Talous

Sotatalous käy kalliiksi – puolustusmenoja nostetaan ympäri maailman

Kirjoittanut: Aleksi Okkonen Lukuaika: 2 minuuttia

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ruokkii militarismia ja asevarustelua yli rajojen. Euroopassa puolustusmenoja kasvatetaan kilvan, kun Ukrainan puolustussodan moraaliseen ja materiaaliseen tukemiseen valmistaudutaan pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä Ranska modernisoi ydinasejärjestelmäänsä ja kaksinkertaistaa sotilasreservinsä. Iso-Britannia päätti jo vuosi ennen Venäjän hyökkäystä ydinaseidensa lukumäärän lisäämistä yli 40 prosentilla. Ruotsi nostaa puolustusmenot ydinaseliittouma Naton vaatimalle tasolle. Kiinan arvioidaan tavoittavan Yhdysvallat mannertenvälisten ohjusten määrässä vuosikymmenessä. Siihen mennessä Yhdysvaltain puolustusbudjetin puolestaan arvioidaan ylittävän 1 000 miljardina dollarin rajapyykin. Perustuslaissaan kaiken sotimisen ”ikuisesti” torjuva Japanikin aikoo kaksinkertaistaa puolustusmenonsa vuoteen 2027 mennessä. Euroopan unionissa komissio kannustaa käyttämään rahoitusvälineitä tuotantokapasiteetin kohottamiseksi ja asetoimitusten varmistamiseksi. Koronakriisiin ja vihreään siirtymään tarkoitettua elpymisvälinettä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Sotatalous käy kalliiksi – puolustusmenoja nostetaan ympäri maailman

Koulutuksen taloudellistuminen purkaa hyvinvointivaltion perustuksia

Kirjoittanut: Kristiina Brunila Lukuaika: 2 minuuttia

Koulutus on sekä globaalisti että Suomessa merkittävien (talous)poliittisten kamppailujen keskiössä. Koulutusjärjestelmän merkittävimmät muutokset sijoittuvat Suomessa ajankohtaan, jota on luonnehdittu tuottavuutta ja tehokkuutta perään kuuluttavien taloudellistumisen, markkinoitumisen ja uusliberalismin termein. Viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut siirtymä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta kohti kilpailukyky-yhteiskuntaa on merkinnyt mittavia muutoksia myös koulutuksessa. Vaikka koulutusjärjestelmä on ollut hyvinvointivaltion olennainen instituutio, osallistuu se tässä ajassa se paradoksaalisesti hyvinvointivaltion purkamiseen korostamalla taloudellistumista, itsevastuullisuutta sekä inhimillistä pääomaa.  Koulutus määrittyy taloutta palvelevaksi välineeksi ja samalla ymmärrys ihmisyydestä itsevastuullisuutta korostavaksi ja yksilön ominaisuuksia, kompetensseja ja kykyjä painottavaksi inhimilliseksi pääomaksi. Koulutuksessa, kuten laajemminkin yhteiskunnassa, yksilölähtöisyyttä ja itsevastuullisuutta korostavat käytännöt näyttäytyvät ratkaisuna yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen, kuten työttömyyteen,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Koulutuksen taloudellistuminen purkaa hyvinvointivaltion perustuksia

Kriisi paljastaa epätasa-arvon kasautumisen – intersektionaalinen näkökulma auttaa paikantamaan ongelmakohtia

Kirjoittanut: Linda-Lotta Luhtala Lukuaika: 2 minuuttia

Kriisit vaikuttavat eniten juuri heikoimmassa asemassa oleviin. Ne paljastavat yhteiskuntien epätasa-arvoiset rakenteet ja syventävät niitä entisestään. Koska naiset ovat miehiä köyhempiä, lukutaidottomampia ja heillä ei ole yhtäläistä pääsyä terveydenhuoltoon, koulutukseen tai yhteiskunnalliseen osallistumiseen, kriiseillä on suhteettomia vaikutuksia heidän elämiinsä.   Ohjusiskut synnytyssairaalaan, jossa naisia ja vastasyntyneitä siirretään kellareihin on äärimmäinen esimerkki konfliktien sukupuolittuneista vaikutuksista. Kriisit kasvattavat myös merkittävästi tyttöjen ja naisten riskiä seksuaaliselle väkivallalle ja ihmiskaupalle sekä varhaisille ja pakkoavioliitoille. Kun ruuasta on pulaa, naiset ja tytöt syövät usein viimeisenä. Naiset ja tytöt eivät kuitenkaan ole vain uhreja, vaan he toimivat myös kriisien etulinjassa toimittamassa henkeä pelastavaa humanitaarista apua ja puolustamassa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kriisi paljastaa epätasa-arvon kasautumisen – intersektionaalinen näkökulma auttaa paikantamaan ongelmakohtia

Uusliberalismi ratsastaa monikriisin aallolla – valtion velkaantumisesta on piirtynyt vääristynyt kuva

Kirjoittanut: Lauri Holappa Lukuaika: 3 minuuttia

Oikeisto käytti kriisimielialaa taitavasti hyväkseen. Nyt mielikuvien velkalaiva on lastattu radikaaleilla poliittisilla muutoksilla.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Uusliberalismi ratsastaa monikriisin aallolla – valtion velkaantumisesta on piirtynyt vääristynyt kuva

Talous kompuroi kriisin kourissa – tulevaisuus vaatii varautumista ja uudistumista

Kirjoittanut: Eeva Hellström Lukuaika: 3 minuuttia

Talous tuottaa kriisejä ja kriisiytyy itsekin. Talouden tulevaisuutta koskeva keskustelu kaipaa monimuotoisuutta, kuvittelukykyä ja pidempää perspektiiviä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Talous kompuroi kriisin kourissa – tulevaisuus vaatii varautumista ja uudistumista

Köyhien pitäisi olla ratkaisemassa kriisejä eikä vain kantamassa niiden seurauksia

Kirjoittanut: Eeva-Maria Grekula Kuvat: Henri Melaanvuo Lukuaika: 2 minuuttia
Eeva-Maria Grekula katsoo kameraan, taustalla graffitia.

Ei tule mieleen yhtään ajankohtaista kriisiä, johon olisimme joutuneet köyhien ihmisten vuoksi, pohtii Eeva-Maria Grekula kolumnissaan Voiman talousliitteessä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Köyhien pitäisi olla ratkaisemassa kriisejä eikä vain kantamassa niiden seurauksia

Universaalit peruspalvelut tukevat hyvinvointia myös poikkeusoloissa

Kirjoittanut: Tuuli Hirvilammi Kuvat: Aleksandra Aksenova Lukuaika: 3 minuuttia

Elämän peruspilarit järkkyvät monikriisin alla. Universaalit peruspalvelut vahvistavat arjen vakautta ja samalla vähentävät turhan kulutuksen kannustimia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Universaalit peruspalvelut tukevat hyvinvointia myös poikkeusoloissa

Koronapandemian aikainen inflaatio oli uusliberalismin kuolinlaukaus – sen hallinta vaatii vanhojen ja uusien keinojen yhdistämistä

