Feministisessä taloustieteessä ei tuijoteta vain talouskasvua vaan keskitytään hyvinvointiin. Kansainvälisesti tunnetun feministisen taloustieteen professorin Diane Elsonin mukaan talouskasvua on vaikea nähdä objektiivisena, vaikka valtavirran taloustiede niin väittääkin.
[…]
Bengt Holmström palkittiin lokakuussa taloustieteen Nobelilla. Menestyksekäs tieteellinen ura sai näin sille kuuluvan tunnustuksen. Paljon onnea!
[…]
Taloudessamme tuotannon ja vaihdannan rinnalla rahoituksella on keskeinen rooli. Ilman rahoitusta monikaan yritys ei pystyisi toimimaan. Koska yrityksen tulot syntyvät vasta alkuinvestoinnin, hyödykkeiden valmistuksen ja niiden myymisen jälkeen, on yrityksen perustaminen tai sen laajentaminen ilman rahoitusta usein mahdotonta. Myös kotitaloudet tarvitsevat tämän tästä rahoitusta hankintoihinsa. Valtion kulutuksen rahoituksesta on puhuttu viime vuosina paljon. Myös yksityisten rahoituslaitosten keskuspankilta saamasta rahoituksesta on tullut kestopuheenaihe globaalin finanssikriisin jälkeen. Vaikka rahoitus on keskeinen toiminto taloudessamme, harvoin pysähdymme miettimään, mitä rahoitus käytännössä on. Arkisesti ymmärrämme rahoituksen siten, että rahoittaja antaa meille rahaa tietyn maksun suorittamiseen ja myöhemmin maksamme tämän summan korkoineen takaisin. Rahoittajan näkökulmasta rahoitus
[…]
Talousmaantieteen professori ja yhteisötalouksien tutkija Katherine Gibson tuntee käsitteiden ja ajatusten vallan. Talouskäsitystämme purkamalla hän luo tilaa uusille ratkaisuille ihmiskunnan ongelmiin. Teksti Eeva Talvikallio Kuva Annika Pitkänen Talouskasvu on pulassa ja uhkaa vetää hyvinvoinnin mukanaan! Onneksi talousasiantuntijat tietävät, kuinka molemmat pelastetaan. Valtamedian avulla he ohjeistavat kansaa ja sen edustajia talkoisiin talouden auttamiseksi. Jos se tarkoittaa budjettileikkauksia ja työehtojen heikentämistä nyt, niin pidemmällä aikavälillä tämä vastuunkanto palvelee kuitenkin kaikkien hyvinvointia. Samaan aikaan ympäristöjulkaisuissa, tiede-osaston uutisissa ja mielipidepalstoilla muistutetaan, että talouskasvun kiihtyessä luonnon monimuotoisuus on romahtanut, ilmasto muuttunut, vaaralliset sääilmiöt voimistuneet ja yleistyneet ja maan ja veden pilaantuminen ylittänyt maailman elinkelpoisena säilymisen
[…]
Suomeen ajetaan kansalaisaloitteella rahareformia. Käytännössä se onnistuisi rinnakkaisvaluutalla. Kuva Annika Pitkänen Suomen valtiolla ei ole oikeutta luoda rahaa. Sitä luovat Euroopan keskuspankki ja liikepankit. Tähän muutosta ajaa Talousdemokratia ry, joka on avannut kampanjan rahareformia koskevasta kansalaisaloitteesta. Kansalaisaloitteen laatimiseen voi osallistua Avoin ministeriö -verkkosivulla. Yksityiset pankit luovat uutta rahaa antaessaan asiakkailleen lainaa, ja suurin osa rahasta syntyy tällä hetkellä näin. Euroalueella pankkitalletukset muodostavat yli 90 prosenttia kaikesta rahasta, kun taas setelit ja kolikot vajaan kymmenyksen. Yksinkertaistettuna täydellisen rahareformin tavoitteena on tehdä pankeista ainoastaan rahan välittäjiä ja siirtää rahanluonnin monopoli valtiolle. Miten rahareformi voitaisiin toteuttaa euromaassa? Talousdemokraatit tarjoavat ratkaisuksi rinnakkaisvaluuttaa. Annetaan Talousdemokratia-aktiivien
[…]
Kilpailukyky on sana, joka nostetaan jatkuvasti esiin poliittisissa puheissa niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin. Teksti Jaana Kivi Kuvat Annika Pitkänen ”Kilpailukyky ei ole vain sitä, että työvoima on halvempaa”, kiteyttää lobbari ja lobbaustutkija Anders Blom kirjassani Bryssel myyty. Blom tutkii suomalaista lobbauskulttuuria ja yritysten välistä kilpailua, mutta kilpailukyky itsessään on sanana stiiknafuuli, koreileva mutta sisällöllisesti tyhjä sana, jonka merkitystä kukaan ei tiedä ja jonka sisältö riippuu täysin siitä, kuka sen määrittelee. EU:n tapauksessa kilpailukyky on synonyymi uusliberalismille. Jatkuvan kilpailukyvyn tavoittelu on iskostettu syvälle EU:n perustuksiin. Miksi näin on? Lobbausta tutkivan kansalaisjärjestön Corporate Europe Observatoryn mukaan valtavilla teollisuuden lobbausjärjestöillä on ollut
