Alt er love

Miksi keski-ikäiset ihmiset ympäri maailman sekoavat norjalaisen nuortensarjan maailmasta? Teksti Suvi Auvinen ”Anna palaa pikku horo.” Norjalaisen nuortendraamasarjan Skamin jakson nimi saa katsojan kohottamaan kulmiaan Yle Areenaa selatessa. Seuraavien jaksojen nimet ovat ”Mikä sinua panettaa?” ja ”Kusettajat tuntee naamasta”. Norjan yleisradio NRK:n sarja on yllättänyt kaikki. Skamista on tullut lyhyessä ajassa ilmiö, joka on tavoittanut paljon alkuperäistä kohdeyleisöään laajemman yleisön. Skam, suomeksi häpeä, on hyvin monella tapaa uusi ja erilainen. Oslolaisten lukiolaisten elämää seuraava sarja tuntuu olevan aikaansa edellä. Se käyttää tuoretta kerrontatapaa ja rikkoo totuttuja muotteja. Kolmella tuotantokaudellaan Skam on pureutunut vaikeisiin kysymyksiin esimerkiksi uskonnosta, seksuaalisuudesta, feminismistä, päihteistä, yksinäisyydestä,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Alt er love

Paremmin, puhtaammin, varmemmin

Astrid Swan teki uuden levyn liki yksin. Teksti Johanna Siik Kuvat Elina Hiironniemi Jos asiat olisivat menneet toisin, olisi Astrid Swanin kuudes studiolevy From the Bed and Beyond valmistunut ehkä jo kaksi vuotta sitten. Sen nimi tai teema tuskin olisivat olleet samat kuin nyt. Swan sairastui yllättäen kesken edellisen Astrid 4 -albumin prosessin, ja pitkäsoiton tiimoilta tehdyt keikat jäivät kesken. ”Uuden levyn esittämiseen menee paljon energiaa, ja sitä elää niitä biisejä eikä aktiivisesti mieti seuraavaa. Sitä tarvitsee lyhyen ajan, jossa ei ole vielä lähtenyt käyntiin ajatus siitä, mitä seuraavaksi tekee.” Aikaa oli kuitenkin yhtäkkiä enemmän. ”Kun sain syöpädiagnoosin, meni noin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Paremmin, puhtaammin, varmemmin

Tämä on Kongo

Kongo: Historia on tarina ihmiskohtaloista, sorretusta kansasta ja jatkuvasta rauhan rakentamisesta. Teksti Linda Nyholm Afrikan kolmas maailmansota. Kolme miljoonaa kuollutta. Kuu­si naapurimaata on sekaantunut konfliktiin. Valtavirtamedia on onnistunut yksinkertaistamaan Kongon demokraattisen tasavallan sodan noin kolmeen lauseeseen. Todellisuudessa Kongon demokraattisessa tasavallassa on yli 80 miljoonaa asukasta, noin 250 etnistä ryhmää, jopa 242 puhuttua kieltä, ja se pitää sisällään yli kaksi miljoonaa neliökilometriä maata. Näin valtavan laajasta valtiosta ja sen kärsimästä konfliktista on vähintäänkin tuskallista tuottaa uskottava kirjallinen kokonaisuus. Kirjailija, toimittaja ja antropologi David Van Reybrouck onnistuu siinä poikkeuksellisen hyvin. Kongo: Historia -teos ei säästele merkkimäärässä. Lähes seitsemänsadan sivun mittainen lukuseikkailu vie

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tämä on Kongo

Homomman Suomen teatteri

Helsingin Gayteatterilla on komea, kymmenenvuotias historia. Kuvat Elina Hiironniemi ja Ingemar Raukola Keltainen seinä lämmittää mieltä kuin kevätaurinko, vaikka ikkunasta avautuukin näkymä talviseen Karhupuistoon. Bear Park Cafen ilmassa keinuvat käännösiskelmien ääniaallot ja sateenkaariliput. ”Tämä on valittu Helsingin parhaaksi homokahvilaksi”, Mikko Autio kehaisee ja siirtyy tiskin takaa pöydän ääreen. Autio on varapuheenjohtajana Helsingin Gayteatteriyhdistyksessä, jonka hallitus pitää luontevasti kokouksensa juuri täällä. Paikalla on tällä kertaa myös yhdistyksen puheenjohtaja Veli Toppinen sekä Salla Markkanen ja Kim Gustafsson. He kaikki ovat mukana näytelmässä Olitko sinä? Homomman Suomen historia 2.0, joka saa ensi-iltansa tasa-arvon päivänä 19. maaliskuuta. Esityksen nimi viittaa sekä Gay­teatterin 2009 esittämään

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Homomman Suomen teatteri

Scorsesen Silence ja uskomisen ongelma

Silence on varmasti palkintogaaloissa turhan epäseksikäs elokuva. Se on vähän turhan pitkä, eikä uskonnollinen kriisi ehkä näinä aikoina vedä teattereihin. Elokuva on kuitenkin komeasti Taiwanissa kuvattu mielenkiintoinen pohdiskelu hengellisestä kriisistä ja siitä, mikä saattaa vetää ihmisiä uskonnon pariin tai siitä pois. Katolilainen Scorsese on ennenkin pohtinut kristinuskoa elokuvissaan. Tunnetuin on Kristuksen viimeiset kiusaukset (1988), mutta Taksikuskissakin voi halutessaan nähdä kristillistä tematiikkaa. Silence perustuu tunnetun japanilaiskirjailija Shusaku Endon romaaniin ja sijoittuu 1600-luvun alkupuolelle. Kaksi ’padrea’, katolista lähetysjesuiittaa, lähtee Japaniin etsimään kollegaansa Isä Ferreiraa, joka katosi levittäessään katolista uskoa Japanissa. Jesuiitat kohtaavat salassa kristinuskoa harjoittavia kyläläisiä, jotka ottavat ilolla vastaan oikean papin.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Scorsesen Silence ja uskomisen ongelma

Halpatuotantoa helvetistä

Machines on rehellinen reportaasi ihmiskoneista. Mies tökkii valtavan tulipesän liekkejä pitkällä metallitangolla. Miten ihmeessä koko tehdas ei syty palamaan? Kipinäpilvien kuumuus ulottuu katsojaan asti. Intialaisesta kangasvärjäämöstä Suratin tehdasalueella kertovan dokumenttielokuvan Machines alkuminuuteilla ymmärtää tapahtumapaikan olemuksen. Nyt ollaan helvetissä. Tehdasta ei tuo katsojan ympärille pelkästään kuva: alati jymisevä ääniraita tekee kokemuksesta vielä armottomamman. Selittelyn sijaan Machines pakottaa meidät mukavissa teattereiden tuoleissa istuvat, luonnonvarojen ja halpatyövoiman kerskakuluttajat syventymään edes pieneksi hetkeksi totuuksien lähteille. Tammikuussa Machines voitti Sundance-festivaaleilla dokumenttisarjan pääpalkinnon. Helmikuun alussa se avasi dokumenttielokuvan teemapäivät modernin taiteen museossa ­MoMassa New Yorkissa. Tämä intialais-yhdysvaltalaisen Rahul Jainin (s. 1991) esikoiselokuva on nyt Suomessakin teatteriohjelmistossa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Halpatuotantoa helvetistä

Elisabet & Winston

The Crown on draamallisesti yhteiskunnallisten televisiosarjojen aatelia. Peter Morganin Netflixille luoma The Crown -tv-sarja (2016) piirtää näkyviin perinteisen monarkian ja nykyaikaisen parlamentarismin välisen jännitteen. Elisabet II:n hallitsijakauden alkuun, vuoteen 1952 sijoittuva tuotanto jatkaa myös Tom Hooperin Kuninkaan puheen (2010) arkirealistisella tiellä kuvatessaan, miten vähän kadehdittava on kuninkaallisten elämä institutionaalisten vaatimusten ja julkisuuden valokeilan kohteena. Sarjan taustalla vaikuttaa myös Morganin ja ohjaaja Stephen Frearsin aiemman yhteistyön kautta toteutunut The Queen (2002). Siinä Helen Mirrenin esittämä ikääntynyt Elisabet ei kultaisesta häkistään käsin pysty ymmärtämään, miten prinsessa Dianan kova kohtalo koettiin hovin ulkopuolella. The Crown taas osoittaa, miten tämä tapahtumasarja on samalla jatkumolla

