Teksti Anna-Sofia Joro
Oletko törmännyt laskelmoivaan tyyppiin, joka himoitsee rahaa ja valtaa eikä saa kyllikseen kuluttamisesta?
Taloustieteen vaihtoehtoisia, luonnonmukaisia ja feministisiä näkökulmia tutkiva Mary Mellor on nimittänyt lajin Talousmieheksi, Economic Man – joka voi olla myös nainen.
Mellor on ”ekofeministi” ja yhteiskuntatieteiden professori Northumbrian yliopistosta Britanniasta. Hän saapuu Helsinkiin elektronisen taiteen Pikseliähky-festivaalille ja on pääpuhujana Naissaarella Virossa, jonne tapahtuma levittäytyy.
Mellor tekee alkuun selväksi, ettei ole erikoistunut epätasa-arvoon työmarkkinoilla tai työpaikoilla. Uusiksi pitäisi panna koko moderni talousjärjestelmä, jossa Talousmies voi rellestää ja viis veisata käytöksensä ympäristövaikutuksista.
Naisen työtä, jota siis voi tehdä myös mies, on tarjota edellytykset ja siivota sotkut.
”Naiset tekevät suuren osan ihmisen luomiseen ja ylläpitoon liittyvästä työstä, vaikka myös palvelijat, orjat, lapset ja matalan statuksen miehet osallistuvat siihen.”
”Olemme luoneet talouksia, joissa korkeaa palkkaa nostavien, arvostettujen ihmisten ei tarvitse tehdä tätä työtä, elleivät he erikseen halua vaikkapa auttaa lasten kanssa ja päästää lastenhoitaja tauolle”, Mellor kuvailee.
Pikseliähkyssä pohditaan globaalia etelää ja pohjoista. Yksi ikävämpi yhtäläisyys on, että Talousmiehiä sikiää kaikkialla.
”Ajattele vaikka Intian kastijärjestelmän koskemattomia, jotka hoitavat muiden jätteet. Moni kehittyvä talous omaksuu länsimaiset käsitykset – poikkeuksena yhteiskunnat, joissa elämää ylläpitävän sektorin osuus on merkittävä ja joissa naisten työhön kuuluu ruuan kasvatusta, veden kantamista, eläintenhoitoa ja vastaavaa.”
Kun puhutaan naisista ja globaalista taloudesta, mieleen tulevat järjestöjen kehitysmaiden naisille tarjoamat mikrolainat.
”Mikrolainoja pidettiin ihmelääkkeenä, vaikka on paljon todisteita etteivät ne ole kestävä ratkaisu. Mitä lainat hyödyttävät, jos pois otetaan paljon enemmän? Mistä ihmiset saavat rahaa maksaakseen lainat korkojen kera?”
Sama pätee laajemmin.
”Talousjärjestelmiä ei voi rakentaa velan varaan. Jossain pitää olla velattoman rahan lähde. Esimerkiksi Brasilia ja Etelä-Afrikka ovat menestyneet paljon paremmin jakaessaan rahaa köyhille, kuten eläkkeenä vanhuksille. Näin saadaan raha kiertämään yhteisössä, minkä pohjalle voidaan rakentaa paikallistaloutta.
Mellorin mukaan globaali talouskriisi tarjoaisi tilaisuuden kyseenalaistaa moderni talous ja korvata ”arvon” ajatusta vääristänyt rahajärjestelmä demokraattisella systeemillä. Talouksista tulisi kestävämpiä ja oikeudenmukaisempia. Mellor ei silti ole optimistinen. ”Ihmiset välittävät muista ja ovat edistyksellisempiä tuntiessaan olonsa varmaksi. Epävarmuus myös ruokkii kyräilyä vähemmistöjä kohtaan.”
”Finanssialan paisuneita palkkoja arvostellaan, mutta palkitsemme silti esimerkiksi julkkiksia, urheilijoita ja bisnesväkeä täysin epäsuhtaisesti.”
Eniten Mellor on huolissaan demokratiavajeesta.
”Ihmiset ajattelevat, että poliitikot ovat missä ovat vain itsensä vuoksi. Syntyy tyhjiö, jonka voi helposti täyttää populistisella kansankiihotuksella tai rasistisella retoriikalla.”
”Hyvä uutinen on, että monet ovat tarttuneet toimeen asioiden muuttamiseksi.”
Pitäisikö raha sitten lakkauttaa? Mellor ei usko, että paluu äiti maan syliin auttaisi ihmiskuntaa – ainakaan laajassa mittakaavassa. Hänelle raha on sosiaalinen, ei taloudellinen ilmiö.
”Raha ei syntynyt kaupasta, kuten oppikirjoissa väitetään, vaan yhteisöissä. Vaikkei rahaa ole aina käytetty viisaasti, se on julkinen ja sosiaalinen resurssi jonka pitäisi hyödyntää kaikkia, ei vain nopeaa voittoa hamuavaa vähemmistöä.”
Ekologisesti kestävässä yhteiskunnassa tuotteita ja palveluita luotaisiin tarpeeseen, ei tehokkuutta ja voittoa tavoitellen. Työ olisi merkityksellistä, ei erillään muusta elämästä.
”Olisimme voineet tehdä kuten Keynes suositteli, hidastaa talouskasvua ja työskennellä 15 tuntia viikossa. Sen sijaan olemme kiihdyttäneet tahtia turhalla työllä ja kulutuksella.”
Naiset ovat vahvasti edustettuina monissa edistyksellisissä liikkeissä. Tänä vuonna myös puolet Pikseliähkyn osallistujista on naisia – harvinaista elektronisen taiteen festivaalille.
”Naisten pitää silti sopeutua vallitsevaan kulttuuriin miesten hallitsemissa rakenteissa”, Mellor muistuttaa. Naisesta tulee Talousmies.
”Urallaan menestyvien naisten täytyy rajoittaa muita sitoumuksiaan – lasten saamista tai ajanviettoa läheisten kanssa. En syytä heitä yhtään, teen niin itsekin”, professori myöntää.
”Toivottavasti työurat tulevat joustavammiksi ja kilpailuhenki vähenee. Voisimme elää hitaammin ja täydemmin.”
