Marraskuun lopussa Helsingin Sanomat uutisoi Malesian viimeisen sumatransarvikuonon kuolemasta. Kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n mukaan erittäin uhanalaista lajia on jäljellä enää noin 80 yksilöä. Zairenleveähuulisarvikuonoilla menee vieläkin huonommin. Niitä on jäljellä enää kaksi naarasta, jotka elävät Ol Pejetan suojelualueella Keniassa. Siellä majaili myös lajin viimeinen uros Sudan, joka kuoli vuonna 2018. Hänestä kertoo dokumenttielokuvafestivaali DocPointissa esitettävä teos Last Male on Earth (2019). Sarvikuonodokumentti on vain yksi festivaalin elokuva, joka kuvaa muita eläimiä. Niihin kuuluvat myös valaiden suojelusta Kanadan rannikolla kertova The Whale and the Raven (2019) ja Laika-avaruuskoiran haamua seuraava Space Dogs (2019). Kaikki kolme kertovat väistämättä myös ihmisistä: ihminen esitetään suhteessa
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Saara Autere Lukuaika: 2 minuuttia
Teemu Mäen ja Maija Nurmion tanssiteos Éliane alkaa pitkällä video-osuudella. Sen ensimmäisessä kuvassa näkyy kauniisti metsittynyt saari. Pian käy ilmi että kyseessä on Utøya, missä vuonna 2011 Anders Behring Breivik ampui 67 nuorta. Seuraavaksi havainnollistetaan magneettikuvaukseen liittyvää fyysis-pysykologista kokemusta ja rinnastetaan sen mekanistinen äänimaisema omintakeista äänitaidetta jo 1950-luvulla tehneen Éliane Radiquen teoksiin. Niille tyypillistä on ei-melodisten elektronisten kohinoiden, suhinoiden ja paukkeen muovaama, arkikokemuksesta irtaantunut maailmankuva. […]
Kirjoittanut: Elisa Helenius Kuvat: Elisa Helenius Lukuaika: 3 minuuttia
Runografi-verkkosivusto aikoo arvioida kaikki tulevaisuudessa julkaistavat kotimaiset ja käännetyt runokirjat. Lisäksi se tarjoaa lukijoille alustan keskustella runoudesta.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Mika Pekkola Kuvat: Hanna Linnove Lukuaika: 2 minuuttia
Pauliina Haasjoen kirja Himmeä sininen piste tutkii Maata ja maailmankaikkeutta erityisellä tarkkuudella.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Ilmoitus Elovena-tytön vaatteiden vaihdosta herätti tunteita. Media kohisi ja sosiaalisessa mediassa kommentoitiin niin kuin siellä on tapana: pitkää päätyyn ja täysiä perään. Tämä onkin hyvä hetki miettiä Elovenan tarinaa ja siihen liittyviä merkityksiä. […]
Kirjoittanut: Antti Kurko Kuvat: Ninni Kairisalo Lukuaika: 5 minuuttia
”Se joka hallitsee tekoälyä, hallitsee maailmaa”, totesi Venäjän presidentti Vladimir Putin vuonna 2017. Putin viittasi tällä robotteihin, jotka on ohjelmoitu tuhoamaan. Hollantilainen PAX-rauhanjärjestö julkaisi marraskuussa raportin, josta ilmenee, että yhä suurempi osa aseteknologiaa kehittävistä yrityksistä kehittää autonomisia asejärjestelmiä. Tämä tarkoittaa tekniikkaa, jossa asejärjestelmä pystyy suorittamaan tehtäviä itsenäisesti – kuten havainnoimaan ympäristöä ja paikantamaan kohteita. Tähän mennessä tekniikkaa on käytetty lähinnä puolustuskäytössä kuten ohjusten torjunnassa. Tulevaisuudessa järjestelmät pystyvät kuitenkin toimimaan yhä itsenäisemmin, jolloin niitä voidaan käyttää tehokkaasti myös hyökkäyksiin. Tekoälyyn perustuva teknologia tulee yleistymään tulevaisuudessa yhteiskunnan eri sektorilla kuten hoiva-alalla ja liikenteessä. Mutta miten käy, kun roboteille annetaan aseet? Robottiaseiden vastaisen
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Yhdysvaltalainen James Nachtwey (s. 1948) on maailman arvostetuimpia sotakuvaajia ja kuvajournalisteja. Tallinnan valokuvataiteen museossa Fotografiskassa on näytillä Nachtweyn itsensä valikoima kuvakavalkadi Memoria, joka luotaa katsauksen hänen uraansa 1980-luvulta lähes viime aikoihin. Nachtwey kertoo esittelyvideolla, miten hänelle tärkeää on työskennellä vaikeiden ja monimutkaistenkin tapahtumien todistajana. Häntä motivoi erityisesti näkökulman siirtäminen joukoista tai tilastoista ihmisen tasolle. Nachtweyn kuvat saavat katsojan ymmärtämään, että etäisesti uutisotsikoissa näkyneet asiat todellakin tapahtuvat jollekulle inhimilliselle olennolle. Nachtweyn työ on vaarallista, ja hän itsekin hämmästelee miten ihmeessä hän on edelleen hengissä. Vahingoittumattomana hän ei ole säilynyt, vaan hän on joutunut sairaalahoitoon monesti loukkaannuttuaan työssään sotatantereilla. Kymmenille hänen kollegoilleen
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Soul-laulu kuuluu vokaalimusiikin kuningatarlajeihin. Se ammentaa afrokuubalaisista perinteistä Yhdysvaltain spirituaalien hengessä. Soulia kuulee keikoilla aivan liian harvoin – huolimatta Suomessa nykyään kukoistavasta jazz-skenestä. Nicole Willisin ja Banda Palomitan tyyli on kuullun perusteella saanut vaikutteita disco-aikojen loppupuolelta ja 1980-luvun popista sen sijaan, että kaivautuisi legendaarisiin Detroit-Motown-aikoihin. Ja mikäs siinä. Ei kaikkien tarvitse kulkea Aretha Franklinin ja […]
Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Hanna Linnove Lukuaika: 5 minuuttia
Luokkaerot näkyvät 2000-luvun Suomessa tavaroissa, tiedoissa ja arkisessa perusturvallisuudessa. Ne luovat kuiluja ihmisten välille ja ristiriitoja ihmisten sisälle. Hannele Richert esittelee sarjakuvassaan 2010-luvun työläisnaisen elämää hienostoalueella.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Venäjän 1900-luvun poliittinen kuohunta vaikutti syvästi nuoreen Alisa Rosenbaumiin, joka vuonna 1926 pakkasi laukkunsa ja muutti Yhdysvaltoihin. Uudessa kotimaassaan hän loi uran elokuvakäsikirjoittajana ja erityisesti romaanikirjailijana mutta profiloitui myös taloustieteilijänä ja filosofina. Samalla hän otti nimen, jolla jälkipolvet hänet paremmin tuntevat: Ayn Rand. Jussi Jalosen Ayn Rand – kapitalismin valtiatar ei ole klassinen elämäkerta vaan […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
