonto ja ihmisluonto

Kansallisteatterin ja Teatteri Siperian esityksissä luonto piirittää ihmistä ja ihmisen luontoa. Kansallisteatterin Pienen näyttämön lavalle on rakennettu viitteellisesti Saarijärven voimalaitoksen työmaa vuodelta 1960. Voimalaitosinsinööri Harry Björkharry (Timo Tuominen) purkaa yleisölle huoltaan patovuodoista ja työväen heikosta työmoraalista. Kamppailu pohjoisen kosken voimaa vastaan näyttäytyy eloisan mimiikan kautta, ja kapinoiva työväki marssii pyörölavalla kuin Bertolt Brechtin Äiti Peloton. Pian työläisiä patistelemaan saapuu pankkimiehenä tunnettu Björkharryn isä Viki (Taisto Reimaluoto). Yhteenotto päättyy veritekoon, jonka juuret ulottuvat sisällissodan katkeruuden juoksuhautoihin. Kyseessä on Atro Kahiluodon ohjaama sovitus Marko Tapion kesken jääneestä Arktinen Hysteria -romaanisarjasta. Esityksen alkupuoli on dynaamisen teatteri-ilmaisun juhlaa. Pienen pohjoisen paikkakunnnan traumaattinen historia keritään

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ihminen, luonto ja ihmisluonto

Palavasilmäisiä muukalaisia junassa

Erika Vikin fantasian auringot valaisevat nykyaikaa. Kuva Elina Hiironniemi Muukalainen istuu kapakan perällä papereihinsa syventyneenä. Baaritiskiin nojailevat miehet ovat huomanneet uuden tulokkaan. Tarjoilija suo muukalaiselle kauniin hymyn. Sehän ei ole viskiä juovien kantakorstojen mieleen. Takan loimu paljastaa vieraan miehen silmien palon. Hän on kaukaa muualta, toista kansaa. Seleesi. Revolverit kaivetaan esiin. Muukalainen on käsittämättömän nopea, eikä hyökkääjistä ole hänelle vastusta, mutta seleesi haluaa lopettaa kahakan ilman ruumiita. Pian hän on valjastanut ratsunsa ja kadonnut yöhön. Näin vetävästi alkaa Erika Vikin esikoisromaani Hän sanoi nimekseen Aleia. Alkukohtaus muotoutui vasta kirjan valmistumisen loppuvaiheissa. Alkuperäisissä versioissa ei ollut revolvereita. Eikä junia. Vik oli

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Palavasilmäisiä muukalaisia junassa

Superbändin kolmas tuleminen

Tähtiportti haaveilee tulevaisuudessa esiintymisestä abiristeilyllä. Teksti Johanna Siik Kuva Elina Hiironniemi Tähtiportin kolmas levy Superdepressio valmistui tammikuussa. Jo elokuussa 2015 bändin Facebook-sivulla lueteltiin tulevan, tuolloin toiseksi pitkäsoitoksi ­aiotun levyn kappaleiden nimiä. ”Levy oli noin 70-prosenttisesti valmiina tosi pitkään. Siitä on puuttunut vain se ratkaiseva neljäsosa”, Ilari Larjosto, taiteilijanimeltään Stiletti-Ana, arvioi. ”Aluksi piti tulla tuplalevy eli Eetteri­messu/Superdepressio, mutta se jaettiin kahdeksi”, Vilunki 3000:na paremmin tunnettu Mikko Viljakainen jatkaa. Eetterimessu julkaistiin toisena pitkäsoittona huhtikuussa 2016, ja Superdepressio tulee ulos nyt, reilu vuosi myöhemmin. Superdepressio ei kuulosta kuitenkaan erityisen depressiiviseltä ainakaan haastattelijan korviin, mutta aiempaan tuotantoon verrattuna musiikki on riisutumpaa. ”On se aika

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Superbändin kolmas tuleminen

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan