Kehopositiivisuus ei ole sama asia kuin läskiaktivismi. Jälkimmäinen pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa. […]
Kuuma läskikeskustelu
Kehopositiivisuus ei ole sama asia kuin läskiaktivismi. Jälkimmäinen pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa. […]
Ihanan retrosta, edelleen soittamisen arvoisesta Cliftersistä tuttu Jiri Nikkinen on tunteiden mies. “Luullut oon, että asioilla on tapana järjestyä”, hän laulaa. Stendarit, tai nyt kännyköidet stendari-appsit, nousevat ilmaan “Kun hetki mennyt on vasta tajuaa sen arvon” -biisissä, jota keikoilla epäilemättä tanssitaan hitaana. Nikkisen biisit ovat täyteen riimitettyjä. Laulajana hän on luotettava. Kuuntelija jännittää, onko […]
Samalla, kun kepu ja sekoomus yrittävät pelastaa sote-suhmurointinsa, Timo Soini yrittää pelastaa oman kultaisen laskuvarjonsa. […]
Tuore raportti kertoo, että homoseksuaalisuus on yhä rikos 72 maassa. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuva Meri-Tuulia Mäkelä Toukokuussa julkaistiin raportti tämänhetkisistä homoseksuaalisuutta koskevista lainsäädännöistä eri maissa. Sen julkaissut taho on vuonna 1978 perustettu ILGA (International lesbian, gay, bisexual, trans and intersex association). Raportin mukaan 124 maassa homoseksuaalisuus ei ole millään tavalla laillisesti rangaistavaa, kun suostumus on molemminpuolista aikuisten välillä. 108 maassa suojaikäraja on sama kuin heteroilla. Homoseksuaalisuuden kriminalisoivien maiden määrä on raportin mukaan laskussa. Kun vuonna 2002 homoseksuaalisuus oli rikos vielä 96 maassa, nyt maiden määrä on laskenut 72:een. Näistä 72 maasta 45:ssä myös naisten väliset suhteet ovat laittomia. Näistä sekä
[…]
Meriteatterin, Teater Mestolan ja Teatteri Takomon esityksissä koetellaan eksistentiaalisten valintojen rajoja. Naantalin Rymättylästä tulevan Meriteatterin esitys Maailman meri – vesi on maailman muisti sijoittuu kotisatamaansa Röölään ja Kenian pohjoisrannikon Lamun saarelle. Anni Mikkelssonin kirjoittamassa ja ohjaamassa esityksessä käsitellään ihmisen luontosuhteen kriisiytymistä liikakalastuksen, merien saastumisen ja ilmastonmuutoksen höykyttämissä olosuhteissa. Runollisen esityksen punaisena lankana kulkee elämäntavan muutosta eri aikatasoilla havannoivan Merin (Ella Mettänen) ja hänen isänsä Erkin (Hannes Mikkelsson) vuoropuhelu. Jälkimmäinen herää hiukan höperehtivällä tavalla etsimään yhteyttään ympäröivään luontoon ja vanhoihin kertomuksiin. Esityksen tyylilajissa nojataan paljon vanhanaikaisen tarinankerronnan maneereihin, lauluihin ja yhteiseen musisointiin. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan myös tarjoamalla yleisölle ruokaa ja kutsumalla katsojat nuotiopiiriin
[…]
Poika puhalsi Pekka Pohjolan klassikoihin uutta elämää. Trumpetisti Verneri Pohjola on tehnyt levyn isänsä, jazz- ja progelegenda Pekka Pohjolan (1952–2008) musiikista. Tällaista voisi pitää jopa liian kunnianhimoisena projektina, koska isä-Pohjolaa ahkerasti kuunnelleet musadiggarit ovat ainakin mielestään keskivertoa asiantuntevampia rockpoliiseja. Pekka Pohjola oli basisti, joka muutti bändin taustakomppitukijalan jopa soolosoittimeksi, jenkkilegendan Jaco Pastoriuksen malliin. Verneri Pohjola on trumpetisti, joka on jo tehnyt useamman oman levyn hyvin omanlaisellaan, isäänsä abstraktimmalla ja rennommalla tyylillä. Oli aika rohkeata astua isän suuriin saappaisiin. Eikö pelottanut? ”Se tapahtui pikkuisen kuin varkain. En mä ollut hautonut sitä pitkään”, vastaa Verneri Pohjola. Onko Pekka-nimisen levyn tekeminen isänmurha? ”Kyllä
[…]
Ménage à trois’n avainsanat ovat porno, queer ja feminismi. Kuva Veera Järvenpää Google translate tietää, mitä Ménage à trois tarkoittaa: Kolmen kesken. Trekant. Ein flotter Dreier. Housekeeping. Sitä se ei tiedä, että Ménage à trois on pornolehti. Kun Iida Rauma ja hänen silloinen kumppaninsa Saija Nojonen alkoivat suunnitella suomalaista queer-pornolehteä, heillä oli idea mutta ei varsinaista kokemusta lehden julkaisemisesta. Rauma on kirjailija, ja hän oli tehnyt töitä myös Demi-lehteen. Nojonen on valosuunnittelija teatterissa. ”Homma ei olisi onnistunut ilman Niklas Koskista, jolla on alan koulutusta”, Iida Rauma muistelee. Ei se olisi onnistunut myöskään ilman alkupääomaa. Sekä Rauma että Nojonen kaivoivat kuvetta
[…]
24-vuotias Rihanna Nissinen sai nettikansan villiksi osallistuttuaan Temptation Islandiin. Rihannaa ja hänen entistä poikaystäväänsä Hexaa syytettiin huijauksesta, sillä heidän epäiltiin eronneen ennen saarelle saapumista ja tulleen vain ilmaiselle lomalle. Sain Nissiseltä yksinoikeudella haastattelun, jossa hän kertoo, mitä viettelysten saarella todella tapahtui. Nissinen myös puolustaa sarjan roolia suomalaisella kulttuurikentällä. ”Me tavattiin Hexan kaa Ala-Ylä-Näkkilän Club Kissansilmän röökipaikalla puoli vuotta sitten. Mä pyysin Hexaa pissavahdiksi puun eteen. Se suostui ja kehui, että hyvät kannut. Musta ei ollu tuntunu samalta yhdenkään miehen kanssa. Temptation Icelandiin me lähdettiin, koska pitkässä suhteessa tulee väistämättä se hetki, jolloin pitää selvittää, mitä elämältään haluaa. Mä halusin, että
[…]
Seppo Zetterbergin uusi Viro-historiikki ja Ilmar Taskan esikoisromaani täydentävät suomalaisten kuvaa naapurimaastaan. Kylmän sodan asetelmien oheisvaikutuksena suomalaisten yleistieto Baltian maista jäi vinoutuneeksi ja puutteelliseksi. Viron osalta tätä puutetta korjaa Seppo Zetterbergin Viron Historian (2007) päivitetty versio Uusi Viron historia (2017). Jo alkuun Zetterberg huomauttaa, kuinka – toisin kuin Suomessa – Virossa talonpoikainen kansa eli pitkään saksalaisen yläluokan hallitsemassa maaorjuudessa. Teoksessa korostuu myös, kuinka Viron kohtalona on ollut päätyä saksalaisten ohella myös puolalaisten, ruotsalaisten, tanskalaisten ja venäläisten suurvaltapelin alustaksi. Ruotsin vallan aikana (1629–1710) virolaisen talonpoikaiston asema alkoi parantua ja oma kulttuuritietoisuus nousta, mutta suurta Pohjan sotaa seuranneen venäläisvallan aikana kansan olosuhteet taas heikkenivät.
[…]
Taiteilija Aishe Vejdanin uutta maalaussarjaa inspiroivat Kalevala, Shahnameh ja feminismi. Teksti Tania Muhonen Kuvat Aishe Vejdani ”Halusin rakentaa kulttuurillisen sillan Suomen ja Iranin välille”, kertoo taiteilija Aishe Vejdani, 30. ”Tutustuin Kalevalaan Suomen kielen kurssilla ja keksin käyttää historiallisia tarinoita maalausteni viitekehyksinä. Yhdistämällä Kalevalan ja Iranin vastaavan kansalliseepoksen Shahnameh’in taidetta, onnistuin luomaan visuaalisen siteen maiden ja kulttuurien välille.” Alun perin Iranista kotoisin oleva taiteilija viimeistelee maalauksia toiseen taidenäyttelyynsä Suomessa. Taiteilijan mukaan sarja on tallenne, joka käsittelee hänen elämäänsä vuoden Suomessa asumisen jälkeen. ”Olen liittänyt jokaiseen uuden sarjan tauluun Kalevalan ja Shahnameh’n taiteen lisäksi henkilökohtaisia valokuvia. Nämä kuvat ovat kiinnitetty maalauksiin erittäin
[…]