Kasvipohjaiset ruuat kuuluvat joulupöytään. Vegaaneille on tarjolla koko ajan enemmän vaihtoehtoja.
[…]
Urbanisaation eteneminen vahvistaa erityisesti maaseudun paikalliskeskuksia ja kaupunkien läheisiä maaseutualueita.
[…]
Lue lisää… from Tutkimus: Kaupunki ei näivetä ympärillään olevaa maaseutua
Ylikansallinen kaivosteollisuus on kiinnostunut noin kymmenestä prosentista Suomen maaperää ja luvun ennustetaan nousevan. Ympäristöjärjestöt ja asiantuntijat ennakoivat ongelmia ja vaativat tiukennuksia kaivoslakiin. Muutoksilla olisi kiire, sillä vireillä on EU:n ja Kanadan kauppasopimus CETA, joka todennäköisesti estäisi kaivoslain uudistamisen.
[…]
Ajan puute ja mediaympäristön muutos uhkaavat toimituksellisen työn laatua ja ammattietiikkaa.
[…]
Lue lisää… from Asiantuntijat: Hyvän journalismin uhat ovat kiire, klikit ja keskiluokkaistuminen
Ilmastokriisi haastaa meidät pohtimaan vakiintuneita käsitteitä ja malleja yhteiskunnasta, itsestämme ja järjestelmistämme. Vasta ilmestyneen raportin mukaan muun muassa ajatus valtiontalouden kestävyysvajeesta on ristiriidassa ekologisen kestävyysvajeen korjaamisen kanssa.
[…]
Teatteriohjaaja Esa Leskisen mukaan voimme torjua ilmastomuutoksen vain hylkäämällä uusliberalismin. Dostojevskin tapaan hän uskoo, että meissä kaikissa hyvyys ja pahuus ovat yhtä aikaa läsnä.
[…]
Punavihreiden ydinkysymys on, miten ne vastaavat sosiaalidemokraattisten puolueiden alamäkeen Euroopassa. Teksti Antti Ronkainen Kuva Ninni Kairisalo Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi totesi Euroopan sosiaalisen mallin kuolleeksi vuonna 2012. Sittemmin sosiaalidemokraattiset puolueet ovat romahdelleet ympäri Eurooppaa. Mitä tulee sosiaalidemokraattisten puolueiden tilalle? Itävallan presidentinvaaleissa vihreiden Alexander Van der Bellen voitti äärioikeiston Norbert Hoferin. Hollannin parlamenttivaaleissa Vihreä vasemmisto nelinkertaisti kannatuksensa. Myös Suomessa vihreät oli kuntavaalien ainoa vaalivoittaja. Itävalta, Hollanti ja Suomi osoittavat, että vihreät voivat olla seuraavat demarit. Tietokirjailija Pontus Purokurun mukaan ”demarius tarkoittaa laajaan keskiluokkaan vetoavaa turvallista opportunismia”, jossa ”ollaan tarvittaessa valmiita tekemään ’kipeitä päätöksiä’ eli leikkaamaan ja yksityistämään kokoomuksen kanssa”. (blogikirjoitus
[…]
Maaliskuussa julkaistussa Taiteen ja kulttuurin barometrissa suomalaiset taiteilijajärjestöt vaativat yksimielisesti lisää apurahoja taiteilijoille. Kyselyyn vastanneet taiteilijajärjestöjen hallitusten jäsenet lähettävät viestinsä Taiken kautta valtion suuntaan, mikä selittää painotuksen. Julkaisuun nostetuissa anonyymeissä avovastauksissa näkyy kuitenkin myös toisenlaista ajattelua: ”Perustulo ratkaisisi huomattavan ongelmavyyhdin. Mutta se, että taide käsitetään edelleen muusta työstä erillisenä viihdykkeenä, on iso ongelma.” Juuri näin. Taiteen hyvinvointivaikutuksia koskevan puheen yleistyttyä sen yhteiskunnallisen autonomian vaatimisesta on tullut vaikeaa. Nyt käytössä on kiertotie, joka painottaa taidetyön erityisyyttä, ja tämän kontrollimekanismina toimii ”korkea laatu”. Asiaa voi kuitenkin katsoa toisinkin. Taiteilijoiden kokemat ongelmat ovat todellisia, mutta prekarisaation vaikutukset ovat samankaltaisia muuallakin. Palkaton työ on
[…]
Saksalaisessa maahanmuuttokeskustelussa termillä ”talouspakolainen” viitataan negatiivisesti siirtolaisiin, jotka hakevat maasta turvapaikkaa, mutta joita ei kotimaassaan uhkaa ”poliittinen” vaino. Heidän motiivinsa ovat ”taloudellisia”, eli he ovat lähteneet parantaakseen omia elinolosuhteitaan. Annetaan ymmärtää, että ”talouspakolaiset” ovat turvapaikkajärjestelmän ”väärinkäyttäjiä”. Puheentapa on harhaanjohtava. Ensinnäkin useimmille EU:n ulkopuolelta tuleville turvapaikkahakemus on 1970-luvulta lähtien ollut perheenyhdistämisen ohella lähes ainoa keino laillistaa oleskelu Saksassa. Tämän unohtaa usein myös vasemmisto, joka vaatii ”taloudellisten” syiden kuten köyhyyden tunnustamista turvapaikkaperusteena. Yleinen ja yhtäläinen liikkumisen oikeus sivuutetaan, kuten eurooppalaisessa, turvapaikkajärjestelmään keskittyneessä siirtolaisuuskeskustelussa on ylipäätään viime vuosina tehty. Toiseksi puheentapa ei selvitä, millaisia ”taloudelliset” lähdön syyt voivat todellisuudessa olla. Vieraillessani Senegalissa tammikuussa
[…]
Lue lisää… from Reunahuomioita taloudesta ja ihmisten liikkeestä
Suomi täyttää sata vuotta, ja juhlapuhujat ryömivät valtion helmoissa kieli ruskeana. Kannattaisiko harkita hetki? Teksti Lauri Punamäki ja Pontus Purokuru Kuva Annika Pitkänen ”Jos puolue tai poliitikko irtisanoutuisi Suomessa avoimesti hyvinvointivaltiosta, se olisi lähes poliittinen itsemurha”, kirjoittaa Tommi Uschanov kirjassaan Miksi Suomi on Suomi. Pelkoa irtisanoutumisesta ei ole. Päinvastoin: loppusyksystä Facebookissa ja mediassa levisi #EnOlisiTässä-kampanja, jonka idea oli osoittaa rakkautta valtiota kohtaan kertomalla tuesta, jota yhteiskunta tarjoaa. Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoon kuuluvan kampanjan mukaan kukaan meistä ei olisi ”tässä” ilman hyvinvointivaltiota. Kampanja on oire laajemmasta ajattelutavasta, jossa valtio nähdään huolenpidon ja hyvinvoinnin alkulähteenä. Näkemys on kiinnostava, jos palautetaan mieleen, että
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa