Saila Kivelä on dokumentoinut näkemäänsä ja kokemaansa niin aktivistina kuin dokumenttielokuvan ohjaajanakin. Vaikka rooleissa on eronsa, tavoitteet ovat samoja.
[…]
Lue lisää… from Aktivisti ja ohjaaja Saila Kivelä näyttää vaikuttamisen taakan
Saila Kivelä on dokumentoinut näkemäänsä ja kokemaansa niin aktivistina kuin dokumenttielokuvan ohjaajanakin. Vaikka rooleissa on eronsa, tavoitteet ovat samoja.
[…]
Lue lisää… from Aktivisti ja ohjaaja Saila Kivelä näyttää vaikuttamisen taakan
Mongolialaiset tekivät vuonna 1990 ihmeen: verettömän vallankumouksen kohti demokratiaa. Nyt maata muokkaa globaali markkinatalous. […]
Julkisuudessa kiertää useita virheellisiä väittämiä Israelista ja Palestiinasta. Pyysimme Lähi-itään erikoistuneita tutkijoita arvioimaan keskeisten väitteiden totuudellisuutta.
[…]
Ukrainalaistaiteilijan teos muistuttaa Venäjän räjäyttämästä Kahovkan jättiläispadosta.
[…]
Lue lisää… from Luonto nousee sodan hävityksestä ja muita menotärppejä syyskuulle
”Perinteisesti Suomessa metsälobbaus on ollut vahvaa. Valtio suurentelee aina puiden hakkaamisesta tulevaa taloudellista hyötyä ja vähättelee muuta puolta. Tuijotetaan yksisilmäisesti metsän taloudellista tuottoa ja nähdään ainoastaan puiden kaatamisesta ja sahaamisesta saatava raha”, Panu Halme toteaa. Halme on Jyväskylän yliopiston luonnonsuojelubiologian ja luonnonvarojen käytön kestävyyden yliopistonlehtori. Halme myös arvelee, että hänellä on Suomen pisin titteli. Ei […]
Agathe työskentelee Pariisin historiallisessa maamerkissä, Shakespeare and Company -kirjakaupassa. Peiliin kiinnitetyistä lappusista voi päätellä, että sanavalmiit ja fiksut asiakkaat eivät etsi vain hyvää lukemista vaan myös romanttista seuraa – jota Agathelle ei kuitenkaan ole tarjolla. Camille Rutherford esittää fiksua mutta estynyttä Agathea taitavasti: Rutherfordin ilmeikkyydestä ymmärtää, että kirjoja rakastavan Agathen ulkopuolisuus on lipsahtamaisillaan katkeruudeksi […]
Merentutkijat keksivät keinoja rehevöityneen Saaristomeren pelastamiseksi. Maatalouden muutos on avainasemassa, teemavuosi muistuttaa.
[…]
Kirjailija Laura Gustafsson pohtii, mitä voimme tietää metsän asukeista. Sarja päättyy.
[…]
Lue lisää… from Ixodes ricinus ja Homo sapiens: ”Juomaan kai mut kutsuit, kiitos, nyt juhlitaan!”
Seitsemisenkymmentä kilometriä Inarista etelään risteää nelostieltä länteen yhdystie 9694 – Kutturantie. On harmaa helmikuinen päivä, kun saavumme risteykseen.
Risteyksessä ei ole päättyvän tien merkkiä, vaikka voisi olla. Ehkä sellainen tulee vastaan myöhemmin, sillä tämä tie todella päättyy pienessä Kutturan, pohjoissaameksi Guhtur, kylässä. Matkaa tosin on nelisenkymmentä kilometriä suhteellisen suoraan ympäristöön, jota moni kutsuisi erämaaksi.
Vilkku päälle ja käännös oikeaan.
Teitä on vedetty ties minne, kohtaamaan ja risteämään, muodostamaan verkon muun luonnon päälle ihmisen kuljettavaksi. Työkoneita, puuta, turisteja busseissaan – missä tie, siellä taloudellisen toiminnan reitti. Yhä useampi paikka on kauttakulkupiste jonkun toisen reitillä paikasta A paikkaan B.
Päättyvä tie tekee Kutturasta harvinaislaatuisen erämaakylän.
Nyt tietä halutaan jatkaa Kutturasta eteenpäin Kittilän ja Inarin väliselle Pokantielle. Lapin liitto on linjannut asiasta uudessa liikennestrategiassaan. Ilmakuvassa näkyy paikalla jo metsätie tai moottorikelkkaura.
Puolustusvoimilla on tutka-asema erämaassa, mikä selittää osan näistä rakenteista. Puolustuksesta uudessakin tiehankkeessa on kyse, sillä se nousi liikennestrategiaan Puolustusvoimien lausunnosta, jonka pääesikunta antoi 38 muun lausunnonantajan joukossa. Lausunnossa tietä perustellaan niukkasanaisesti: ”Yhteyden edistäminen on tärkeää sotilaallisesta näkökulmasta”.
Ajatuksessa tien jatkamisesta on ongelmansa, ja se on osa suurempaa kehityskulkua.
[su_spacer size="30"]Työkoneita, puuta, turisteja busseissaan – missä tie, siellä taloudellisen toiminnan reitti.
Kun maailmanpoliittinen tilanne kiristyy ja Pohjoismaat kuuluvat samaan sotilasliittoon, ovat maiden pohjoisosat nousseet uudella tavalla sotilaallisesti merkittäviksi. Tämä on johtanut maanpuolustuksellisen maankäytön lisääntymiseen alueella, sanoo Lapin yliopiston professori Laura Junka-Aikio, joka on tutkinut militarisaatiota saamelaisalueella ja kirjoittanut aiheesta raportin saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle. […]
2010-luvun alusta koululle asetetuille tavoitteille on pyritty luomaan niitä vastaavia puitteita. Kritiikki koulua kohtaan hakee nyt voimaa menneisyydestä, josta halutaan valikoida hyvät asiat.
[…]
Lue lisää… from Koulukeskustelussa korostuu valikoiva kaipuu menneeseen