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Elisabet & Winston

Piikki mu$abisneksen lihassa

Radioiden soittolistat ovat oopiumia kansalle. Julma Henri haluasi listoille myös spägää. Kuvat Elina Hiironniemi Soittolistat ovat vallanneet radioaallot. Kaikki eivät pidä kehityksestä tai siitä, kuinka listat täytetään. ”Jos katsot läpi kaupallisten radiokanavien soittolistat, niin ei siellä ole pienlevy-yhtiöiden artisteja. Sun täytyy päästä sisään monopolijärjestelmään.” Räppäri Julma Henri ei ole urallaan pyrkinyt miellyttämään suurta yleisöä, mutta silti oma paikka ja yleisö on löytynyt. Vaikka elo soittolistojen ulkopuolella on hyvää, ovat niiden edustamat ongelmat mielessä. ”Soittolistat määrittävät sen, mitä ihmiset kuulevat, ja mitä enemmän jotain toistetaan, sitä suositumpi siitä tulee ja sitä enemmän sitä soitetaan.” Häntäänsä syövä käärme ei ole kaikkien näkemys

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Piikki mu$abisneksen lihassa

Graafista kirjallisuutta

Johannes Ekholmin esikoisromaani ei ole esikoinen, eikä sen kertoja halua olla kertoja. Kuva Elina Hiironniemi Rakkaus niinku -kirjan vaaleanpunainen olemus huutaa ristiriitaa Alvar Aallon funktionaalista estetiikkaa edustavassa kahvilassa. Kansien visuaalisen hälyn keskellä fontitkin ovat liki lukukelvottomia. Teoksen kirjoittanut Johannes Ekholm on aiemmin toimittanut kirjan graafisesta suunnittelusta, mutta ulkoasusta vastaavat nyt muut. ”GRMMXI-kollektiivi haluaa rikkoa esteettistä järjestystä ja tutkia ’tahallista rumuutta’ ja ’heikkoa esittämistä’. Antamani briiffi tiimille oli, että ulkoasun pitäisi olla ’tyttömäinen’ ja sellainen, ettei se voisi olla Jörn Donnerin kirjan kansi”, selittää Ekholm. Kannet vastaavat kirjan sisältöä. Tarjolla on erilaisilla typografioilla ladottuja dialogeja. Osassa niistä kirjan kolmekymppinen päähenkilö Joona

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Graafista kirjallisuutta

Enemmän kuin kauniita kuvia

Dokumentaristi Jouni Hiltunen teki elokuvamuotoisen vastapalveluksen Suomenlahdelle. Sakeassa vihreässä vedessä lilluu joukko hyytelömäisiä meduusoja epämääräisten hiutaleiden keskellä. Pohjalla, ruohikkomaisessa kasvillisuudessa makaa tyhjä lonkerotölkki. Tämä on kuvaa Suomenlahden pohjalta. Viime vuosikymmenten ajan merialue on toiminut Suomen, Venäjän ja Viron maatalous- ja öljyteollisuuden jätelaarina. Sinne on kipattu niin paljon typpeä ja fosforia sisältävää jätettä, että meri on rehevöitynyt ja arvioitu maailman saastuneimmaksi merialueeksi. Olosuhteisiin sopeutuvat meduusat porskuttavat eteenpäin, mutta monen muun lajin säilyminen ja hyvinvointi on vaakalaudalla. Jouni Hiltunen muistaa ajan, jolloin Suomenlahden pintaa eivät poikkeuksetta koristaneet sinilevälautat ja satunnaiset pintaan nousseet roskat. Hän vietti suuren osan lapsuuden kesistään meren äärellä ja

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Enemmän kuin kauniita kuvia

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan