Kaisu Tervonen

Punaiselta matolta pontikkapöntölle

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Lukuaika: 5 minuuttia

Juho Kuosmanen teki uusiksi ensimmäisen suomalaisen näytelmäelokuvan. Kuvat Sami Kuokkanen/ Kuokkasen kuvaamo Ajoitus on mainio. Vuosi sitten toukokuussa Juho Kuosmasen elokuva Hymyilevä mies palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla Un Certain Regard -sarjan parhaana. Vuotta myöhemmin hän esittelee farssia Salaviinanpolttajat, jossa keitetään pontikkaa ja tapellaan virkavallan kanssa. ”Ei se ajoitus kauhean suunnitelmallista ollut. Mutta kun tilaisuus tuli, tajusin, että itselläni on tälle henkinen tarve. Tehtiinhän me myös ennen ­Hymyilevää miestä elokuva Romu-­Mattila ja kaunis nainen. Vanne alkoi kiristää päätä niin paljon, että oli pakko hakea tekemiseen uutta intoa jostain, jossa pelleily ei ole vain mahdollista vaan joka oikeastaan pakottaa siihen”, Kuosmanen kertoo. Vuonna

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Punaiselta matolta pontikkapöntölle

Kohti turvallisia tiloja

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Kuvat: Veera Järvenpää Lukuaika: 8 minuuttia

Oululaisen Martun, 45, keho tuntuu nyt oikealta mutta sukupuolitetut tilat entistä vääremmiltä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kohti turvallisia tiloja

Verkkareita ja korkkareita

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Lukuaika: 8 minuuttia

Valto, 36, kokee, että sukupuolten kirjo voi toteutua yhdessä ihmisessä. Kuvat Veera Järvenpää ”Mulla ei ole sellaista ’jo lapsena tiesin’ -tyyppistä stooria. En ikinä silloin edes ajatellut, että mulla on sukupuolta, eikä mua ole kauheasti kasvatettu sukupuoleen. Kotona perusarjessa meillä oli kaikilla niitä samoja verkkareita, joita mun äiti ompeli meille. Ja me leikittiin yhdessä veljien kanssa paljolti samoja leikkejä. Kun joidenkin vanhemmat oli aatteellisia tai vasemmistolaisia, niin mun vanhemmat on aika keskiluokkaisia. Ne ei oo koskaan halunneet sitoutua mihinkään selkeeseen ideo­logiaan, mutta se, miten meitä on kohdeltu, on mun mielestä ollut enemmän persoona- kuin vaikka sukupuolilähtöistä. Luulen, että se on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Verkkareita ja korkkareita

Pahoinvointipalvelut esittää

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Lukuaika: 2 minuuttia

Jyväskylässä juhlitaan tekotaiteellista paskaa. Ilmeisesti kaikki eivät allekirjoita ajatusta, että kulttuurin tulisi olla sarja hyvin­vointia luovia palveluja. Jotkut arvostavat ehtaa tekotaiteellista paskaa. Näin voisi päätellä Akseli Hiltusen kommenteista ja tittelistä. Hiltunen on puheenjohtaja jyväskyläläisessä yhdistyksessä Yleishyödyttömät Pahoinvointipalvelut ry. Yhdistys järjestää toukokuussa jo toisen kerran Tekotaiteellisen Paskan Festivaalin. Festivaali järjestetään ”sattumalta” samaan aikaan kuin perinteinen jyväskyläläinen kaupunkifestivaali Yläkaupungin Yö. Jälkimmäinen juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. ”Jyväskylässä vaikuttava festivaali Yläkaupungin Yö näki selkeästi mahdollisuuden loisia mahtavan konseptin varjolla ja pystytti ironisesti koko oman hipsterifestivaalinsa Tekotaiteellisen Paskan Festivaalin ympärille kaikkien kävijöittemme suureksi harmiksi”, Hiltunen väittää. Festivaalin synnystä Hiltunen syyttää paria yksilöä: taiteellisen johtajan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Pahoinvointipalvelut esittää

Kadun varjoisalla puolella

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Lukuaika: 8 minuuttia

Ennen meillä oli rahvaan kulttuuri ja korkeakulttuuri. Nyt meillä on Tuomari Nurmio. Kuvat Velda Parkkinen Poliittinen toiminta saattoi pelastaa Hannu ”Hande” Nurmion musiikin valtavirralta. Sen käsityksen voi saada hänen elämäkerroistaan, Tuomari vastoin tah­toaan (1990) ja Dumari (2010). Kirjat kertovat miehestä, joka kuului 1970-luvun vasemmistoradikaaleihin. ”Suurin osa 60-luvun vasemmistoradikaaleista valui lopulta SKP:n syliin. Taistolaisuus oli Kekkosen Suomessa varsin luonteva poliittinen liike. Se otti YYA-liturgian kirjaimellisesti. Taustalla olivat tietysti myös katkeran sodan traumat. Se suhtautui idealistisesti maailmanpolitiikkaan ja Neuvostoliittoon, ja sen lopputuloksena oli totalitaarisen ideologian ja politiikan hyväksyminen. Se oli eräänlainen lasten ristiretki, joka päättyi ikävästi. ” Piirit olivat folkhenkisesti suuntautuneita, eikä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kadun varjoisalla puolella

Supervallan supersankarit

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Lukuaika: 2 minuuttia

Helsinkiläinen Night Visions -festivaali tuo Suomeen venäläisen viihdepläjäyksen. Guardiansin julisteessa poseeraa supersankariporukka, joka tuo väistämättä mieleen Guardians of the Galaxyn avaruusseikkailijat. Mitä pidemmälle venäläinen supersankarielokuva etenee, sitä enemmän läntisiä leffaviitteitä tulee mieleen: Robo­cop, X-Men, ­Fantastic Four, Avengers, Mad Max ja niin edelleen. Daniel Shapovalov, yksi Guardiansin tuottajista, vastaa sähköpostitse kysymykseen, mikä elokuvassa sitten on venäläistä. ”Elokuva on täynnä viitteitä venäläiseen kulttuuriin. Yksi supersankareista muuttuu Venäjän kansalliseläimeksi, karhuksi. Mukana on vitsejä ja viitteitä, jotka liittyvät olennaisesti venäläiseen elämäntapaan: mentaliteettiin, borssikeittoon ja niin edelleen.” Shapovalov lisää, että kansallinen elementti ei jää vain pintaraapaisuksi. ”Jokainen supersankareistamme on eri osasta Venäjää, ja jokainen noista

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Supervallan supersankarit

Historia on nyt

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Lukuaika: 3 minuuttia

Season Film Festivalilla nähdään mustien yhdysvaltalaisten tarinoita orjakapinasta James Baldwinin kautta Fergusoniin. Martin Luther King, Malcolm X ja Medgar Evers kuolivat kaikki alle 40-vuotiaina. He menehtyivät salamurhien seurauksena, mutta eläessään heitä yhdisti mustien kansalaisoikeusliike. Kirjailija James Baldwin oli heidän toverinsa ja osallistui samaan taisteluun. Hän tosin piti itseään ensisijaisesti todistajana ja tuntemusten välittäjänä, kuten käy ilmi Raoul Peckin dokumentista I Am Not Your Negro (2016). Elokuva kertoo myös, että FBI oli asiasta eri mieltä. Virastolla oli mittava kansio ”vaarallisena yksilönä” pitämästään miehestä. Samaan aikaan, 1960-luvulla valkoinen valtaväestö onnitteli mustia näiden aseman paranemisesta. ”­Mikseivät mustat ole optimistisempia? Asiathan paranevat koko ajan”,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Historia on nyt

Hän on hen

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Kuvat: Jenni Holma Lukuaika: 9 minuuttia

”Olen varttunut Taalintehtaalla, joka on Kemiönsaarella eli tunnin ajomatkan päässä etelään Turusta. Siellä on kolme pikku kylää, joista Taalintehdas on yksi. Ja Taalintehtaan ulkopuolella on vielä pieni saari kahden sillan takana. Sen nimi on Kyläsaari. Siellä minä ja 70 muuta tyyppiä asuttiin. Kaikki, jotka millään tavalla poikkesivat muista, joutuivat heti oman ryhmänsä edustajiksi. Olin perhepäivähoidossa, ja siellä oli yksi tummaihoinen poika. Muistan, että koko kylä puhui siitä, että se on nyt se n-sana. Oli suuri järkytys, että joku oli adoptoinut mustan pojan. Sitä havahtui siihen, että jos olet erilainen, niin olet myös automaattisesti tyrkyllä. Me matkusteltiin aika paljon, kun olin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Hän on hen

Kirjahyllyjen keskellä

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Lukuaika: 4 minuuttia

Pispalan kirjastosta kuoriutui avoin kansalaistalo. Kuvat Elina Hiironniemi Pispalan kirjaston seinällä lepattaa kirjoja Windows-oppaasta Raamattuun. Kirjat kirjaimellisesti lepattavat, sillä niitä kohti asetettu tuuletin saa sivut heilumaan. Kyseessä on Eikä yksikään pelastunut -installaatio, joka on rakennettu poistokirjoista kirjaston gallerianurkkaukseen. Poistokirjoja kirjastolla on riittänytkin. Kun uusi hallitus otti yksityisen kirjastoyhdistyksen toiminnan hoitaakseen syyskuun lopulla, tilaan kuuluva autotalli oli lattiasta kattoon täynnä lajittelemattomia kirjoja. Sittemmin niitä on luetteloitu, lisätty kokoelmiin, lähetetty palvelutaloihin, laitettu poistomyyntiin – ja käytetty taiteen raaka-aineena. ”Ei niitä kirjarovioitakaan missään tapauksessa haluta pitää, vaikka aina se kirjan pois heittäminen tuntuu hirvittävän väärältä”, sanoo kirjastoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jesse Karhu. Karhun lisäksi haastatteluun

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kirjahyllyjen keskellä

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta