Kuvataide marginalisoidaan urheilun ylivoimalla, näivettyvällä taidejournalismilla ja koulutuspoliittisilla ratkaisuilla, uskovat taiteen ammattilaiset.
[…]
Kunnat korostavat imagoaan taiteen kehtoina silloinkin kun eivät halua satsata kulttuuriin.
[…]
Mediakasvatus auttaa suhteuttamaan elokuvien esittelemiä ilmiöitä.
[…]
Suomessa kaikilla lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet menestykseen. Paitsi ettei ole. Teksti Suvi Auvinen Kuvat Annika Pitkänen Kesäisen Helsingin täyttävät monenlaiset menot. Nuorten kaupunkilaisten perheiden rituaaliin ei enää kuulu muuttaa metsän keskelle kolmeksi kuukaudeksi hyttysten käveleväksi buffet-pöydäksi, vaan elämää kaupungissa jatketaan kuten ennen lasten syntymääkin. Ja miksei jatkettaisi: me cityhipsterit olemme nimittäin rakentaneet varsin mukavan pikku kulttuurin itsellemme. Jokainen sukupolvi kuvittelee olevansa uniikki ja eläneensä ajassa, jota kukaan muu ei voi ymmärtää. Me 70–80-lukujen lapset kasvoimme yhteiskunnassa, joka muuttui ympärillämme. Muistamme ensimmäiset kännykkämme, internetin saapumisen, sen kuinka ensin kaikilla oli ihan kivasti rahaa ja töitä ja sitten yhtäkkiä juuri kenelläkään ei.
[…]
Seinäjoen elävän musiikin yhdistys järjestää keikkoja ja pystyttää rakenteita. Kuvat Kalle Marjamäki Seinäjoen laitamilla sijaitsee vanha teollisuusrakennus, Rytmikorjaamo. Se piilottaa seiniensä sisälle konserttisalin, järjestötoimintaa ja useita yrityksiä. Orkesteria johtaa Seinäjoen elävän musiikin yhdistys, Selmu. ”1940-luvun lopulla rakennettu postiautovarikko tyhjeni 1990-luvulla, minkä jälkeen meillä oli Provinssirockin varasto tässä. Silloin katselimme tuota pääsalia, että siihenhän saisi hyvän keikkapaikan”, kertoo Selmun toiminnanjohtaja Marko Kivelä. Kivelä on ollut mukana Selmun aktiiveissa vuodesta 2002. Sitä ennen hän osallistui yhdistyksen toimintaan satunnaisesti. ”Vuosina 2005–2006 asiat rupesivat härmistymään siten, että pääsimme tähän tilaan vähän kokeilemaan ja lopulta vuokralle. ” Aikaisemmin Selmu järjesti keikkoja Seinäjoen ravitsemusliikkeissä. Noin tuhat
[…]
Vaaleanpunaisessa huvilassa tehdään kaoottista kulttuuria. ”Kesällä 2014 kävelimme tästä ohi, ja huomasin ryteikön takaa pilkistävän talon katon”, Markku Arokanto kertoo. Katto kuuluu Vaaleanpunaiselle huvilalle. Huvila sijaitsee Itä-Helsingissä, Laajasalossa, venekerhon viereisessä metsikössä. Vuonna 2014 piha oli Arokannon mukaan kasvanut täyteen vadelmapusikoita ja kaislaa. Ikkunat oli naulattu umpeen. ”Soitin ensimmäisenä Museovirastoon, sillä netistä löytyi tieto, että talo on suojeltu. Siellä eivät tienneet tästä mitään. Sitten selvisi, että talo on luovutettu Rakennusvirastolle. Rakennusviraston rekistereistä taloa ei kuitenkaan löytynyt, ja minua neuvottiin soittamaan Kiinteistövirastoon. Kiinteistövirastokaan ei tästä mitään tiennyt, mutta kun siellä tutkittiin asiaa, selvisi, että talo kuuluu Kiinteistötoimelle.” Lopulta neuvottelut olivat menestyksekkäitä, ja
[…]
Maunulan maamerkki vetää paljon kävijöitä. Jos erehtyy ennen ensivisiittiään vilkaisemaan netistä Maunula-talon demokraattista toimintamallia, voi pelästyä. Havainnekuvissa ”johtotiimistä”, ”neuvottelukunnasta”, ”osallistavasta budjetoinnista”, ”tilaisuuksista ja tapaamisista” ja tietenkin ”asukkaista ja käyttäjistä” vilisee nuolia suuntaan ja toiseenkin. Virkamiehet ja tutkijat ovat uhranneet tähän aikaa ja ajatuksia, mutta kaavio näyttää yhtä innostavalta kuin sote-uudistusta tai Syyrian sotaa selittelevät väkkyrät. Onneksi talon arki on hauskempi. Vähän päälle parituhatneliöinen kirjaston, nuorisotalon ja työväenopiston yhteenliittymä Maunula-talo on muutaman kuukauden toimittuaan saanut paljon asiakkaita. Kirjasto on alati täynnä lukijoita ja lainaajia. Pingispöydällä pallo saa kyytiä, ja nyrkkeilysäkki heiluu iskujen keskellä. Sekä livenä soitettu musiikki että leffojen ääniraidat lisäävät
[…]
Aurinkoteatterin Saalistajissa kohtaavat The Rocky Horror Picture Show ja suomalainen syrjäytyminen. Esitys alkaa David Attenboroughin klassisten luontodokumentttien parodiana. Otsalampulla varustettu luontovalistaja kuvailee ääntään madaltaen kituliaasti liikehtivän luojanluoman lajityypillisiä piirteitä. Ympäristö muistuttaa öistä kaatopaikkaa. Päivänvalossa alkukantaisen lajin alfanaaraksi määritelty hahmo paljastuu alkoholisoituneeksi Armiksi (Niklas Häggblom) ja tutkiva dokumentaristi naapurin teinityttö Pamelaksi (Paul Höllander). Armi elelee aran aikamiespoikansa Jarmon (Wilhelm Grotenfelt) kanssa ”jossain Pohjanmaalla” roskatun luonnon, haulikolla surutta kohti ammuskelevien tilallisten ja läheisen karaokebaarin ilmentämän sivilisaation rajaamalla vyöhykkeellä. Armin itsetuhoisuuden hallitsemaan leiriin työntyy lisää ulkomaailman lonkeroita, kun lapsuuden traumoja pillereiden voimalla väistelevä Helli-tytär (Milla Kangas) eksyy paikalle entistä kotitaloa kauppaamaan. Saalistajat on
[…]
On oikeastaan jonkinlainen ihme, että Minna Canthin kotitalona tunnettu Kanttila seisoo yhä paikallaan Kuopiossa. Talon kohtalosta on väännetty kättä vuosikymmenien ajan. On jopa epäilty, että sen annetaan tahallaan lahota pystyyn. Mutta siinä se on, Minna itse puisena reliefinä sen seinässä. Sisällä talossa ilma on paksua ja tunkkaista. Kanttila on ollut viimeiset vuodet rakennusyhtiön varastotilana, ja huoneissa lojuu sekalaista rakennustavaraa: maalipurkkeja, liimoja, työkaluja. Mutta niitä Anja Lappi ei näe. Hän on viime vuoden lopulla perustetun Minna Canthin talo ry:n hallituksen puheenjohtaja ja selkeästi innoissaan. Katutason isossa tilassa, jossa aikoinaan sijaitsi lankakauppa, Lappi kertoo yhdistyksen tavoitteista: se aikoo remontoida talon elävään käyttöön,
[…]
Jyväskylässä juhlitaan tekotaiteellista paskaa. Ilmeisesti kaikki eivät allekirjoita ajatusta, että kulttuurin tulisi olla sarja hyvinvointia luovia palveluja. Jotkut arvostavat ehtaa tekotaiteellista paskaa. Näin voisi päätellä Akseli Hiltusen kommenteista ja tittelistä. Hiltunen on puheenjohtaja jyväskyläläisessä yhdistyksessä Yleishyödyttömät Pahoinvointipalvelut ry. Yhdistys järjestää toukokuussa jo toisen kerran Tekotaiteellisen Paskan Festivaalin. Festivaali järjestetään ”sattumalta” samaan aikaan kuin perinteinen jyväskyläläinen kaupunkifestivaali Yläkaupungin Yö. Jälkimmäinen juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. ”Jyväskylässä vaikuttava festivaali Yläkaupungin Yö näki selkeästi mahdollisuuden loisia mahtavan konseptin varjolla ja pystytti ironisesti koko oman hipsterifestivaalinsa Tekotaiteellisen Paskan Festivaalin ympärille kaikkien kävijöittemme suureksi harmiksi”, Hiltunen väittää. Festivaalin synnystä Hiltunen syyttää paria yksilöä: taiteellisen johtajan
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa