Ohjatessaan Nuorten Kansallisteatterin taiteilijaryhmän esitystä Jussi Lehtonen kyseli, mistä heidän tekemisessään on kyse. Selvisi, että yhteisö on kaikille eri – mutta tärkeä. Joillekin yhteisö opettaa taiteen ja työn tekemisestä, joillekin se on ainoa perhe, jota heillä Suomessa on.
[…]
Kansainvälisellä sopimuspohjaisella järjestelmällä vaikuttaa olevan vaikeat ajat. Onnistuuko se vastaamaan nykymaailman monimutkaisiin oikeudellisiin tarpeisiin?
Martti Koskenniemi tarttuu kysymykseen. Hän näkee sen taustalla ajatuksen, että kansainväliselle oikeudelle olisi jokin yksittäinen tarve, eikä usko että sellaista on.
Ihmisillä on maailmassa erilaisia pyrkimyksiä ja tarpeita, joita kansainvälinen oikeus tukee joskus paremmin, joskus huonommin. Varsinkin vahvat toimijat voivat usein perustaa toimensa siihen, Koskenniemi muistuttaa.
”Tämä maailma on suureksi osaksi kansainvälisen oikeuden mahdollistama tai suorastaan tuottama – ja tämä maailmahan on ihan helvetin epäoikeudenmukainen.”
Koskenniemi on Suomen tunnetuin kansainvälisen oikeuden asiantuntija ja alansa huippua koko maailmassa. Toisin kuin alansa tyypillinen edustaja, Koskenniemi ei ole ideologisesti sitoutunut kansainväliseen oikeuteen tai ajatukseen siitä, että se olisi aina hyvän puolella.
”Kansainvälinen oikeus esimerkiksi mahdollistaa sen, että maailman resursseja jaetaan hyvin epätasa-arvoisesti”, hän sanoo.
Toisaalta paikoin kansainvälinen järjestelmä pyrkii hyvään – ja parhaimmillaan oikeus tukee tätä, hän lisää.
Ristiriitaiset lait ristiriitojen maailmassa.
Martti Koskenniemi tunnetaan alallaan sekä kriittisyydestään että perehtyneisyydestään oikeusjärjestelmän historiaan. Juuri häneltä suomalaiset usein kysyvät, kun haluavat ymmärtää kansainvälisen oikeuden kiemuroita.
Kiemuroita on viime vuosina riittänyt. Sotia syttyy ja rauhaa neuvotellaan. Kansainvälistä oikeutta huudetaan apuun. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta.
”Ajatus maailmanrauhasta ja kansainvälisestä yhteisöstä on tietysti vanha kuin mikä”, Koskenniemi sanoo. Suuri osa kansainvälisestä oikeudesta on kuitenkin aina käsitellyt aivan muita asioita kuin sotaa ja rauhaa: valtioiden välisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita, nykyisin myös yksilöiden ja ihmisryhmien oikeuksia.
[…]
Monipuolisen teatterintekijän teoksissa painottuvat alitajuisuus ja todellisuuden mittakaavoilla leikkiminen.
[…]
Eteläkorealainen työelämä paljastaa armottomimmat piirteensä, vaikka alunperin tarina perustuu yhdysvaltalaisen Donald E. Westlaken trilleriin. Aasialaisen tehoyhteiskunnan ankarat hierarkiat ulottuvat vapaa-aikaan ja kaikkeen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Man-soonin elämä on pinnalta ehjää, mutta kun kuorta raaputtaa, paljastuu epätoivoa ja valheita. Romahdus on lähellä, kun Man-soon menettää työpaikkansa paperitehtaan väliportaan pomoja. Ilman duunia eteläkorealainen ei ole mitään. Työttömällä ei […]
Voiman teatteritoimittaja Tuomas Rantanen perkaa Latvian teatterin syyskauden satoa.
[…]
Jessica Paludin elokuva kuvaa miten räikeästi Me too -rakenteet jylläsivät elokuva-alan 1970-luvulla. […]
Suhteemme tavaraan ja esineisiin ei ole alkuunkaan yksiselitteinen. Tavaroilla on omat käyttötarkoituksensa, mutta usein se, minkä nimenomaisen esineen kukin tarpeeseensa valitsee, kertoo valitsijasta paljon. Usein päätökseen vaikuttavat julkilausutun tarpeen ohella monenlaiset muutkin tekijät. Jotain erityistä tavarasuhteesta kuitenkin tulee näkyväksi, kun tarkastelee nimenomaan esineitä, joiden hankkimiseksi on uhrattava huomattavan paljon resursseja, eli meidän yhteiskunnassamme useimmiten rahaa. […]
Loppusyksystä Viiruksen ohjelmistoon palannut Cowboy försvunnen ansaitsisi vielä lisääkin esityksiä. […]
Teatteri Avoimissa Ovissa syyskaudella esitetty Aja aurasi vainajain luitten yli siirtyy kevääksi Teatteri Telakalle, […]
1500-luvulla Kuubaa peitti tiheä sademetsä, mutta espanjalaiset hakkasivat sen telakoiden ja sokeriviljelmien tieltä.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa