Kun mediasta on tullut polarisoitunut pelikenttä, on median esittämisestä peleissä tullut helppoa. Vielä 15 vuotta sitten Headliner: Novinewsin tyyppisen pelin yksinkertaistettu kaksijakoinen moraalivalintamekaniikka olisi tuntunut täysin absurdilta kuvaukselta mediasta ja sen vaikutuksesta elämäämme. Uudelle vuosikymmenelle astuessamme kuitenkin pelin esittämät valinnat resonoivat jokapäiväistä mediadieettiämme aavemaisella tarkkuudella. Peli etenee mekaanisesti hyvin selkeillä elementeillä. Päähenkilönä sinut on valittu […]
Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Nauska Lukuaika: 7 minuuttia
Raha, burnout, seksityö. Työpaikkakiusaaminen, politiikka, rasismi. Fetissit, fantasiat, biologinen kello. Susani Mahadura, 30, ja Yagmur Özberkan, 31, käsittelevät viikoittaisessa radio-ohjelmassaan Mahadura & Özberkan vähemmistöjen arkea, enemmistöjen tabuja, maailman tilaa ja väärää vallankäyttöä. Ohjelman vieraina on ollut tunnettuja vaikuttajia, usein tutkijoita tai aktivisteja. Esimerkiksi seksityöstä keskustelivat seksityöntekijä Tiia Forsström, historioitsija Kirsi Vainio-Korhonen ja Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen. Burnoutista ja suorittamisesta avautuivat toimittaja Iida Rauhalammi sekä toimittaja ja aktivisti Meriam Trabelsi. Valkoisuutta analysoivat koreografi Sonya Lindfors ja Fem-R-järjestön puheenjohtaja Aurora Lemma. Yle Puheella marginaaleista nousevat keskustelut tavoittavat myös yleisöä, joka ei näihin aiheisiin muuten tulisi törmänneeksi. Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan eivät haluaisi pitää itseään vaikuttajina. ”Vaikuttajana olemisessa on iso
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
”Kaikki vallan muodot perustuvat rankaisuvaltaan”, analysoi sarjakuvataiteilija Jiipu Uusitalo. Hän tekee albumisarjaa vallan eri muodoista. Ensimmäinen osa, Kukkaisruoska – Sarjakuvia rankaisuvallasta (2019) käsittelee kuolemanrangaistusta, karkotusta, vankeutta ja sovitusta. Uusitalo on koulutukseltaan kuvataideopettaja, mutta näkee itsensä enemmän rinnallaoppijana. Paljon tietoa sisältävien sarjakuvien tekeminen on tapa oppia. ”Kun opin itse, siitä voi siirtyä jotain muillekin. Pyrin sarjakuvillani osoittamaan, kuinka rakenteet toimivat ja kuinka ne voisivat toimia toisinkin.” Kukkaisruoskan taustatyössä yllätti, miten kiinnostuneita monet oikeusoppineet olivat sovituksesta rangaistuksen muotona. ”Jos sovitus on mahdollista, sitä pidetään parempana kuin muita rangaistuksia niin uhrin, tekijän kuin yhteisönkin kannalta. Tämä antaa toivoa yhteiskunnan muuttumisesta. Sovitusta käytetään jo
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Miika Auvinen Kuvat: Hanna Linnove Lukuaika: 3 minuuttia
Tavoitteellinen pelikasvatus on otettu osaksi mediakasvatusta vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvattajat ovat suunnanneet huomionsa pelkän pelaamisen määrän tarkastelun lisäksi myös sisältöihin, kertoo Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mediakasvatuksen suunnittelija Tommi Tossavainen. ”Aiemmin ei oltu kiinnostuneita pelien sisällöistä, arvoista, viesteistä tai tarinoista. Kasvattajien ja vanhempien huolina olivat liika pelaaminen ja liian väkivaltaiset pelit. Nykyään keskustellaan enemmän pelien viesteistä ja esimerkiksi sukupuolirooleista. Ja siitä, kuka pelin on tehnyt, mitä tekijä on miettinyt ja ketä peli edustaa”, Tossavainen toteaa. Pelit ovat vahva vaikuttaja, joihin valtaosalla suomalaisista on jonkinlainen suhde. Vuoden 2018 Pelaajabarometri-tutkimuksen mukaan jopa 88 prosenttia suomalaisista pelaa kerran kuukaudessa edes jotain peliä. Pelaamisen
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Romaanissaan Rikinkeltainen taivas (2017) Kjell Westö kuvasi tyypilliseen tapaansa luokkajaon historiallista liikettä helsinkiläisissä suomenruotsalaisissa perhepiireissä. Siinä kirjailija K. pyrki kirjoittamaan rehellisen version omiin kokemuksiinsa nojaavasta aiemmasta menestysteoksestaan. Lukijalle välittyi kuva sekä taiteellisen tulkinnan ja todellisuuden välisestä suhteesta että minäkuvaa suojelevan muistin valikoivuudesta. Juhana von Baghin ohjaamassa ja Michael Baranin dramatisoimassa teatterisovituksessa muistin assosiaatiologiikkaa ilmentää kohtausten […]
”Minäkin olen uhri!”, parahtaa poliisien mylläämän toimistonsa sohvalta krapulassa herännyt elokuvamoguli Barney Fein. Hänelle on juuri selvinnyt, että nuori naisnäyttelijä on nostanut häntä vastaan syytteen seksuaalisesta häirinnästä ja joukko muita kertoo samoin somessa. Hän on myös menettänyt rahoittajansa, huomattavat luottamustehtävänsä ja äitinsä nimissä olleen tuotantoyhtiönsä. Itsesäälissä rypevä Fein konttaa uppoavan laivan jättämässä olevan avustajansa perässä, työntää edessään olevaa pöytää kuin rollaattoria ja tarjoaa päätään pölkylle samalla, kun tekee totuuden jälkeisen ajan maneereilla itsestään marttyyria. Näin alkaa toinen näytös Tampereen Työväen Teatterin näytelmästä Karvas pala. Se on tulkinta viime kesänä Lontoossa kantaesitetystä David Mametin Bitter Wheatistä. Siinä #metoo-kampanjan alkulähteenä tunnettua Harvey
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Vuonna 1996 aloittanut Fox News on osa australialais-amerikkalaisen mediamoguli Rupert Murdochin (1931–) globaalia mediaimperiumia. Uutiskanavan ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi Murdoch palkkasi äärimmäisen omavaltaisena vallankäyttäjänä tunnetun Roger Ailesin (1940–2017). Ailes haistoi mediakentältä löytyvän tilaa arvoiltaan konservatiiviselle ja viihteellisen hyökkäävälle uutiskanavalle. Hän palkkasi alaisikseen lakeijoita ja valitsi uutisankkurinsa seksuaalisen vetovoiman ja/tai provosoivan röyhkeyden kriteereillä. Hän ei myöskään kaihtanut keinoja […]
Onko kapitalismissa tilaa inhimillisyydelle? Miten kapitalistiseen yhteiskuntaan saataisiin rakkautta ja merkityksellisyyttä kilpailun ja yksilökeskeisyyden tilalle? Näiden kysymysten kanssa paini saksalainen filosofi Erich Fromm (1900–1980). Terapiaa mielipuoliselle maailmalle – Erich Fromm ja radikaalihumanismin lupaus esittelee Frommin humanistista ajattelua. “Mikään inhimillinen ei ole minulle vierasta”, kuuluu psykiatrinakin toimineen ajattelijan tunnettu väite. Kirja koostuu 18 esseestä, jotka kukin […]
Kirjoittanut: Mika Pekkola Kuvat: Jan Inberg / Parad Lukuaika: 5 minuuttia
1990-luvun teknologiahuumassa internet tuntui avaavan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia demokratialle ja vapaudelle. Se vauhditti globalisaatiota ja näytti paljastavan vallan väärinkäytökset ihmiskunnan kollektiiviselle katseelle. 2020-luvulle tultaessa verkon tarina on kuitenkin saanut synkempiä sävyjä. Internetin nykytilaa luonnehtivat vaalien peukalointi, sosiaalisen median lieveilmiöt sekä vallan keskittyminen Facebookin ja Googlen kaltaisille teknologiajäteille. Pirate Bay -verkkosivuston tiedottajana tunnetuksi tullut suomalais-norjalainen Peter Sunde uskoi 2000-luvun alussa monien muiden hakkerien lailla internetin valoisaan tulevaisuuteen. Elettiin aikaa ennen suoratoistopalveluja. Piraatit levittivät vapauden sanomaa, ja internet tarjosi täydellisen työkalun informaation levittämiseen – kunhan tekijänoikeudet saatiin raivattua tieltä estämästä tiedon vapaata kulkua. Tästä on kulunut nyt lähes kaksi vuosikymmentä. Nykyään tietokoneasiantuntijana, aktivistina
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
