Politiikka ja lait haittaavat bisneksiä. Näinköhän yhteiskunta olisi parempi paikka, jos antaisimme vallan laissez-faire-libertaareille. […]
Björn Wahlroos ja perustuslain diktatuuri
Kaikki jutut
Fasismin sisäinen ääni
Everstinna on eloisalla Tornionjokilaakson murteella minämuotoon kirjoitettu kertomus Lapin lestadiolaisperheestä kotoisin olevasta naisesta. Tämä intoutuu 1930-luvun isänmaallisesta hurmoksesta ja syöksyy saksalaismielisen fasismin mukana toisen maailmansodan hyökkäys- ja perääntymistaisteluihin. Teoksessa voi nähdä vaikutteita suomalais-saksalaisten suhteiden ja Lapin luonnon kuvaajana tiedetyn kirjailijan Annikki Kariniemen (1913–1984) elämästä. Se sisältää myös rehevän seksuaalisen näkökulman omien halujen ja pyrkimysten tunnistamiseen sekä […]
Siniristijihadimme
Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään ja bileiden multihuipentuma on uusi Tuntematon sotilas, tietenkin. […]
GMO – tunteella vai tiedolla?
DIABETESTA sairastavat ovat jo 1980-luvun lopulta lähtien pistäneet itseensä geenimuunneltua insuliinia. Yhtään geenimuunnellun ruoan aiheuttamaa allergiatapausta ei ole koskaan raportoitu, vaikka GMO-ruokaa on syöty 1990-luvulta lähtien.
Geenimuuntelu on ollut vuosikymmeniä kiistanalainen aihe, jossa tiede ja tutkimus ovat jääneet altavastaajiksi, kun pelot ja urbaanit legendat ovat ohjanneet keskustelua.
Geenimuunnellussa organismissa jokin haluttua ominaisuutta koodaava geneettinen koodi eli geeni on siirretty lajista toiseen. Vaikka kuuluisin jalostettu kasvi, A-vitamiinipitoinen ”kultainen riisi”, kehitettiin nimenomaan ravitsemuksellisesti paremmaksi kuin tavanomainen riisi, pyritään geenimuuntelulla yleensä enemmänkin parantamaan kasvin viljelyominaisuuksia kuin ravintoarvoja. Geenimuuntelun tarkoitus on auttaa ensisijaisesti viljelijää ja ympäristöä eikä niinkään kuluttajaa.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Terrorismin jyrkkä ehkä
Tampereen Hiedanrannan teollisuusalueella sijaitsee lakkautettu sellutehdas, jonka yhtä osaa kutsutaan Hiertämöksi. Kulttuuritukikohdaksi muuttuneen rakennuskompleksin ulkoseinät ovat muraalien ja tyylitietoisen graffitin peitossa. Toisesta tehdashallista kuuluu skeittaamisen ääniä. Syyskuun lopulla täällä ensi-iltansa sai Teatteri Siperian ja Jalostamo-kollektiivin Die Hard Tampere. Janne Pellisen ohjaama ja dramatisoima, alkutekstiltään työryhmävetoinen näytelmä on alaotsikkonsa mukaan ”Esitys rakkaudesta, ehdottomuudesta ja radikalisoitumisesta”. Kyse […]
Tunnekielellä vanhemmuuteen
SUOMEN opettaminen suomalais-senegalilais-pohjoisirlantilaiselle lontoolaisvauvalleni on aina ollut itsestäänselvyys. Yli kaksikymmentä vuotta ulkomailla asuneena myönnän, että suomen kielen taitoni on ruosteessa, mutta olin jo aikoja sitten päättänyt, että minusta tulee mämmiä rakastava, suomeksi iltasatuja lukeva, suomalaisia lastenlauluja laulava, Iittalaa hamstraava Suomi-äiti.
Lukuun ottamatta Skype-puheluita suomalaisten perheenjäsenteni kanssa puhun pääsääntöisesti englantia. Englanninkielisiä sanoja lipsuu suuhuni jutellessani myös vauvalle. Anglismit tuppaavat vahingossa arkikäyttöön, ja harvoin edes enää huomaan virheitäni. Silti minulle ei olisi tullut edes mieleen olla puhumatta suomea lapselleni.
”On melko yleistä, etteivät ulkomailla asuvat suomalaiset opeta lapsilleen suomea”, kertoo Bilingual Potential -yrityksen perustaja, sosiologi ja kaksikielisyystutkija Soile Pietikäinen. ”Päätökseen voi liittyä negatiivinen identiteettisuhde omaan kulttuuriin, johon he ehkä tarkoituksella hakevat etäisyyttä. Tai ehkä asia ei ole vanhemmalle itselleen ollut tärkeä. Joskus vanhemmat eivät ole halunneet sitä hankaluutta, että perheessä kaikki eivät ymmärrä toisiaan koko ajan, sillä se vaatii oikeasti vaivaa.”
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Saako natsia sanoa natsiksi?
Hesarin artikkeli nosti vihdoin tavaratalojohtaja J. Kärkkäisen natsisympatiat suuren yleisön tietoisuuteen. Esimerkiksi muuan kansaedustaja syytti mediaa maalittamisesta. […]
Satiiria systeemistä
HÄMEENLINNASSA on kymmenille taiteilijoille ja taidetoimijoille tiloja tarjoava Taidekasarmi.
Tuulimylly Teatterin nokkamiehet Antti Kemppainen ja Hannu Räisä toteuttavat talossa kaupungin rahoittamaa kuntouttavaa työtoimintaa, joka tähtää esitysteosten tekemiseen. Ohjaaja Kemppaisen johdolla kirjoitetaan tekstejä ja tehdään näyttämöharjoitteita. Räisän vetämänä tehdään lavasteita ja rekvisiittaa.
”Pyrimme löytämään sitoutuneita osallistujia, koska kokonaisen esityksen valmistaminen ei muuten onnistu. Meille on myös tärkeää, ettei kuntoutettaville synny vääriä odotuksia. Tämä ei ole terapiaa, vaikka tekemisellä terapeuttisiakin vaikutuksia varmasti on. Toisaalta tässä ei kouluteta taiteilijan ammattiin. Tämä on nimenomaan kuntouttavaa työtoimintaa”, määrittelee Kemppainen.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Feministien kokoontumisajot
FEMF eli Feministinen foorumi järjestetään tänä vuonna viidettä kertaa. Tapahtumapaikkana on Helsinki.
”FemF on syntynyt tarpeesta feministisille tiloille ja kohtaamisille. Haluamme joka vuosi luoda päivän ajaksi tilan, jossa feministiset toimijat eri aloilta ja konteksteista voivat luoda ohjelmaa ja osallistua keskusteluun siitä, mitkä ovat tämänhetkisen yhteiskuntamme polttavimpia epäkohtia ja mitä tehdä niiden ratkomiseksi”, kertoo FemFin työryhmän jäsen Inkeri Rönnberg.
Rönnberg on ollut neljä vuotta vapaaehtoisena toteuttamassa tapahtumaa.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Taistelu Rautatientorin tarinasta
HELSINGIN Rautatientorilla toteutui kevättalvella 2017 yli sata päivää kestänyt poliittinen kamppailu. Sen näyttämönä toimi Rautatieaseman edustalla sijainnut tori, jolla nähtiin oikeuksiaan vaativia turvapaikanhakijoita, suomalaisia tukijoita, äärioikeistolaisia, tuhopolttoyritys, poliiseja, vierailevia poliitikkoja ja toistatuhatta osallistujaa kerännyt tukikonsertti.
Joukko irakilaisia ja afganistanilaisia turvapaikanhakijoita aloitti 10. helmikuuta 2017 Oikeus elää / Right to Live -mielenilmauksen Kiasman aukiolla vaatiakseen itselleen perusoikeuksia ja oikeudenmukaista kohtelua sekä pakkopalautusten keskeyttämistä. Äärioikeistolainen Suomi Ensin -ryhmä aloitti toisella puolella Mannerheimintietä siirtolaisten mielenilmausta vastustavan Suomi-Maidan-mielenosoituksen.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
