Tarvittaisiin vain pieni taloudellinen satsaus, jotta kaikilla maailmassa olisi mahdollisuus saada kotiinsa valot, puhdasta vettä ja sähköä kännykän lataamiseen. Jos rikkaat maat eivät tue alhaisemman tulotason maita, ilmastokriisin seuraukset iskevät lujaa myös niihin itseensä. […]
Lue lisää… from Rikkaiden maiden olisi syytä ottaa päävastuu kestävämmän energian tuotannosta
Lähes puolella maailman ihmisistä ei ole turvallisia käymälätiloja, mikä edesauttaa antibioottiresistenssin leviämistä. Koko moderni lääketiede saattaa palata menneisyyteen, jos mitään ei tehdä.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
[…]
Lue lisää… from Antibioottiresistenssi leviää ja saattaa palauttaa lääketieteen menneisyyteen
Naisen osaksi Japanissa jää usein kotiäitiys ja vähäinen urakehitys. Yhä useammin japanilaiset naiset ottavat kantaa tasa-arvon puolesta ja valitsevat normeja rikkovan elämänpolun. […]
Lue lisää… from Naiset nousevat seksismiä vastaan vahvojen sukupuoliroolien Japanissa
Tutkimusten mukaan korkeakoulutettujen lapset opiskelevat muista taustoista tulevia pidemmälle. Tietyillä aloilla, kuten juristien ja lääkärien keskuudessa, koulutus näyttää erityisen vahvasti periytyvän. Samaan aikaan on paljon koulutusaloja, jotka ovat segregoituneet sukupuolen mukaan. Jos tarkastellaan koulutusjärjestelmää intersektionaalisin linssein, petrattavaa löytyy sitäkin enemmän. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaan erityisesti lähtökohdiltaan haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden ja ryhmien koulunkäynnin turvaamiseen on panostettava. Sen sijaan että puhuisimme kuinka hyvin pojat tai tytöt pärjäävät koulussa, meidän pitäisi katsoa, miten tietyistä yhteiskunnallisista asemoinneista tulevat tytöt, pojat ja muut sukupuolet näkyvät ja pärjäävät koulujärjestelmässämme. Juopa alkaa syventyä myös maantieteellisesti; maaseudun ja kaupunkien oppismismahdollisuudet eroavat jo siinä, mitä valinnaisaineita mikäkin kylä,
Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
[…]
Lue lisää… from Kolumni: Yhdenvertaisuus ei toteudu koulutusjärjestelmässä
Koulutuksellisen tasa-arvon saavuttaminen edellyttää laadun parantamista ja vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden yhdenvertaisuuden edistämistä. Erot ovat suuria sekä valtioiden välillä että niiden sisällä. […]
Perussa ei ole koronarokotteita, koska rikkaat maat veivät ne. Veronmaksajat rahoittivat rokotteet, mutta lääkeyhtiöt ja Bill Gates veivät voitot. Pakkolisenssi vähentäisi kuolemia, mutta Eurooppa ei suostu. […]
Suuri osa maailman ihmisistä elää jatkuvassa tai ajoittaisessa nälässä. Pysyvän ruokaturvan esteenä on nippu syiden ja seurausten ketjuja. Ihmiskuntaa ei voi ruokkia keinolla millä hyvänsä. On otettava huomioon planeetan ja ekosysteemin tulevaisuus. Kolmannes kasvihuonepäästöistä on toistaiseksi ruuantuotannon aiheuttamia. Arvoista ja tavoitteista puhumisen sijaan pitää alkaa toimia toisin. Avainasemassa ovat pientuottajat ja se miten heitä tuetaan […]
Lue lisää… from Miten ihmiskunta ruokitaan? Nälän lisäksi pitäisi puhua ruokaturvattomuudesta
Raskaana oleva musta sambialaistyttö on pukeutunut nättiin mekkoon ja nojaa puuhun. Tekstissä mainostetaan ironisesti suomalaisen vaatesuunnittelijan Paola Suhosen raskausvaatteita 12-vuotiaille. Kuva on Plan International Suomen varainkeruukampanjasta vuodelta 2017. Kampanja sai paljon palautetta, sekä positiivista että negatiivista. Kritiikin mukaan kuva seksualisoi ja eksotisoi lapsen. Lopulta järjestö poisti verkkosivuiltaan kuvan ja siihen liittyvän videon. Globaalin kehitystutkimuksen tohtorikoulutettavan […]
”Meneepäs osalla ihmisistä huonosti”, ajattelivat maailman johtajat uuden vuosituhannen kynnyksellä. He päättivät asettaa YK:n nimissä kahdeksan vuosituhattavoitetta, joiden oli määrä toteutua vuoteen 2015 mennessä. Vielä tuolloin ei tunnustettu ongelmien kietoutumista koko ihmiskuntaan, vaan ne nähtiin globaalin etelän probleemeina globaalin pohjoisen asemoituessa pelastajan rooliin. Osa tavoitteista saavutettiin. Esimerkiksi absoluuttinen köyhyys puolittui. Tämä tuskin lohduttaa ihmistä, joka […]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa