Runoilija Aleksandr Puškin (1799–1837) oli poliittisesti kantaaottavien kirjoitustensa takia karkotettu Etelä-Venäjälle Pskovin kaupungin lähelle. Siellä hän sai vuonna 1827 valmiiksi muutaman vuoden ajan kirjoittamansa runomuotoisen tarinan, Jevgeni Oneginin. Hän vuodatti teokseensa huomioita venäläisestä maalaiselämästä ja irvaili seurapiireille. Runot kertovat nuoresta rikkaasta tyhjäntoimittajasta, joka asui juuri niillä kulmilla, minne Puškin oli karkotettu. Kaunis ja karismaattinen Onegin kulkee onnensa ohi ja tajuaa vilpittömän rakkauden voiman vasta kun on liian myöhäistä. Hän torjuu naapurin Tatjanan, koska ei nautiskelevana maailmanmiehenä halua sitoutua maalaistyttöön – ei, vaikka tämä on kulmakunnan suloisin olento. Turhautumisensa vallassa hän viettelee Tatjanan siskon Olgan, jolla on jo sulhanen: Oneginin paras
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Tähtiportti haaveilee tulevaisuudessa esiintymisestä abiristeilyllä. Teksti Johanna Siik Kuva Elina Hiironniemi Tähtiportin kolmas levy Superdepressio valmistui tammikuussa. Jo elokuussa 2015 bändin Facebook-sivulla lueteltiin tulevan, tuolloin toiseksi pitkäsoitoksi aiotun levyn kappaleiden nimiä. ”Levy oli noin 70-prosenttisesti valmiina tosi pitkään. Siitä on puuttunut vain se ratkaiseva neljäsosa”, Ilari Larjosto, taiteilijanimeltään Stiletti-Ana, arvioi. ”Aluksi piti tulla tuplalevy eli Eetterimessu/Superdepressio, mutta se jaettiin kahdeksi”, Vilunki 3000:na paremmin tunnettu Mikko Viljakainen jatkaa. Eetterimessu julkaistiin toisena pitkäsoittona huhtikuussa 2016, ja Superdepressio tulee ulos nyt, reilu vuosi myöhemmin. Superdepressio ei kuulosta kuitenkaan erityisen depressiiviseltä ainakaan haastattelijan korviin, mutta aiempaan tuotantoon verrattuna musiikki on riisutumpaa. ”On se aika
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Carl Ludwig Engel (1778–1840) oli preussilaisyntyinen arkkitehti, joka elämäntyönään suunnitteli Helsingin empirekeskustan ja sen keskeiset rakennukset kuten Helsingin tuomiokirkon, Valtioneuvoston linnan, Helsingin yliopiston päärakennuksen ja Kansalliskirjaston. Helsingin vuoden 1808 palon jälkeisen uudisrakennustoimikunnan arkkitehdiksi hän päätyi vuonna 1816 toimittuaan sitä ennen arkkitehtinä Tallinnassa, Pietarissa ja Turussa. Vuodesta 1824 Engel toimi tehtävänsä ohella myös valtion intendenttikonttorin […]
Helsinkiläinen Night Visions -festivaali tuo Suomeen venäläisen viihdepläjäyksen. Guardiansin julisteessa poseeraa supersankariporukka, joka tuo väistämättä mieleen Guardians of the Galaxyn avaruusseikkailijat. Mitä pidemmälle venäläinen supersankarielokuva etenee, sitä enemmän läntisiä leffaviitteitä tulee mieleen: Robocop, X-Men, Fantastic Four, Avengers, Mad Max ja niin edelleen. Daniel Shapovalov, yksi Guardiansin tuottajista, vastaa sähköpostitse kysymykseen, mikä elokuvassa sitten on venäläistä. ”Elokuva on täynnä viitteitä venäläiseen kulttuuriin. Yksi supersankareista muuttuu Venäjän kansalliseläimeksi, karhuksi. Mukana on vitsejä ja viitteitä, jotka liittyvät olennaisesti venäläiseen elämäntapaan: mentaliteettiin, borssikeittoon ja niin edelleen.” Shapovalov lisää, että kansallinen elementti ei jää vain pintaraapaisuksi. ”Jokainen supersankareistamme on eri osasta Venäjää, ja jokainen noista
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Elias Simojoki (1899–1940) oli kiistelty äärikansallismielinen herättäjäsaarnaaja, Akateemisen Karjala-Seuran (AKS) perustajajäsen, Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) kansanedustaja ja vuonna 1936 lakkautetun Sinumustat-nuorisojärjestön puheenjohtaja. Mika Siironen käy läpi karismaattisen kansankiihottajan elämänkaarta körttiläisen pappisperheen pojasta sisällissodan valkoiseksi soturiksi, hurmahenkiseksi Aunuksen sotaretkeläiseksi, kiihkeäksi ylioppilaspoliitikoksi, suosituksi virkapapiksi sekä kansallismielisyyden ikoniksi. Teos kuvaa myös persoonana ristiriitaisen Simojoen uran ja maineen romahdusta hänen […]
Mia Halmeen dokumenttielokuva Joka toinen pari osoittaa, että eron hetkellä totuuksia on yhtä monta kuin kokijoitakin. Teksti Johanna Siik Muistoista se lähti, kristallinkirkkaista. ”Se, miten eronnut ihminen kertoo eron hetkestä, on kuin hän katsoisi valokuvaa. Hän muistaa kaikki yksityiskohdat, värit ja mitä silloin oli päällä”, elokuvaohjaaja Mia Halme kertoo. ”Ilmiö liittyy sokkiin. Siinä elimistömme reagoi niin, että tunnetaso lamaantuu, jotta pystymme ylipäätään toimimaan. Kun tilanne on ohi, voi se palautua juuri noin, tarkkana muistona.” Halmeen uusin dokumentti Joka toinen pari on elokuva parisuhteen hajoamisesta. Siinä seurataan ja kuunnellaan kuutta ihmistä, kolmea entistä pariskuntaa, jotka kaikki kertovat oman versionsa tapahtuneesta. ”Yhtäkkiä
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Elga Sesemann maalaa silmänsä paikalle mustan aukon, Aurora Reinhard pukeutuu silikonimaskiin, ja Pilvi Ojala piiloutuu huulipunan ja pöllönaamarin taakse. Tampereen taidemuseossa on näytteillä harvinainen kokoelma suomalaisten naismodernistien töitä. Kun kapuaa portaat ylös toiseen kerrokseen, paraatipaikalla katsojaa haastavat silmillään Ina Colliander (1905–1985), Helmi Kuusi (1913–2000) ja Elga Sesemann (1922–2007). Heidän omakuvistaan on muodostettu sarja. Teoksista vaikuttavin on näyttelyjulisteeseenkin valittu Sesemannin teos. Siinä taiteilijan toisen silmän paikalla voi nähdä dramaattisesti vahvistetun mustan aukon. Työn voi tulkita viestivän aikakausien yli taiteilijan tavasta pohtia sekä omaa taiteilijan katsettaan että sitä katsetta, joka kohdistuu hänen sukupuoleensa taiteen mallina. Sesemann tuntuu jatkavan jälkimmäistä teemaa näyttelyssä olevassa
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Esitystaiteen talo Mad House syntyi idealismista ja punkhengestä. Teksti Maija Karhunen Kuvat Elina Hiironniemi Helsingin Suvilahti on ollut jo kauan esitystaiteen mekka. Kun alueelle vuonna 2014 avautui Mad House, Tiivistämössä sijaitseva kokeilevan esitystaiteen talo, sai viime vuodet nousukiitoa elänyt taiteenlaji oman näyttämönsä ja tarvitsemansa rakenteen. Esitystaiteen keskus kuvaa esitystaidetta ”erilaisten esittävän taiteen perinteiden väliseen maastoon syntyneeksi uudeksi taidekentäksi”. Sen juuret löytyvät ainakin nykyteatterista ja performanssista. Notkeus näkyy myös Mad Housen ohjelmistossa. Esitystaiteen lisäksi sinne mahtuu muun muassa performansseja, tanssitaidetta, klubeja, kokeilevia livekonsertteja ja stand upia. Mad House ei ole perinteisin taidetalo. ”Monesti taideinstituutio tai taiteen tuotantotalo rakentuu hitaasti. Esimerkiksi Kiasma
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Taiteilija Toni Kitti käsittelee hiv-häpeää pois taiteessaan. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuvat Heli Yli-Räisänen ja Toni Kitti Galleria Lapinlahden sisäänkäynnillä on vinyylinen kynnysmatto, jossa on hymyilevän nuoren miehen kasvokuva. Walk Over Me on taiteilija Toni Kitin omakuva, yksi teos hänen näyttelyssään The Persistence Of Plastic. ”Mun yli on kävelty ja päälle paskottu aika paljon milloin mistäkin syystä – koska olen homo, vähän outo, hiv-positiivinen enkä työelämässäkään pärjännyt.” Näyttelyyn tullessaan jokainen kävijä joutuu ensimmäisenä kävelemään Kitin yli ja kysymään itseltään: mikä oikeuttaa tallomaan toisen ja tahrimaan tämän elämänilon? The Persistence Of Plastic -näyttely on entisessä mielisairaalassa Helsingin Lapinlahdessa. Mielisairaalaan tai hautausmaalle Kitti
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
