PARIISI, Sorbonnen yliopisto 1970-luvulla. Syyrialainen nuorukainen väittelee tohtoriksi. Eräs opiskelukavereista, vaalea bretagnelaisnainen, kiinnittää syyrialaisen huomion, ja he rakastuvat. Pian he saavat pienen pojan ja muuttavat Libyaan.
Yliopistossa opettava isä toivoo arabimaiden nousevan Euroopan veroisiksi ja vapaiksi kolonialismin ikeestä.
Suurin toivo ja onni on oma poika Riad, ”tulevaisuuden arabi”.
Mutta vaikka isä yrittää epätoivon vimmalla olla edistyksellinen arabimaailman sivistäjä, hän ummistaa silmänsä lähiympäristössä tapahtuvalta kärsimykseltä.
”Kaikki, mistä piirrän, on todella tapahtunut”, sanoo nykyään Pariisissa asuva Riad Sattouf. Hänen sarjakuvaromaaninsa ovat vahvasti omaelämäkerrallisia.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Mike Pohjola Kuvat: Terravivos.com Lukuaika: 5 minuuttia
KOLME VUOTTA sitten kävin Sitran järjestämässä seminaarissa ”Turvallisuus muuttuvassa maailmassa”. Siellä piti videoluennon Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Tomas Ries. Hän kertoi, miten ilmastonmuutoksen myötä yhteiskunnat tuhoutuvat ja esimerkiksi poliisi lakkaa toimimasta.
Aloin miettiä, että jos olisin superrikas, olisin varmaan vetänyt sen johtopäätöksen, ettei yhteiskuntarauha enää suojelisi omaisuuttani, eivätkä digitaaliset pankkitilitkään merkitsisi paljoa. Minulla olisi kuitenkin joitakin vuosia tai vuosikymmeniä aikaa käyttää omaisuuttani siihen, että minä ja läheiseni selviäisimme romahduksesta ja olisimme sen jälkeenkin nokkimisketjun huipulla. Ries vahvisti, että kyllä, näin he ajattelevat.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Antti Kurko Kuvat: Elsa Piela Lukuaika: 5 minuuttia
SUOMALAINEN divarijalkapallo, ketä kiinnostaa? Suomen kolmanneksi korkeinta sarjatasoa, Kakkosta, pelataan kuitenkin ympäri Suomea aina Helsingistä Tornioon ja Iisalmelta Närpiöön. Ulospäin välittyvä talkoohenkisyys ja kentän laidalta kohoava makkaran ja kahvin tuoksu luovat oman viehättävän paikallisen tunnelmansa peleihin. Pelaajatkin ovat usein sekoitus tuttuja oman pitäjän pelureita, aikuisten otteluihin tuntumaa hakevia nuoria lupauksia, uransa ehtoopuolella olevia entisiä ammattilaispelaajia sekä ensikosketusta eurooppalaiseen jalkapalloon ottavia ulkomaisia vahvistuksia.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
SUOMEN elokuvakenttä on kohissut pitkin vuotta. On uutisoitu Helsinkiin avattavista uusista monisaliteattereista, joista ainakin yhtä tulee pyörittämään baltialainen teatteriketju Cinamon. On puhuttu Lappeenrannasta, johon Finnkino pykäsi oman monisaliteatterinsa, osti kaupungin kaksi muuta teatteria itselleen ja parin kuukauden häsellyksen jälkeen pisti laput molempien luukuille.
Ja sitten on puhuttu Yösyötöstä. Lokakuussa levitysyhtiö Nordisk Film ilmoitti, ettei Solar Filmsin tuottamaa koko kansan komediaa nähdä Finnkinolla lainkaan, koska teatteriketju ei suostu maksamaan levittäjän toivomaa esityskorvausta. Tuottaja Markus Selinin mukaan Finnkino olisi maksanut lipputuloista tekijöille aiempaa vähemmän.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
New Yorkin seurapiireissä vaikuttaneet äiti ja tytär ovat vetäytyneet julkisuudelta syrjään luhistuvaan kartanoonsa. Elämä rapistuvassa talossa kissojen ja pesukarhujen kanssa kissanpissan, vanhojen roolivaatteiden ja muun roinan lemussa rajoittuu yhteen huoneeseen. Ulkomaailmasta muistuttaa vain punainen lankapuhelin, joka silloin tällöin pirahtaa vaativasti. Silloin asialla saattaa olla naisten asuinoloista huolestunut terveysviranomainen tai hyvää tarkoittava Jackie, jonka rahoilla voisi […]
PRINSESSA HAMLET tuli lokakuussa ensi-iltaan Turun kaupunginteatterissa. Keväällä Q-teatterin ohjelmistoon kuulunut teos esitetään Turussa nukketeatteriversiona, jonka toteuttavat ohjaaja Merja Pöyhönen ja Aura of Puppets.
Lavalla nähdään kuusi Heini Maarasen suunnittelemaa nukkea ja saman verran nukettajia. Prinsessa Hamlet (Niina Lindroos) ja hänen ainoa ystävänsä Horatia (Alma Rajala) ovat runollisia ritarihahmoja. Hamletin äiti Gertrud (Timo Väntsi) on tympeä kuningatar ja eno (Lotta Virtanen) höpsö setämies. Hamletia fanittava pyrkyri Ofelio (Reetta Moilanen) on työstetty eläinhahmoksi ja kuninkaallinen vartiomies (Riina Tikkanen) painajaismaiseksi karikatyyriksi.
Uudessa sovituksessa katsoja vaikuttuu jo alkuun lavadynamiikan hypnoottisuudesta. Esiintyjien vahva fyysinen läsnäolo näkyy nukettamisen ohella tiukoissa kohtausvaihdoissa, tyhjistä taulukehyksistä ja huonekaluista koostuvien lavasteiden tarkassa liikuttamisessa, intensiivisessä ääninäyttelemisessä sekä esineteatterin keinoin toteutetuissa tehosteissa.
Tärkeässä osassa on myös vanhanaikaista tietokonepimputusta dramaattisiin jousisoitinväreihin yhdistävä Valtteri Laurell Pöyhösen musiikki.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
MINÄ OLEN ihan tavallinen valkoinen heteromies, eikä minulle ole tilaa enää missään. Mitään ei saa sanoa. Aina tulee joku feministi tai muu mielensäpahoittaja mussuttamaan.
Sanopa, että miehet on miehiä ja naiset naisia – ne tulee mussuttamaan. Sano, ettei pidä loukkaantua, vaikka väärä ihminen pitää saamenpukua – ne tulee mussuttamaan. Sano, että työttömät on laiskoja – ne mussuttaa. Kaikesta ne loukkaantuu, kohta ei saa enää lihaakaan syödä. Sitä paitsi työttömiä mekin ollaan, kun kiintiönaiset ja nuoremmat vie meidän työpaikat. Valkoinen heteromies on Suomen syrjityin vähemmistö! Meille ei ole tilaa enää missään.
Kerran mä sanoin, että feministit puhuu tosi ilkeästi ja ajaa asiaansa ihan väärällä tavalla. No siitäkös se paskamyrsky syntyi. Ei kuulemma saisi edes vaatia, että nämä sorretut ja loukatut vähemmistöt esittäisivät tuohtumuksensa salonkikelpoisella tavalla. Mä sanoin niille, että painukaa feminatsit helvettiin, kun ette osaa asiallisesti puhua. Jätkät sanoi töissä, että helvetin hyvin sanottu.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Franz Kafkan Muodonmuutoksessa (1915) kauppamatkustaja Gregor Samsa herää aamulla ja huomaa muuttuneensa suunnattoman suureksi syöpäläiseksi. Ryhmäteatterin uudessa sovituksessa vakuutusvirkailija Keijo Yrjänä Saastamoisen transformaatio ei ole aivan yhtä äkillinen, mutta se kuvaa yhtä lailla ympäröivän yhteiskunnan suhteen ulkopuoliseksi ja syrjityksi päätyvän henkilön kohtaloa. Siinä missä Kafka käsitteli teoksessaan oman aikansa sosiaalisia – ei vähiten juutalaisiin kohdistuvia […]
MINÄ OLEN ihan tavallinen valkoinen heteromies, eikä minulle ole tilaa enää missään. Mitään ei saa sanoa. Aina tulee joku feministi tai muu mielensäpahoittaja mussuttamaan.
Sanopa, että miehet on miehiä ja naiset naisia – ne tulee mussuttamaan. Sano, ettei pidä loukkaantua, vaikka väärä ihminen pitää saamenpukua – ne tulee mussuttamaan. Sano, että työttömät on laiskoja – ne mussuttaa. Kaikesta ne loukkaantuu, kohta ei saa enää lihaakaan syödä. Sitä paitsi työttömiä mekin ollaan, kun kiintiönaiset ja nuoremmat vie meidän työpaikat. Valkoinen heteromies on Suomen syrjityin vähemmistö! Meille ei ole tilaa enää missään.
Kerran mä sanoin, että feministit puhuu tosi ilkeästi ja ajaa asiaansa ihan väärällä tavalla. No siitäkös se paskamyrsky syntyi. Ei kuulemma saisi edes vaatia, että nämä sorretut ja loukatut vähemmistöt esittäisivät tuohtumuksensa salonkikelpoisella tavalla. Mä sanoin niille, että painukaa feminatsit helvettiin, kun ette osaa asiallisesti puhua. Jätkät sanoi töissä, että helvetin hyvin sanottu.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
”Pidä silmällä luhistumista. Kaikki voi luhistua. Talot, kaupungit, valtakunnat, ihmiset. Kaikki voi luhistua. Opiskele tätä herkeämättä.” Tämä käsiohjelmaan painettu Miyamoto Musashin sitaatti toimii Teatteri Takomossa esitettävän Glory Days #Kansallisjuhlanäytelmä2017 -esityksen osuvana kiteytyksenä. Koko teoksen näkökulma pompöösiin Suomi 100 -patsasteluun on terveellä tavalla etäisyyttä ottava. Tätä aikaa lähestytään maailman perusolemukseeen liittyvien murtumien ja romahdusten kautta eikä […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
