Hän on hen

”Olen varttunut Taalintehtaalla, joka on Kemiönsaarella eli tunnin ajomatkan päässä etelään Turusta. Siellä on kolme pikku kylää, joista Taalintehdas on yksi. Ja Taalintehtaan ulkopuolella on vielä pieni saari kahden sillan takana. Sen nimi on Kyläsaari. Siellä minä ja 70 muuta tyyppiä asuttiin. Kaikki, jotka millään tavalla poikkesivat muista, joutuivat heti oman ryhmänsä edustajiksi. Olin perhepäivähoidossa, ja siellä oli yksi tummaihoinen poika. Muistan, että koko kylä puhui siitä, että se on nyt se n-sana. Oli suuri järkytys, että joku oli adoptoinut mustan pojan. Sitä havahtui siihen, että jos olet erilainen, niin olet myös automaattisesti tyrkyllä. Me matkusteltiin aika paljon, kun olin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Hän on hen

Kirjahyllyjen keskellä

Pispalan kirjastosta kuoriutui avoin kansalaistalo. Kuvat Elina Hiironniemi Pispalan kirjaston seinällä lepattaa kirjoja Windows-oppaasta Raamattuun. Kirjat kirjaimellisesti lepattavat, sillä niitä kohti asetettu tuuletin saa sivut heilumaan. Kyseessä on Eikä yksikään pelastunut -installaatio, joka on rakennettu poistokirjoista kirjaston gallerianurkkaukseen. Poistokirjoja kirjastolla on riittänytkin. Kun uusi hallitus otti yksityisen kirjastoyhdistyksen toiminnan hoitaakseen syyskuun lopulla, tilaan kuuluva autotalli oli lattiasta kattoon täynnä lajittelemattomia kirjoja. Sittemmin niitä on luetteloitu, lisätty kokoelmiin, lähetetty palvelutaloihin, laitettu poistomyyntiin – ja käytetty taiteen raaka-aineena. ”Ei niitä kirjarovioitakaan missään tapauksessa haluta pitää, vaikka aina se kirjan pois heittäminen tuntuu hirvittävän väärältä”, sanoo kirjastoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jesse Karhu. Karhun lisäksi haastatteluun

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kirjahyllyjen keskellä

Ei mitään hävettävää

Joskus on pahempiakin päiviä kuin niitä, jolloin tukka on huonosti. Jyväskylän Galleria Ratamon Bad Hair Days -näyttelyn nimen ironia ei jää huomaamatta. Valtakunnallisen Rikki-taideprojektin kautta muotoutuneen valokuvaajakollektiivin näyttelyn teemana ovat mielenterveysongelmat ja normeista poikkeaminen. Mukana on valokuvasarjoja, installaatio- ja videotaidetta. RIKKI-projekti aloitti sarjakuvasta mutta on laajentunut myös muun kuvataiteen puolelle. Mukana on niin taide-alan ammattilaisia kuin aloitteleviakin tekijöitä, yhteensä jo 80 jäsentä. Minna Esantytär, yksi valokuvakollektiivin taiteilijoista, on ollut Rikki-projektin toiminnassa mukana alusta saakka. ”Projektissa mukanaolossa ei ole rajoitteita sen suhteen, mitä on aiemmin tehnyt. Ansioluetteloita ei lueta tai tarkastella meriittejä. Ei ole myöskään välttämätöntä, että mielenterveysongelmista on omakohtaista kokemusta”,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ei mitään hävettävää

Tiedonjanoa sammuttamassa

Sanna Klemetti on musiikkiteteen tutkija. Litku Klemetti on rockhenkilö. ”Mulla ei ole mitään hienoa tarinaa siitä”, Sanna Klemetti pahoittelee, kun häneltä kysyy musiikki-innostuksen alkamisesta. Kuhmossa kasvaneelle artistille musiikki on aina ollut itsestään selvä kiinnostuksen kohde. ”Sain pienenä jonkun syntikan joulu­lahjaksi, se oli ehkä ekalla luokalla. Ja olen ollut kaikilla musaluokilla. On vaan ollut tosi musikaalinen meininki.” Esiintyminenkin on ollut luontevaa Klemetille, joka sanoo olleensa ”linssilude pienestä asti”. Viimeaikaiset suosion merkit ovat kuitenkin vähän järkyttäneet. Suosio ei varsinaisesti kuulunut musiikilliseen suunnitelmaan. ”Välillä olen myös kriiseillyt siitä, että pitäisikö nyt lopettaa koko juttu.” Litku Klemetti – eli Sanna Klemetti – ja bändi Tuntematon Numero

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tiedonjanoa sammuttamassa

Kolme kertojaa

Meeri Koutaniemi, Katja Kettu ja Maria Seppälä puhuvat yhden sorretun ryhmän kautta monista muistakin. Kuvat Velda Parkkinen Kirjailija-ohjaaja Katja Kettu ja toimittaja-dokumentaristi Maria Seppälä ovat tunteneet toisensa kaksivuotiaista saakka. Seppälä ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi puolestaan tutustuivat Tampereella, jossa molemmat opiskelivat journalismia. Kaikki kolme ovat ehtivät ansioitua omilla aloillaan ennen ensimmäisen yhteisen kirjan Fintiaanien mailla julkaisua. Fintiaani on nimi, jolla he kutsuvat Suurten jär­vien ­alueen alkuperäiskansan ja suomalaissiirtolaisten jälkeläisiä. Kettu on aiemmin toimittanut faktaa ja fiktiota yhdistelevän Pimppini on valloillaan -kirjan, mutta muille tekijöille tietokirja on ensimmäinen. Vaikka fintiaaneja ei ole Suomessa eikä juuri muuallakaan tutkittu, kirjan teemat olivat osin jo

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kolme kertojaa

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan