Talous

Alustatalous on osa yhteiskunnallista vallankäyttöä. Siksi markkina- ja yksilökeskeistä näkökulmaa tulee laajentaa.

Kirjoittanut: Leevi Saari Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2020 kaksi odotettua alustataloutta käsittelevää lakialoitetta. Vaikka aloitteet ovat kansainvälisiä edelläkävijöitä, niiden näkökulma alustatalouteen on kapea. Molemmat aloitteet käsittävät alustatalouden markkinoiden sisällä tapahtuvana ilmiönä. Digitaalisten markkinoiden aloite (Digital Markets Act) näkee alustatalouden uhkana tehokkaalle kilpailulle. Digitaalisten palvelujen aloite (Digital Services Act) käsittelee alustataloutta erityisesti uhkana kuluttajien oikeuksille. Nämä eivät kuitenkaan käsittele alustatalouden poikkeuksellisia piirteitä ja laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Viime vuosina alustatalouden on usein kuvattu olevan uhka yksilöiden itsemääräämisoikeudelle. Harvardin kauppakorkeakoulun emeritaprofessorin Shoshana Zuboffin popularisoiman ’valvontakapitalismin’ ytimessä on väite, jonka mukaan alustojen massadatan kerääminen ja sen analysointiin käytettävät koneoppimisalgoritmit mahdollistavat käyttäjien alitajuisen manipuloinnin. Tämä nähdään perustavanlaatuisena uhkana

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Alustatalous on osa yhteiskunnallista vallankäyttöä. Siksi markkina- ja yksilökeskeistä näkökulmaa tulee laajentaa.

Jos kapitalistinen omistusoikeus on ristiriidassa liberaalien vapausihanteiden kanssa, mikä olisi parempi termi liberalismin tilalle?

Kirjoittanut: Teivo Teivainen Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 3 minuuttia

Kapitalismin ja liberalismin kohtalonyhteys on melko yleisesti hyväksytty sekä kapitalistisen vallankäytön puolustajien että sen kriitikoiden piirissä. Puolustajien osalta tämä ei ole kovinkaan yllättävää. Liberalismin houkuttelevuus näkyy esimerkiksi siinä, miten avioliittoa tai päihteitä koskevat käsitykset ovat viime vuosina muuttuneet. Vaikkapa suuryritysten valta-asemaa vahvistavien toimenpiteiden hyväksyttävyyttä voi edistää kertomalla niiden edistävän liberaalia vapautta. Se vetoaa monen arkijärkeen. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että kapitalismin ja sitä pönkittävien omistusoikeuksien taustalta löytyy oletuksia, jotka ovat vähintäänkin ajoittaisessa ristiriidassa liberaalien vapausihanteiden kanssa. Ekonomismi ja propertarismi ovat siksi parempia käsitteitä kuvaamaan kapitalismin aatteellista luonnetta kuin liberalismi. Jotkut viittaavat ekonomismi-sanalla talousasioiden suureen painoarvoon päätöksenteossa tai tieteellisessä selittämisessä. Itse tarkoitan ekonomismilla

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Jos kapitalistinen omistusoikeus on ristiriidassa liberaalien vapausihanteiden kanssa, mikä olisi parempi termi liberalismin tilalle?

Ovatko käsityksemme taloudesta vanhentuneita, koska taloustieteilijät ovat epäonnistuneet viestinnässä? Opetuksen monipuolistaminen voisi auttaa.

Kirjoittanut: Anni Marttinen, Pauli Huotari Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 2 minuuttia

Taloustieteen uudistamista tavoitteleva Core-hanke on saanut jalansijaa myös suomalaisissa yliopistoissa. (Aiheesta uutisoi Helsingin Sanomat 17.1.2021) Core pyrkii tuomaan taloustieteen opetukseen realistisempia elementtejä ja tutkimaan enemmän todellisen maailman ilmiöitä, kuten instituutioiden vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, motiivien moninaisuutta ja informaation epätäydellisyyttä. Taloustieteellisessä keskustelussa esiintyy usein huoli siitä, että taloustieteilijät ovat epäonnistuneet viestinnässä uusille opiskelijoille ja suurelle yleisölle, ja siksi ihmisillä on taloustieteestä vanhentuneita käsityksiä. Varmasti huoli pitää osittain paikkansa. Sen sijaan teoreettisen tai metodologisen moninaisuuden puutteita ei nosteta esiin ongelmana Core-hankkeeseen liittyvässä keskustelussa. Suuntauksilla on omat vahvuutensa, ja niiden avulla voidaan esittää erilaisia tulkintoja ihmisten taloudellisesta toiminnasta. Ortodoksista taloustiedettä kritisoidaan yleensä siksi, että taloustiede

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ovatko käsityksemme taloudesta vanhentuneita, koska taloustieteilijät ovat epäonnistuneet viestinnässä? Opetuksen monipuolistaminen voisi auttaa.

Toisenlainen maailma on mahdollinen. Miksi taloutta tutkitaan enemmän luonnontieteen tapaan kuin missään muussa yhteiskuntatieteessä?

Kirjoittanut: Teppo Eskelinen Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 4 minuuttia

Arkielämässä yhteiskunnalliset ilmiöt kuten raha ja työ tuntuvat itsestään selviltä todellisuuden osilta. Niiden olemassaolon tavoista ei erityisemmin kiistellä. On selvää, etteivät ne ole samalla tavalla todellisia kuin fysikaaliset objektit. Totta kai ihmisten välisten järjestelyt ovat olemassa eri lailla kuin vaikkapa kivet. Yhteiskunnalliset ilmiöt ovat olemassa, koska ihmiset käyttäytyvät ikään kuin ne olisivat osia yhteisestä objektiivisesta todellisuudesta. Raha on olemassa, koska ihmiset yhdessä uskovat sen olevan olemassa. Työ on olemassa, koska tietynlaista toimintaa kutsutaan työksi ja organisoidaan sen mukaisesti. Talouden ilmiöitä mitataan ja mittareiden välisiä suhteita tutkitaan siinä missä minkä tahansa fysikaalisen ilmiön. Talouden tutkimuksessa toimitaan enemmän luonnontieteen tapaan kuin missään

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Toisenlainen maailma on mahdollinen. Miksi taloutta tutkitaan enemmän luonnontieteen tapaan kuin missään muussa yhteiskuntatieteessä?

On olemassa syy, miksi markkinafeminismi ja feministinen talouskritiikki ovat eri asioita. Lue tämä artikkeli ja opi tunnistamaan ero!

Kirjoittanut: Emma Lamberg, Hanna Ylöstalo Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 4 minuuttia

Markkinafeminismi ei korjaa sukupuolittuneen talousjärjestelmän vikoja. Järjestelmä vaatii isoja muutoksia. Etenkin on ymmärrettävä uusintavan työn kuten hoivan kytkös tuottavaan talouteen.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from On olemassa syy, miksi markkinafeminismi ja feministinen talouskritiikki ovat eri asioita. Lue tämä artikkeli ja opi tunnistamaan ero!

Mihin koronamiljardit käytettiin?

Kirjoittanut: Kaisa Kangas Kuvat: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia Lukuaika: 8 minuuttia

Huhtikuun lopun kehysriihessä näytti hetken siltä, että hallitus kaatuisi. Keskusta vaati muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja leikkauksia valtion menoihin. Riihen lopputuloksena päätettiin toteuttaa 370 miljoonan leikkaukset vuonna 2023 ja tehdä 100–150 miljoonan veronkorotukset.   Puolustaessaan tieteeseen kohdistuvia 35 miljoonan leikkauksia keskustan puheenjohtaja ja silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kirjoitti Facebookissa, että leikkauksia tehdään ”valtion velkaantumisen jarruttamiseksi”. Viime vuonna suomi ottikin ennätysmäärän velkaa, noin 19,7 miljardia euroa. Opposition edustajat ja kannattajat ovat kauhistelleet summaa. Toisaalta voi kysyä, millaisia vaihtoehtoja velkaantumiselle olisi koronavuonna ollut. Velasta 17,5 miljardia sisältyi koronapandemian vuoksi tehtyihin seitsemään lisätalousarvioon. Vuoden 2020 alkuperäisessä talousarviossa lainaa arvioitiin otettavan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Mihin koronamiljardit käytettiin?

Näin vältät yksipuolista talousjournalismia – Voiman uusi visionäärinen talousliite tuo uudella tavalla talouspuheen lukijoiden äärelle.

Kirjoittanut: Pauli Huotari Lukuaika: 2 minuuttia

Voiman talousliitteessä tilaa saavat tutkijat, jotka käsittelevät talouden yhteiskunnallisia ilmiöitä ja popularisoivat tutkimusalueidensa sisältöä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Näin vältät yksipuolista talousjournalismia – Voiman uusi visionäärinen talousliite tuo uudella tavalla talouspuheen lukijoiden äärelle.

Emme ole onnistuneet vähentämään luonnonvarojen käyttöä pysäyttämättä talouskasvua. Ilmastokriisin ratkaisemiseksi on kuitenkin keinoja.

Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 6 minuuttia

Ihmiskunnan elämäntavan muuttaminen biosfäärin kannalta kestäväksi vaatii talouden, politiikan ja ekologian ymmärtämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Muutos edellyttää tiedevetoista suunnittelua ja valtiojohtoista siirtymäpolitiikkaa, jossa ekologiset reunaehdot ohjaavat talouden kehitystä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Emme ole onnistuneet vähentämään luonnonvarojen käyttöä pysäyttämättä talouskasvua. Ilmastokriisin ratkaisemiseksi on kuitenkin keinoja.

Keskuspankkikapitalismi ajautui kriisiin. Siksi kapitalismin seuraava vaihe saattaa olla jo täällä.

Kirjoittanut: Jussi Ahokas Kuvat: Juha Sääski Lukuaika: 5 minuuttia

Koronakriisin myötä viimeisetkin padot 2020-luvun valtiokapitalismin tieltä näyttävät murtuvan. Keskuspankkikapitalismin vaihe saattaa jäädä vain vuosikymmenen mittaiseksi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Keskuspankkikapitalismi ajautui kriisiin. Siksi kapitalismin seuraava vaihe saattaa olla jo täällä.

Koronakriisin myötä toimeentulon ongelmat uhkaavat supistaa kulttuurialaa

Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Unsplash: Felix Mooneeram Lukuaika: 3 minuuttia

Koronaepidemia on kurjistanut etenkin kulttuurialoja, jotka elävät esityksistä ja ihmisten kohtaamisesta. Alasta riippumatta vaikeinta on ollut freelancereilla ja nuorilla. Tämä käy ilmi Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja Taiteen edistämiskeskus Taiken tekemästä kyselystä, jonka tarkemmat tulokset julkaistaan huhtikuussa. Kyselyyn vastanneista eri alojen taiteilijoista keskimäärin 13 prosenttia joko harkitsee ammatinvaihtoa tai on jo siirtynyt pois alalta. Cuporen erikoistutkijan Minna Ruusuvirran mukaan viidennes esittävien taiteiden kuten teatteritaiteen ja musiikin alalla työskentelevistä harkitsee tai on vaihtanut ammattia.  ”Osa nuorista taiteilijoista kertoo harkinneensa ammatinvaihtoa taidealan epävarmuuden eikä niinkään koronan vuoksi, mutta osalle korona on ollut viimeinen herätys”, Ruusuvirta kertoo. Alan taloudellinen tilanne oli valmiiksi vaikea. Vuoden

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Koronakriisin myötä toimeentulon ongelmat uhkaavat supistaa kulttuurialaa

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta