Ostrabotnia eli rennommin Botta on vuonna 1912 Helsingin Etu-Töölöön valmistunut Helsingin yliopiston pohjalaisten osakuntien juhla- ja ravintolarakennus. Sen toisen kerroksen kassahuoneessa pidettiin 27. lokakuuta 1914 kokous, joka käynnisti itsenäisyyden toteuttamisen toivossa perustetun jääkäriliikkeen. Nykyisin Jääkärihuoneeksi kutsuttavasta tilasta löytyy muun muassa AKS-aktiivi Elmo Kailan (1888–1935) ja muiden jyrkemmänkin siiven kansallismielisten merkkimiesten muotokuvia sekä teemaan liittyviä Pro […]
Lue lisää… from Valkoiset ja punaiset kortteerit
Helsingin taidemuseo HAM onnahteli hakiessaan kosketusta katutaiteeseen. Purkutaide-projekti puolestaan sukelsi suoraan syvään päähän. […]
Lue lisää… from Graffitinäyttely, myös hieman graffiteja
Ruuan sosiaalisia, eettisiä ja ympäristövaikutuksia esiin nostanut Global Meal -vastamainoskilpailu poiki paljon kiinnostavia huomioita aiheesta. […]
Lue lisää… from Vastamainoskilpailun satoa
KUINKA kontiolahtelaismummo saa kupillisen kahvia terveyskeskuskäynnin jälkeen? Asiaa on palloteltu lähes vuoden ajan, mutta vielä siitä ei ole tietoa.
Aamulla ei saa syödä eikä juoda mitään ennen terveyskeskuksessa tehtäviä kokeita, joten kahvi maistuisi sen jälkeen. Terveyskeskuksessa ei ole kahvilaa tai edes kahviautomaattia, joten mummo pyytää kunnanvaltuutettua tekemään automaatin hankkimisesta valtuustoaloitteen. Verensokerista saadaan mitattava asia, jonka katsotaan kelpaavan aloitteen argumentiksi.
Sote-uudistukseen varaslähdön ottaneessa Pohjois-Karjalassa toimii koko maakunnalle sosiaali- ja terveyspalvelut tuottava Siun sote. Kunta omistaa terveyskeskuskiinteistön, jossa Siun sote on vuokralaisena. Kunnassa aloite lähetetään vasta perustetun Siun soten neuvottelukunnan käsiteltäväksi.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon:
Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja?
Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Lue lisää… from Sairaiden markkinoiden hoitajat
MULLISTUKSIA.
Niitä ovat toimittaja, kirjailija Jukka Rislakin mielestä olleet esimerkiksi opiskelijamielenosoitukset Helsingissä vuonna 1968, Argentiinan ja Iso-Britannian välien kuumeneminen Falklandin sodaksi 1982 ja kansannousu Sudanin Khartumissa 1985. Iso mullistus oli sekä Neuvostoliiton romahtaminen että sen osa-alueiden kuten Baltian itsenäistyminen 1990-luvun alussa. Rislakki on kokenut nämä kaikki paikan päällä ja raportoinut niistä.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon:
Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja?
Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Lue lisää… from Demokratian puolustaja kaipaa luotettavaa lehdistöä
Ideoita ei voi omistaa ja tämä pätee myös taiteeseen. Plagioinnin ja kopioinnin määrittely on usein varsin vaikeaa. […]
Lue lisää… from Saako Riiko Sakkisen teoksia kopioida?
CHEEKISTÄ kertova elokuva Veljeni vartija ei jäänyt ainoaksi suomalaiseen räppiin liittyväksi filmatisoinniksi tänä vuonna. Siinä missä Suomen seuratuimmasta artistista tehtävää elokuvaa osattiin odottaa stadionkeikkojen, platinalevyjen ja Linnan juhlissa friistailaamisen jälkeen, Julma Henrin ja Pikkupirun tähdittämä Punasii päin ilmestyi täysin puskista.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon:
Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja?
Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Lue lisää… from Kuka muu muka?
Helen Edmundsonin ja Philippa Goslettin käsikirjoittama ja Garth Davisin ohjaama Maria Magdaleena lähestyy Jeesuksen viimeisiä aikoja tuoreella tavalla naisen katseen kautta. Elokuvan alku seuraa Magdalasta kotoisin olevan Marian (Rooney Mara) kasvua aikansa mieskeskeisessä perheyhteisössä. Elokuvassa näytetään, kuinka hän tulee saattaneeksi sukunsa häpeään liittymällä Jeesuksen (Joaquin Phoenix) seuraajien joukkoon. Naisiin kohdistuvat ennakkoluulot värittävät myös hänen suhdettaan muihin opetuslapsiin. Rytmiltään hiukan laahaavassa elokuvassa kiinnostavinta on […]
Lue lisää… from Maria Magdaleena
Keskustelussa totuuden ja politiikan suhteesta on ohitettu ilmastonmuutosta koskeva kollektiivinen itsepetos. […]
Lue lisää… from Elämisvalheen aika
EPÄVARMEMMAKSI käyvässä maailmassa tarve luottaa joihinkin peruskallioihin korostuu. Hyvä esimerkki on tiede. Tieteen ajatellaan tuottavan objektiivista tai ainakin huolellisen julkisen kritiikin läpikäynyttä ja mahdollisimman arvovapaata tietoa.
Kaikesta nykyisestä kokeilukulttuurista ja managerihenkisyydestä huolimatta politiikassa peräänkuulutetaankin jatkuvasti tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa. Tämä esitetään järkevänä ja vakaana toimintana, jota eturyhmäajattelu ei pääse sotkemaan.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon:
Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja?
Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Lue lisää… from Tieteen ja politiikan suhteesta
