Biologi ja maatalousyrittäjä Mariko Lindgren kasvattaa lehmiä ja lampaita vaaliakseen luonnon monimuotoisuutta

Peltomaisemat levittäytyvät laakeana laaksona Pielisen pohjoispuolella Nurmeksessa, Pohjois-Karjalassa. Maisemaa hallitsee muutama iso navetta ja tilakeskus sekä hoidetut pellot. Joenpenkalla ja metsänreunassa tarkka havainnoija huomaa lumisessa maisemassa lammasaidat. Tehokkaasti hoidettujen peltojen rinnalla on muutama hakamaa ja perinteinen laidun. Täällä toimii myös maatalousyrittäjä, jonka kaukaisimmille laitumille tulee matkaa sata kilometriä etelään tai pohjoiseen. Maatalouden tehostumisen ja metsätalouden myötä entisistä hakamaista ja laitumista on hyvin pieni osa jäljellä ja käytössä. Perinnebiotoopit ovat vanhojen luonnontilaisten metsien jälkeen toiseksi tärkein uhanalaisen lajiston elinympäristötyyppi Suomessa.  Suomen ympäristökeskus arvioi vuonna 2017 neljästäkymmenestä perinnebiotoopistamme 38 koko maassa äärimmäisen uhanalaisek­si ja kaksi erittäin uhanalaiseksi. Perinnebiotoopit ovat säilyttäneet lajistoa joka

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Biologi ja maatalousyrittäjä Mariko Lindgren kasvattaa lehmiä ja lampaita vaaliakseen luonnon monimuotoisuutta

Naisen kengissä -installaatio muistuttaa sukupuolittuneesta väkivallasta

Monia punaiseksi maalattuja kenkiä aseteltuna sateen kastelemalle asfaltille.

Nilkkurit, piikkikorkokengät, loaferit, ballerinat. Punaisista kengistä koostuva installaatio muistuttaa naisista, jotka murhattiin tai katosivat sukupuolensa vuoksi. Helsingin Kansalaistorille tuotu installaatio oli osa 25.11. vietettyä, naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Naisen kengissä -installaatio muistuttaa sukupuolittuneesta väkivallasta

Nykytaide ja aktivismi kulkevat käsi kädessä saamelaisten oikeuksia ajettaessa – uusi näyttely kokoaa tekijät yhteen

Rájágeassin ı Rajanveto -näyttelyyn on koottu monipuolinen kattaus töitä eri taiteilijoilta ja aktivisteilta. Tekijöinä ovat saamelainen runoilija Niillas Holmberg, taideaktivisti-kollektiivi Suohpanterror, saamelaistaiteilijat Jenni Laiti ja Outi Pieski, valokuvaaja Jonne Sippola sekä kulttuurihäirinnästä ja vastamainoksista tunnettu Häiriköt-päämaja. Kaikki näyttelyssä esillä olevat työt putoavat johonkin taiteen ja aktivismin välimaastoon. Tammisen mukaan 2000-luvun muuttuvassa mediaympäristössä ja yhteiskunnassa aktivistit ovat löytäneet uudenlaisia tapoja ja kanavia ajaa asiaansa. Esimerkkinä uudenlaisesta tavasta toimia on vaikkapa sosiaalisessa mediassa jaettavat kuvat, jotka leikittelevät klassisella propagandakuvastolla. Toisinaan mielenosoitukset siirretään kaduilta metsien keskelle, jossa valokuvaaja ikuistaa ne suuren yleisön nähtäville. Nyt näitä töitä on tuotu esille galleriaan. ”Näiden teosten määritteleminen

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Nykytaide ja aktivismi kulkevat käsi kädessä saamelaisten oikeuksia ajettaessa – uusi näyttely kokoaa tekijät yhteen

Ilmastoaktivisti Aino Falenius: ”Aikuisten pitäisi kantaa vastuu ilmastonmuutoksesta”

Nuorista aktivisteista, etenkin ilmastoaktivisteista, on puhuttu viime aikoina mediassa huomattavan paljon. Yksi julkisuudessa esillä olleista on hyvinkääläinen Aino Falenius, 15. Julkisesti puhuminen on hänelle tärkeä aktivismin muoto. Esilläolo alkoi, kun hän meni mukaan ilmastopiireihin ja tutustui ilmastoaktivisti Atte Ahokkaaseen. Atella alkoi olla mediamyllytystä niin paljon, että hän kysyi, voisiko Aino jakaa hänen kanssaan siitä osan. Ainon mielestä on imartelevaa, että hänen ajamaansa asiaan kiinnitetään huomiota. ”Monen lapsen unelma on olla kuuluisa. On iso asia, että minut otetaan mukaan keskusteluihin, vaikka olen vasta 15-vuotias.” Toisaalta julkisuus on myös raskasta. Kaikkeen hän ei pysty lähtemään mukaan. ”Myös vanhempani jarruttelevat ja muistuttavat, että

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Ilmastoaktivisti Aino Falenius: ”Aikuisten pitäisi kantaa vastuu ilmastonmuutoksesta”

Vammaisaktivisti Julianna Brandt: ”On radikaalia puolustaa omia oikeuksiaan”

Syksyllä 2017 tamperelainen Julianna Brandt, 26, matkusti Sloveniaan vihapuheen kitkemistä käsittelevään seminaariin. Osallistujia oli viidestä maasta, ja he kaikki kuuluivat johonkin vähemmistöön. Brandtilla on cp-vamma. Yhtäkkiä kesken seminaariohjelman Julianna tajusi, että kukaan paikalla oleva ei tiedä, mitä ableismi, eli vammaisuuteen liittyvä syrjintä, tarkoittaa. ”He eivät tienneet koko sanaa eivätkä edes sitä, että sellainen syrjinnän muoto on. Ja olin kuitenkin syrjintään perehtyneiden ihmisten seurassa”, hän kertoo. Julianna alkoi itkeä. Hän tunsi samaan aikaan kuuluvansa joukkoon ja olevansa äärimmäisen yksin. Sitten tapahtui jotain käänteentekevää. Slovenian-seminaarin jälkeen Julianna alkoi puhua vammaisuudesta aikaisempaa enemmän ja rohkaistui tekemään asioita, joita ei aikaisemmin olisi uskaltanut tehdä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Vammaisaktivisti Julianna Brandt: ”On radikaalia puolustaa omia oikeuksiaan”

Ympäristöaktivisti Helena Gualinga: ”Tältä ilmastokriisi näyttää”

”Nuorena ihmisenä olen pettynyt maailman päättäjiin. Olen pettynyt siihen, että olemme tulleet näin pitkälle, eikä meille tärkeistä asioista puhuta”, 18-vuotias suomalais-ecuadorilainen Helena Gualinga sanoi Madridin ilmastokokouksessa vuonna 2019 pitämässään puheessa. Myös muihin suuriin ilmastokokouksiin osallistunut Helena kuuluu alkuperäiskansojen nuoreen sukupolveen, jotka ovat saaneet tilaa Greta Thurnbergin myötä. Alkuperäiskansojen perinteiset asuinalueet ovat uhattuna ilmastonmuutoksen edetessä. Suomenruotsalaisen isän ja ecuadorilaisen äidin tytär koki jo lapsena, miltä yhteiskunnallinen vääryys tuntuu.  ”Aktivismini on pakon sanelemaa, ei mikään valinta. Kasvoin ihmisoikeustaistelun keskellä”, Helena kertoo kotonaan Turussa.  Äidin puolelta Helena kuuluu Ecuadorin Amazonilla asuvaan kichua-alkuperäiskansaan, ja hän vietti lapsuutensa Sarayakun kylässä keskellä sademetsää. Alkuperäiskansojen yhteisössä asuu

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Ympäristöaktivisti Helena Gualinga: ”Tältä ilmastokriisi näyttää”

Vammaisaktivismi jää kesätyömuistojen jalkoihin

Miksi vammaisaktivismista on niin vaikea kirjoittaa? Helsingin Sanomien essee aihetta käsittelevästä dokumentielokuvasta keskittyi toimittajan vuosikymmeniä vanhoihin muisteloihin vammaisten kesäleirin ohjaajana.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Vammaisaktivismi jää kesätyömuistojen jalkoihin

Opettaja-aktivisti Marianella Borja: ”Kun ihmisellä on tietoa, häntä ei voi huijata”

Perulainen Marianella Borja, 20, on kasvattaja ja aktivisti. Hänen mukaansa lasten ohella pitää opettaa heidän vanhempiaan, jotta yhteiskunta voi muuttua tasa-arvoisemmaksi. Marianella kertoo, kuinka käveli Perun pääkaupungissa Limassa kukkulan rinnettä ylöspäin. Sitä mukaa kuin hän nousi ylemmäs, lasten asuinolot kävivät huonommiksi. Köyhimmät asuivat korkeimmalla vuorenrinteellä, koska sinne muutettiin viimeiseksi. Asuinalueella näkyi lapsia, jotka eivät olleet menneet kouluun, vaan kiersivät kadulla kauppaamassa karamelleja. Marianella päätti tehdä asialle jotakin. ”En voinut hyväksyä sitä, että joillakin lapsilla ei ole edes kattoa kodissaan, kun toiset perheet puolestaan asuvat hulppeissa taloissa.” Marianella halusi toimia muutoksen puolesta ja päätti ryhtyä opiskelemaan kasvatustieteitä, koska hänen mukaansa ”koulutuksesta

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Opettaja-aktivisti Marianella Borja: ”Kun ihmisellä on tietoa, häntä ei voi huijata”

Vasemmistoaktivisti Larry Delao: ”Työväestön asema pitää tehdä näkyväksi”

Perulainen kansalaisaktivisti Larry Delao ei halua katua vanhana sitä, ettei olisi yrittänyt tehdä mitään. Punkkia kuunteleva aktivisti haluaa parantaa työväenluokan oikeuksia. Larry Delao, 29, herää joka aamu kuudelta. Varhainen herätys on välttämätöntä, jotta hän ehtii toimittaa vasemmistolaista lehteä, järjestää katutaidefestivaalia, osallistua vasemmistopuolueen toimintaan ja mielenosoituksiin, pyörittää omaa kahvilaa, viettää aikaa perheensä kanssa – ja käydä punk-keikoilla. Limassa asuva vasemmistoaktivisti sanoo, että aikainen herätys on kuitenkin tärkeintä siksi, että aamuisin ehtii harjoitella lihaskuntoa. ”Aktivistin täytyy pitää huolta itsestään. Muuten ei jaksa”, hän nauraa. Larry tunnetaan omalla asuinalueellaan hyvin, koska hän on monessa mukana. Viimeksi hän on tehnyt vaalityötä vasemmistopuolueelleen kongressivaalien alla.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Vasemmistoaktivisti Larry Delao: ”Työväestön asema pitää tehdä näkyväksi”

Ympäristöaktivisti Nastja Kortšagina: ”Pakottamisella ei saa mitään aikaan”

Venäläinen Nastja Kortšagina kiinnostui ympäristöaktivismista somepäivityksen perusteella. Hänen entinen luokkatoverinsa julkaisi syksyllä 2018 päivityksen ja kertoi Vihreä höyryjuna -nimisestä projektista. Projektin vapaaehtoiset lajittelevat jätteitä, istuttavat puita ja järjestävät ympäristökoulutusta erilaisille ryhmille. Projekti jäi muhimaan Nastjan ajatuksiin, mutta kesti vuoden, ennen kuin hän aktivoitui. Taas hän näki entisen luokkatoverinsa somepäivityksen. Vihreä höyryjuna etsi ihmisiä istuttamaan puita Uromin kylään, noin 55 kilometrin päähän Nastjan kotikaupungista Iževskistä. Nastja kirjoitti entiselle luokkatoverilleen ja lähti mukaan. Nykyään Nastja lajittelee myös muiden jätteitä. Esimerkiksi jos hänen kaverinsa juovat kertakäyttöpullosta, hän pyytää tyhjän pullon, jotta voi viedä sen kierrätettäväksi. Nastjan kaverit eivät ymmärrä häntä. He kyllä antavat

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Ympäristöaktivisti Nastja Kortšagina: ”Pakottamisella ei saa mitään aikaan”

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan