Kulttuuri

Pitkä varjo Pobedan takana

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Lukuaika: 4 minuuttia

Seppo Zetterbergin uusi Viro-historiikki ja Ilmar Taskan esikoisromaani täydentävät suomalaisten kuvaa naapurimaastaan. Kylmän sodan asetelmien oheisvaikutuksena suomalaisten yleistieto Baltian maista jäi vinoutuneeksi ja puutteelliseksi. Viron osalta tätä puutetta korjaa Seppo Zetterbergin Viron Historian (2007) päivitetty versio Uusi Viron historia (2017). Jo alkuun Zetterberg huomauttaa, kuinka – toisin kuin Suomessa – Virossa talonpoikainen kansa eli pitkään saksalaisen yläluokan hallitsemassa maaorjuudessa. Teoksessa korostuu myös, kuinka Viron kohtalona on ollut päätyä saksalaisten ohella myös puolalaisten, ruotsalaisten, tanskalaisten ja venäläisten suurvalta­pelin alustaksi. Ruotsin vallan aikana (1629–1710) virolaisen talonpoikaiston asema alkoi parantua ja oma kulttuuritietoisuus nousta, mutta suurta Pohjan sotaa seuranneen venäläisvallan aikana kansan olosuhteet taas heikkenivät.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Pitkä varjo Pobedan takana

Talkoot ja yritykset lyövät kättä

Kirjoittanut: Jari Tamminen Lukuaika: 7 minuuttia

Seinäjoen elävän musiikin yhdistys järjestää keikkoja ja pystyttää rakenteita. Kuvat Kalle Marjamäki Seinäjoen laitamilla sijaitsee vanha teollisuusrakennus, Rytmikorjaamo. Se piilottaa seiniensä sisälle konserttisalin, järjestötoimintaa ja useita yrityksiä. Orkesteria johtaa Seinäjoen elävän musiikin yhdistys, Selmu. ”1940-luvun lopulla rakennettu postiautovarikko tyhjeni 1990-luvulla, minkä jälkeen meillä oli Provinssirockin varasto tässä. Silloin katselimme tuota pääsalia, että siihenhän saisi hyvän keikkapaikan”, kertoo Selmun toiminnanjohtaja Marko Kivelä. Kivelä on ollut mukana Selmun aktiiveissa vuodesta 2002. Sitä ennen hän osallistui yhdistyksen toimintaan satunnaisesti. ”Vuosina 2005–2006 asiat rupesivat härmistymään siten, että pääsimme tähän tilaan vähän kokeilemaan ja lopulta vuokralle. ” Aikaisemmin Selmu järjesti keikkoja Seinäjoen ravitsemusliikkeissä. Noin tuhat

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Talkoot ja yritykset lyövät kättä

Punaiselta matolta pontikkapöntölle

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Lukuaika: 5 minuuttia

Juho Kuosmanen teki uusiksi ensimmäisen suomalaisen näytelmäelokuvan. Kuvat Sami Kuokkanen/ Kuokkasen kuvaamo Ajoitus on mainio. Vuosi sitten toukokuussa Juho Kuosmasen elokuva Hymyilevä mies palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla Un Certain Regard -sarjan parhaana. Vuotta myöhemmin hän esittelee farssia Salaviinanpolttajat, jossa keitetään pontikkaa ja tapellaan virkavallan kanssa. ”Ei se ajoitus kauhean suunnitelmallista ollut. Mutta kun tilaisuus tuli, tajusin, että itselläni on tälle henkinen tarve. Tehtiinhän me myös ennen ­Hymyilevää miestä elokuva Romu-­Mattila ja kaunis nainen. Vanne alkoi kiristää päätä niin paljon, että oli pakko hakea tekemiseen uutta intoa jostain, jossa pelleily ei ole vain mahdollista vaan joka oikeastaan pakottaa siihen”, Kuosmanen kertoo. Vuonna

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Punaiselta matolta pontikkapöntölle

Ihminen ei ole kone

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Lukuaika: 3 minuuttia

Cirko-festivaali on hyvä portaali sirkustaiteen pariin. Lavan etualalla on tiukaksi pingotettu vaijeri. Nuorallatanssijan ylle puetaan kyborgiasu, jonka pienet lamput valaisevat jalkojen kulkua pimeässä tilassa. Valospotilla varustettu kamera taas välittää keskittyneiden kasvojen ilmeet esiintyjän takana olevalle heijastuspinnalle. Kyseessä on johdanto marraskuussa Les Boréales -festivaalilla Ranskassa ensi-iltansa saaneeseen suomalaisen Blind Gut Companyn nykysirkusesitykseen Machine. Tuomas Vuorisen konseptiin perustuvan teoksen Suomen ensi-ilta oli toukokuun Cirko-­festivaaleilla. Ihmisen ja koneen yhtymistä ja niiden vallan tasapainoa puntaroivan esityksen pääteema on paljon velkaa Fritz Langin Metropolikselle (1927). Tuoreempien scifileffojen lavasteet tulevat mieleen näyttämökuvaa hallitsevasta, kierrätetyistä trussipalkeista kyhätystä vastapainokoneesta. Esityksen pääosissa Vuorinen, Inga Björn ja Saana Peura kehittävät

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ihminen ei ole kone

Teatteri täyttää tyhjiön

Kirjoittanut: Jari Tamminen Lukuaika: 2 minuuttia

Vaaleanpunaisessa huvilassa tehdään kaoottista kulttuuria. ”Kesällä 2014 kävelimme tästä ohi, ja huomasin ryteikön takaa pilkistävän talon katon”, Markku Arokanto kertoo. Katto kuuluu Vaaleanpunaiselle huvilalle. Huvila sijaitsee Itä-Helsingissä, Laajasalossa, venekerhon viereisessä metsikössä. Vuonna 2014 piha oli Arokannon mukaan kasvanut täyteen vadelmapusikoita ja kaislaa. Ikkunat oli naulattu umpeen. ”Soitin ensimmäisenä Museovirastoon, sillä netistä löytyi tieto, että talo on suojeltu. Siellä eivät tienneet tästä mitään. Sitten selvisi, että talo on luovutettu Rakennusvirastolle. Rakennusviraston rekistereistä taloa ei kuitenkaan löytynyt, ja minua neuvottiin soittamaan Kiinteistövirastoon. Kiinteistövirastokaan ei tästä mitään tiennyt, mutta kun siellä tutkittiin asiaa, selvisi, että talo kuuluu Kiinteistötoimelle.” Lopulta neuvottelut olivat menestyksekkäitä, ja

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Teatteri täyttää tyhjiön

Artesaaniräppi etsii puhdistusta

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 4 minuuttia

Tästä piti tulla Aivovuodon positiivisin levy, ”mut ehkä se ei mennyt ihan siihen suuntaan”. Teksti Suvi Auvinen Aivovuoto koostuu Matti Salmisesta eli MC Jodarokista ja tuottajaveljeksistä Mio Mäkisestä ja Visa Mäkisestä eli K.V.N:stä ja Lobosta. Vuonna 2012 alkunsa saaneen helsinkiläisen hip hop -trion älyllisesti notkeissa ja musiikillisesti syvissä kappaleissa pyöritään pienen ihmisen toivon ja epätoivon veitsenterällä. Iloa elämään etsitään niin lapsuuden suosikkipiirretyistä, muroista kuin paluusta metsiin, mutta samalla piilotajunta sylkee myrkkyä. Kesäkuussa päivänvalon näkee Aivo­vuodon toinen pitkäsoitto Dötöx, joka jatkaa tutulla linjalla, sukeltaen entistä syvemmälle. ”Lähtöasetelma oli kirjoittaessa se, et kaikki on meillä niin niin hyvin. Meidän isotkin murheet on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Artesaaniräppi etsii puhdistusta

Minne aurinko ei paista

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Lukuaika: 2 minuuttia

Aurinkoteatterin Saalistajissa kohtaavat The Rocky Horror Picture Show ja suomalainen syrjäytyminen. Esitys alkaa David Attenboroughin klassisten luontodokumentttien parodiana. Otsalampulla varustettu luontovalistaja kuvailee ääntään madaltaen kituliaasti liikehtivän luojanluoman lajityypillisiä piirteitä. Ympäristö muistuttaa öistä kaatopaikkaa. Päivänvalossa alkukantaisen lajin alfanaaraksi määritelty hahmo paljastuu alkoholisoituneeksi Armiksi (Niklas Häggblom) ja tutkiva dokumentaristi naapurin teinityttö Pamelaksi (Paul Höllander). Armi elelee aran aikamiespoikansa Jarmon (Wilhelm Grotenfelt) kanssa ”jossain Pohjanmaalla” roskatun luonnon, haulikolla surutta kohti ammuskelevien tilallisten ja läheisen karaokebaarin ilmentämän sivilisaation rajaamalla vyöhykkeellä. Armin itsetuhoisuuden hallitsemaan leiriin työntyy lisää ulko­maailman lonkeroita, kun lapsuuden ­traumoja pillereiden voimalla väistelevä Helli-tytär (Milla Kangas) eksyy paikalle entistä kotitaloa kauppaamaan. Saalistajat on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Minne aurinko ei paista

Unelma Kanttilasta elää

Kirjoittanut: Anna-Reetta Suhonen Kuvat: Anna-Reetta Suhonen Lukuaika: 7 minuuttia

On oikeastaan jonkinlainen ihme, että Minna Canthin kotitalona tunnettu Kanttila seisoo yhä paikallaan Kuopiossa. Talon kohtalosta on väännetty kättä vuosikymmenien ajan. On jopa epäilty, että sen annetaan tahallaan lahota pystyyn. Mutta siinä se on, Minna itse puisena reliefinä sen seinässä. Sisällä talossa ilma on paksua ja tunkkaista. Kanttila on ollut viimeiset vuodet rakennusyhtiön varastotilana, ja huoneissa lojuu sekalaista rakennustavaraa: maalipurkkeja, liimoja, työkaluja. Mutta niitä Anja Lappi ei näe. Hän on viime vuoden lopulla perustetun Minna Canthin talo ry:n hallituksen puheenjohtaja ja selkeästi innoissaan. Katutason isossa tilassa, jossa aikoinaan sijaitsi lankakauppa, Lappi kertoo yhdistyksen tavoitteista: se aikoo remontoida talon elävään käyttöön,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Unelma Kanttilasta elää

Tanssiva nero

Kirjoittanut: iida Simes Lukuaika: 2 minuuttia

Dokumenttielokuva katsoo taiteen sisälle, mutta sulkee silmänsä politiikalta. Tanssija kaatuu selälleen lattialle. Koreografi ei ole tyytyväinen: ”Sen sijaan että menisit taaksepäin, anna sen vain tapahtua.” Tanssi­teatterin johtaja, koreografi Ohad Naharin kaatuu rojahtaen, ja tanssija yrittää tajuta mitä tapahtui. Miten tuottaa samanlainen näyttävä liike? ”Kun rentoutat lihaksesi, voit varoa päätäsi. Mutta niin, ettei näy, että varot päätäsi.” Uudestaan. Paremmin. Uudestaan. Israelilaista Naharinia pidetään yhtenä nykytanssin suurimmista neroista. Hänen teoksiaan esitetään suurilla, keskeisillä estradeilla ympäri maailmaa. Tanssijoiden keskuudessa hänen asemansa on jossain gurun ja jumalaisesti tanssivan yksisarvisen paikkeilla. Dokumenttielokuva Mr. Gaga kertoo Naharinista, hänen luovuudestaan ja tanssista. Mukana on hienoja ottoja –

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tanssiva nero

Nainen ja mies, tytöt ja pojat

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Lukuaika: 4 minuuttia

KokoTeatterin Constellations ja Pulpetti sekä MimoArt Companyn Body Notes yhdistävät tanssin muihin esitystaiteen muotoihin. KokoTeatteri on tänä vuonna 20 vuotta täyttävä vapaan kentän ammattiteatteri. Sen näyttämö on sijainnut vuodesta 2012 entisissä Svenska Gårdenin tiloissa Helsingin Hämeentiellä. Samoissa tiloissa toimii myös Koko Jazz Club. KokoTeatterin ohjelmisto koostuu uusista kotimaisista näytelmistä ja kiinnostavista ulkomaisten näytel­mien Suomen kantaesityksistä. Niiden valinnassa ja toteutuksessa korostuvat usein yhteiskunnallinen kantaaottavuus ja fyysisyys. Viimeksi mainittu näkyy esimerkiksi tanssin ja teatterin yhdistämisessä sekä ohjelmistossa että esitysten sisällä. Tunnelmaan sopii hyvin, että ennen merkkivuoden kunniaksi tehtyä Constellations-esitystä lämpiön myyntitiskin takana lippuja ja virvokkeita myy näytelmän ohjannut ja teatteria perustamassa ollut

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Nainen ja mies, tytöt ja pojat

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta