On aina pysäyttävä kokemus huomata, että EU-maassa sorretaan kansalaisia ja rajoitetaan sananvapautta. Harvemmin näistä kuitenkaan puhutaan, vaikka toiminta olisi kuinka arkipäiväistä. […]
Voiko höpsön toimintaelokuvan ympärillä käytävä keskustelu olla oikeasti merkityksellistä? Uusimman Marvel-filmatisoinnin, Black Pantherin, ensi-ilta nosti esiin yhteiskunnallisia jännitteitä Yhdysvalloissa. Kauan odotettu ja keskustelua jo etukäteen herättänyt elokuva sai sekä rasistit että Black Lives Matter -porukan liikkeelle. ”Rock the vote? Wakanda the vote.” -julistus on lennellyt #wakandathevote-ohjelman myötä. Kyseessä on Movement for Black Lives -kampanjaan liittyvä hanke, jonka puitteissa taistellaan rodullistettujen yhdysvaltalaisten oikeuksien puolesta. Hanketta johtavat Kayla Reed, Jessica Byrd ja Rukia Lumumba ovat käyttäneet Black Pantherin synnyttämiä mahdollisuuksia edistääkseen kaikkien mahdollisuuksia rekisteröityä äänestäjiksi. ”Tänä viikonloppuna halusimme tavata oman kansamme Wakandassa.” Byrd ja Reed kertovat ensi-iltaviikonlopun jälkeen. ”Tiedämme, että joillekin Black Panther on vain supersankari elokuva, mutta
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Sanokaa mitä näette on Kiti Luostarisen dokumenttielokuva vuodelta 1993. Elokuvassa Luostarinen tutkii oman perheensä kautta ajatusta siitä, miten ihmiset muistavat jopa yhdessä koetun elämänsä eri tavalla. Ei ole vahinko, että Harri Römpötti lainaa saman elokuvan nimeä tuoreelle tietokirjalleen. Teos koostuu tekijähaastatteluista. Valintarajausta voi halutessaan kritisoida, mutta kokonaisuudessa on perusteensa: haastateltavien kautta heijastuvat monet suomalaisessa nykydokumentissa esillä olevat suuntaukset ja kerrostumat. […]
Kirjoittanut: Salla Nazarenko Kuvat: Ninni Kairisalo Lukuaika: 6 minuuttia
AUSTRALIALAINEN lääkäri Tilman Ruff on kansainvälisen ydinaseiden riisumista ajavan ICAN-verkoston perustajajäseneen. International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2017.
Vieraillessaan Helsingissä joulukuussa 2017 Ruff tapasi muun muassa presidentti Sauli Niinistön, ja hänen viestinsä on selkeä: Ydinaseriisunta on äärimmäisen kiireellistä.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Maija Karhunen Kuvat: Christopher Hewitt Lukuaika: 5 minuuttia
VUONNA 2014 Helsingissä Baltic Circle -teatterifestivaalilla esitettiin Dries Verhoevenin teos Ceci n’est pas. Teoksessa oli kymmenen erilaista kohtausta, joista jokainen tapahtui vuorollaan lasivitriinissä Lasipalatsin aukiolla. Minä, liikuntavammainen ammattiesiintyjä, olin kuulunut teoksen esiintyjiin jo sen edellisvuotisesta ensiesityksestä alkaen.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Pasi Lampela on näkijä, joka ohjauksissaan usein tarkastelee ihmissuhteiden dramatiikkaa. Hienovireinen Syyssonaatti tarjoaa tähän nyt selkeät ainekset. Tapahtumat sijoittuvat pappilaan, ja ytimessä äidin ja tyttären vaikea suhde. Äiti Charlotte (Satu Silvo) on uralleen omistautunut, menestynyt konserttipianisti, Eva (Leena Pöysti) rakkautta ja äidin läsnäoloa vaille jäänyt tytär, joka aikuisena hoivaa sairasta, myös lapsena laiminlyötyä sisartaan Helenaa […]
Veriruusut on vuonna 2008 ilmestynyt Anneli Kannon sisällissodan punaisten naiskaartien historiaa taitavasti fiktiiviseen draamaan yhdistelevä yli 400-sivuinen romaani. Sen ensimmäisen osan keskushenkilö on 15-vuotias Sigrid, joka aloittaa syksyllä 1917 työskentelyn Valkeakosken paperitehtaalla. Hän päätyy työyhteisönsä mukana sisällissodan syttymisen jälkeen perustettavaan Valkeakosken naiskaartiin. Kirjan toisessa osassa käsitellään tamperelaisten tekstiilitehdastyöläisten perustaman naiskaartin kohtaloa ennen Tampereen taisteluja ja […]
Kirjoittanut: Ellen Eljaala Kuvat: Elsa Piela Lukuaika: 4 minuuttia
METELI HIIPUU, ja riehakas häly alkaa vaeita puheensorinaksi. Ihmiset ovat keränneet lautasensa ja mukinsa täyteen, kulmasohva on kansoitettu ja loput istuvat lattialla. Koko olohuone odottaa.
Lasten vielä kiljahdellessa alakerrassa nainen pianon takaa esittelee itsensä. Hänellä on pehmeä ja vahva ääni, joka saa hänen puheensakin kuulostamaan laululta. Tämä on Alma Sipilän kolmastoista olohuonekonsertti.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
ESPANJA on jaettu seitsemääntoista itsehallintoalueeseen vuoden 1978 perustuslaissa. Alueet määräytyivät joko historiallisten kuningaskuntien tai esimerkiksi maakuntien pohjalta. Näillä alueilla on oma lippunsa ja parlamenttinsa, mutta niiden autonomiataso vaihtelee. Muun muassa Baskimaa kerää omat veronsa, kun taas monien itsehallintoalueiden verotuksesta päättää keskushallinto.
Erityisesti Francon diktatuurin (1939–75) aikana ja sen jälkeisessä siirtymävaiheessa Espanjan keskushallinnon valta-asemaa on vahvistettu huomattavasti, ja se on osaltaan voimistanut useiden itsehallintoalueiden, erityisesti Baskimaan ja Katalonian, kapinointia keskushallintoa vastaan. Paikalliset asukkaat näkevät kapinoinnin itsenäisyystaisteluna ja itsepuolustuksena niin Espanjan hegemoniaa kuin kapinoinnin väkivaltaista tukahduttamista vastaan. Monet uskovat, että Francon aikainen itsehallintoalueiden kulttuurinen ja poliittinen sorto jatkuu myös Francon jälkeisessä ”demokraattisessa” Espanjassa.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.