Kirjoittanut: Otto Kyyrönen Lukuaika: 3 minuuttia

Alkuvuonna 2021 hintatason kasvuaste, eli inflaatio, alkoi pitkästä aikaa kiihtyä. Ilmiön ymmärtämiseksi on tarkasteltava maailmanlaajuisia arvoketjuja. Suuret taloudet globaalissa pohjoisessa kärsivät 1970-luvulla kohonneesta inflaatiosta ja korkeasta työttömyydestä. Ongelmat päättivät toisen maailmansodan jälkeisen kultakauden, jonka aikana työvoimalla ja ammattiliitoilla oli vahva neuvotteluasema ja talouskasvu, työn tuottavuus ja tulonjaollinen tasa-arvo paranivat huomattavasti. Sittemmin 1980-luvulla alkaneella uusliberaalilla aikakaudella talouskasvu on hidastunut, tulonjaollinen eriarvoisuus lisääntynyt ja sodanjälkeiselle kulta-ajalle tyypillinen taloudellinen suorituskyky jäänyt historiaan globaalissa pohjoisessa. Kun kansainvälisten pääomaliikkeiden sääntelyä alettiin purkaa, globaalin pohjoisen yritykset alkoivat tavoitella korkeampia voittoja siirtämällä tuotantoaan globaaliin etelään, missä ne pääsivät nauttimaan halpatyövoiman mahdollistamista alhaisista työkustannuksista. Itäblokin, Intian ja Kiinan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Koronapandemian aikainen inflaatio oli uusliberalismin kuolinlaukaus – sen hallinta vaatii vanhojen ja uusien keinojen yhdistämistä

Koronnostot ovat liian järeä työkalu nykyiseen inflaation – asiantuntijat varoittavat taantumasta

Kirjoittanut: Antti Ronkainen Lukuaika: 4 minuuttia

Kun keskuspankit alkoivat reilut puolitoista vuotta sitten nostaa korkoja, ne suojelivat uskottavuuttaan. Kun inflaatio huiteli pahimmillaan yli 10 prosentissa, keskuspankkien oli toimittava saavuttaakseen asettamansa 2 prosentin inflaatiotavoitteen.  Koronnostot purevat inflaatioon, joka johtuu liiallisesta kysynnästä ja talouden ylikuumenemisesta. Koronnostot tekevät rahasta kalliimpaa, yritysten ja kotitalouksien kulutus vähenee, talous rauhoittuu ja hinnat alkavat laskea. Vanhan sanonnan mukaan konservatiivinen keskuspankkiiri hakee boolimaljan pois ennen kuin alkaa mennä liian lujaa.  Nykyisen inflaation taustalla on kuitenkin monisyisempi vyyhti kuin ylikuumeneva talous. Koronapandemia aiheutti globaaleja tarjontaketjujen pullonkauloja, joiden väliaikaisuudesta ja pysyvyydestä väiteltiin jo ennen Ukrainan sodan alkamista. Venäjälle asetetut talouspakotteet syvensivät energian tarjontashokkia entisestään ja kiihdyttäessään

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Koronnostot ovat liian järeä työkalu nykyiseen inflaation – asiantuntijat varoittavat taantumasta

Julkinen velka vihreän siirtymän partaalla – yllättävä avain kestävämpään talouteen?

Kirjoittanut: Jussi Systä Kuvat: Aleksandra Aksenova Lukuaika: 4 minuuttia

Edellinen hallituskausi oli poikkeuksellisten kriisien aikaa. Koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota sekä sitä seurannut energiakriisi vaativat valtioilta ja keskuspankeilta voimakkaita toimia yritysten ja kotitalouksien tukemiseksi. Antti Rinteen ja Sanna Marinin johtamien hallitusten kaudella julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousikin vuoden 2019 tasolta 13,6 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 mennessä, jolloin velan suhde BKT:hen oli 73 %. Osa velan kasvusta selittyy julkisen velan tilastoinnissa tehdyillä muutoksilla. Velkaantumisella kriisitoimien rahoittamiseksi oli takanaan laaja puoluerajat ylittävä kannatus. Julkisen velan lisäyksessä ei ollut kuitenkaan kyse vain kriisitoimista. Taustalla oli myös aiempien hallituskausien talouspolitiikan linjasta poikkeava suhtautuminen julkiseen velkaan. Julkisen talouden kestävyysvajetta ei Rinteen ja Marinin hallitusten ohjelmassa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Julkinen velka vihreän siirtymän partaalla – yllättävä avain kestävämpään talouteen?

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta