KÖYHILLE pitää antaa ilmaista rahaa. Töitä kannattaa tehdä vain kolme tuntia päivässä. Valtioiden rajojen purkaminen johtaa maailmantalouden uuteen kukoistukseen.
Yhtäkkiä kansainvälinen keskustelu politiikasta ja taloudesta pursuaa aloitteita, jotka hetki sitten tuntuivat absurdeilta. Hollantilaisen toimittajan Rutger Bregmanin hittikirjan englanninkielinen nimi Utopia for Realists (2016) ilmaisee, mistä on kyse. Vihjeitä antavat myös Nick Srnicekin ja Alex Williamsin Britanniassa kohahdusta herättänyt kirja Inventing the Future (2015), Peter FrasenFour Futures (2016) ja Aaron Bastanin kesällä 2018 ilmestyvä Fully Automated Luxury Communism.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
YLE UUTISOI syyskuussa turvallisuusprofessoreiden Jari Rantapelkosen ja Jarno Limnéllin kirjoittamasta kirjasta Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus. Otsikko oli ”Yllättävä tutkimustulos: nuorten arviot tulevaisuudesta synkkiä”. Ihan tosissaanko jengi kuvittelee, että koko elämänsä ilmastonmuutoksen ja leikkauspolitiikan varjossa elänyt sukupolvi näkisi tulevaisuuden ruusuisena? Samalla otsikko toimi muistutuksena, kuinka erilaiselta maailma saattaa näyttää saman yhteiskunnan eri asemissa olevista jäsenistä.
Kuten professorit artikkelin haastattelussa totesivat, eri nuoret pitävät uhkina eri asioita. Aivan varmasti on paljon nuoria, jotka artikkelin sanoin ”ratsastavat löysin rantein digitalisaation ja kansainvälisyyden aallonharjalla” eivätkä pelkää tulevaisuutta samaan tapaan kuin vaikkapa minä ja kaveripiirini. Selvää on, että tulevaisuuteen suht
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Iida Simes Kuvat: Nauska Lukuaika: 9 minuuttia
Brittiläinen toimittaja, kirjailija Luke Harding selvitti muun muassa tiedustelu-upseereilta saadun informaation avulla sekaantuiko Venäjä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Tutkimusten mukaan sekaantui.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Night Visions -elokuvafestivaaleilla esitettävä Morten Traavikin dokumentti kertoo ideologiakriittisen Laibach-yhtyeen keikasta Pohjois-Koreassa. Ja sen kautta muustakin. ”Laibach rakastaa sensuuria”, julistaa yhtyeen puhemies Ivan Novak Kulttuuritehdas Korjaamolla Laibachin Pohjois-Korean esiintymismatkasta tehdyn Liberation Day -elokuvan näytöksen jälkeen. Esitys oli ennakkkonosto marraskuun lopulla Helsingissä järjestettävän Night Visions -elokuvafestivaalin ohjelmistosta. Kommentti taas on vastaus yleisöstä tulleeseen kysymykseen siitä, miten pitkälle yhtye olisi ollut valmis taipumaan pohjoiskorealaisten isäntien konsertin sisältöä koskevien vaatimusten edessä. ”Laibachin keikasta voi ottaa pois mitä tahansa ja se on silti Laibach”, jatkaa Novak tarkoittaen selvästi sitä, että Laibach on ideologiakriittinen kokonaistaideteos esitti se sitten lavalla tämän tai tuon kappaleen. Sekä Novakin
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Carmen Baltzar Kuvat: Kiia Beilinson Lukuaika: 6 minuuttia
RODULLISTETTUJEN kehojen representaatiot eli kuvaukset valkoisessa taiteessa ovat ongelmallisia.
Taiteilija Jani Leinonen roolitti romaneja näyttelyesineiksi Tottelemattomuuskoulu-näyttelyn avajaisissa. Teemu Nikkasen Saatanan kanit -lyhytelokuva pyrkii optimaaliseen tulkinnanvaraisuuden asteeseen rinnastaessaan naapuruuden satanistisen kultin kanssa naapuruuteen somaliperheen kanssa. Meeri Koutaniemi keräilee kuviinsa ruskeita kehoja hyväntekeväisyysjärjestöjen 80-luvun kurjuuskuvaston hengessä. Jenni Hiltunen käyttää Grind-videoteoksessaan feikkisaamenpukua miten itse lystää.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Suvi Auvinen Kuvat: Teemu Silván Lukuaika: 9 minuuttia
IHMISKUNNAN TULEVAISUUS saattaisi näyttää hyvin erilaiselta, jollei tutkija Lauri Reuterin leikkikenttänä olisi lapsuudessa ollut kasvihuone.
”Olen kasvanut maatilalla. Perheemme elinkeino ei koskaan ollut maanviljely, mutta meillä oli takapihalla vanha iso kasvihuone, jossa kasvatettiin ihan mitä mieleen tuli. Ensimmäinen lukemani kirja oli Lääkekasvit. Sen jälkeen Bobby Fischer opettaa shakkia ja vasta sitten Fedja-setä”, Reuter nauraa.
Kasvien erilaiset maut ja tuoksut kiinnostivat nuorta Reuteria.
”Varmaan kuusivuotiaana kasvatin ensimmäisen kaupallisen projektini. Kasvatin piparminttua ja myin sen kuivattuna naapureille.”
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Ville Blåfield Kuvat: Ninni Kairisalo Lukuaika: 6 minuuttia
KUN DONALD TRUMP nousi ensimmäistä kertaa YK:n yleiskokouksen marmoriseen puhujanpönttöön New Yorkissa tiistaina 19. syyskuuta, istuivat yleisön joukossa muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britannian pääministeri Theresa May.
Trumpille oli annettu puheaikaa 15 minuuttia, hän käytti 41.
”Asetan aina USA:n etusijalle, aivan kuten teidän muidenkin tulee asettaa omat kansanne etusijalle. Kaikkien johtajien on aina palveltava omaa kansaansa. Kansallisvaltio on edelleen paras keino ihmisten elämän parantamiseen”, Trump sanoi.
YK sai puheessa Yhdysvaltain presidentiltä vakavat nuhteet muun muassa paisuneesta byrokratiasta ja huonosta johtamisesta. Puhetta kuvailtiin ensikommenteissa ”räjähtäväksi” ja ”kovaksi jyrinäksi” – mutta sittenkin aika moni taisi olla tällä kertaa Trumpin kanssa samaa mieltä.
Presidentti Sauli Niinistön mielestä puheessa oli ”kovia kohtia”, mutta kokonaisuutena Yhdysvaltojen ajama YK:n uudistaminen on Suomen edun mukaista. Ulkoministeri Timo Soini kommentoi puhetta plokissaan otsikolla ”Trump puhui hyvin YK:ssa”: ”YK:n budjetti ja henkilökunta on kasvaneet huomattavasti vuodesta 2000 lähtien. Tuloksia ei ole saatu samassa suhteessa. Kyllä totuuden saa sanoa.”
Uudistamista on kovasti yritetty. YK:n reformialoitteen on allekirjoittanut toistasataa jäsenmaata, Suomi mukaan lukien. Muutosta on vaadittu valtionjohtajien suulla jo vuosikymmeniä.
Entinen pääsihteeri Boutros Boutros Gali kirjoitti jo 14 vuotta sitten vetoomuksen: ”YK:ta on muutettava radikaalisti. Meidän on luotava kansainvälisten järjestöjen kolmas sukupolvi seuraamaan YK:ta – aivan kuten YK seurasi Kansainliittoa.”
Miksei uudistaminen onnistu?
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Arman Bahmani Kuvat: Airin Bahmani Lukuaika: 6 minuuttia
SYYRIAN SODASTA on uutisoitu vuodesta 2011 lähtien harva se päivä. Myös Islamilainen valtio -järjestö (IS), joka käytti aiemmin nimeä Isis, on paistatellut toisinaan sensaatiohakuisissa otsikoissa aina vuodesta 2014. Tavanomaisesti median huomio suuntautuu Syyrian ja Irakin konfliktien irrallisiin yksityiskohtiin, kuten jonkun sodan osapuolen tekemään iskuun tai tarinoihin inhimillisestä kärsimyksestä. Uutisointia säännöllisesti seuraavatkaan eivät välttämättä ole saaneet kriisistä kattavaa kokonaiskuvaa.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kulkukatin Poika sai alkunsa erään pankkivirkailijan kohdalle osuneesta tavallista vittumaisemmasta päivästä
”Toimin vuonna 1986 Helsingissä vielä pankkivirkailijana. Sitten osui kohdalle semmoinen tavallista kettumaisempi päivä työpaikalla”, kertoo Kulkukatin Pojan omistaja Juha Aarnisalo virnistäen.
”Saatuani lopulta tarpeekseni, päätin sitten haistattaa pomolle pitkät ja sanoa itseni vanhasta työstäni irti. Tuolloin eräs tuttuni oli juuri sopivasti lopettamassa liikettään Agricolan kadulla Kalliossa. Ryhdyin silloin tuumasta toimeen ja ostin häneltä tulevalle yritykselleni varastotilat ja hyllyt 10 000 markan välirahalla.”
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Käsityöharrastajana ja suomalaisten perinteiden arvostajana kiinnostuin välittömästi Osattiin ennen – osataan nytkin -näyttelystä bongattuani tiedon siitä eräässä facebook-ryhmässä. Helsingin Eteläesplanadilla sijaitsevassa CraftCornerissa esillä oleva näyttely esittelee perinnekäsityötaitoja hyödyntämällä valmistettuja tuotteita. Sisään astuessa silmiini osuvat ensiksi kankaanpainantatyöt. Kankailla toistuvat hauskat pyöreät renkaat. Ajattelen ensin jonkun piirtäneen ne varta vasten kankaalle painettavaksi. Kuviot ovat kuitenkin peräisin […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