[…]
Lue lisää… from Kilpailukyky on kaikkialla – kiiitos lobbareiden
Globaalin finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden sääntelystä tuli kestopuheenaihe. Kysyttiin, miten ennen kriisiä satumaisia voittoja tehneet ja tähtitieteellisiä palkkoja maksaneet rahoituslaitokset voitiin pelastaa veronmaksajien rahoilla. Poliitikot ja viranomaiset pakotettiin toimiin. Yhdysvalloissa veronmaksajien piikki pyrittiin laittamaan kiinni vuoden 2010 reformissa lisäämällä valvontaa ja nostamalla rahoituslaitosten pääomavaatimuksia. Euroalueella samaan on pyritty yhteisessä pankkiunionissa. Lisäksi Euroopassa on puuhattu vuodesta 2012 rahoitusmarkkinaveroa. Vaikka sääntely näyttää äkkiseltään edistyneen, totuus on toinen. Esimerkiksi EU:n rahoitusmarkkinavero on supistunut kymmenen valtion hankkeeksi, joka uhkaa kaatua kokonaan. Kun rahoitusmarkkinat ovat rahapoliittisen elvytyksen myötä stabiloituneet, on sääntelyn toimeenpano kohdannut voimakasta vastustusta finanssikeskuksissa. Nykyisen sääntelyn ongelma on myös siinä, että se ei puutu
[…]
Kansalaisosinko olisi vaihtoehto Euroopan keskuspankin tehottomille elvytystoimenpiteille. Kuva Lissu Lehtimaja Euroalue on jämähtänyt taloudellisen pysähtyneisyyden tilaan. Tammikuussa Euroopan unionin tilastokeskus Eurostat arvioi inflaatioksi 0,2 prosenttia, joka on kaukana kahden prosentin inflaatiotavoitteesta. Vastaus talouden vauhdittamiseen voisi löytyä kansalaisosingosta, jossa on kyse Euroopan keskuspankin eli EKP:n määrällisen elvyttämisen suuntaamisesta suoraan kansalaisille. Terminä kansalaisosinko on uusi. Sen on lanseerannut Suomen Talousdemokratia ry, joka on mukana kansainvälisen yhteistyöjärjestönsä International Movement for Monetary Reform QE4people-kampanjassa. Kansalaisosinko kuulostaa suorastaan vallankumoukselliselta. Väitöskirjatutkija Patrizio Lainà luonnehtii sitä kuitenkin ”konservatiiviseksi reformiksi”, joka noudattelee monetaristisen taloustieteen oppeja. Itse asiassa ajatus on käytännön toteutus Milton Friedmanin ”helikopterirahasta”, jota keskuspankki luo ja
[…]
Euroopan talous- ja rahaliitto ei anna vaihtoehtoa talouskurille ja leikkauspolitiikalle. Jos Suomi ei riko sääntöjä, hyvinvointivaltio on mennyttä. Kuva Lissu Lehtimaja Ainoa tie hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen ja leikkauspolitiikan lopettamiseen käy haastamalla Euroopan talous- ja rahaliiton institutionaalinen järjestys. Käytännössä tämä toteutetaan rikkomalla tietoisesti talouskurisääntöjä, kiertämällä niitä rinnakkaisvaluutan avulla ja eroamalla euroalueesta. Tähän lopputulokseen ovat tulleet tutkijat Joel Kaitila ja Antti Ronkainen, jotka kirjoittivat raportin Talouskurista autonomiaan. Raportissaan Kaitila ja Ronkainen analysoivat, mitä Suomi voi euromaana tehdä lisätäkseen talouspolitiikkansa liikkumavaraa. Keinoja on, mutta ne vaativat poliittista uskaliaisuutta ja päättäväisyyttä. Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan budjettialijäämä ei saa olla yli 3 prosenttia eikä julkinen
[…]
Valtiovarainministeriö perustelee hallintarekisterin käyttöön ottamista Euroopan unionin arvopaperikeskusasetuksella. Oikeusministeriö ei kuitenkaan näe nykymallissa ristiriitaa EU-lainsäädännön kanssa. Säätääkö Euroopan unionin arvopaperikeskusasetus suorasta omistuksesta vai ei? Vaatiiko arvopaperien säilytystoiminnan avaaminen kilpailulle hallintarekisterin käyttöön ottamista myös Suomessa? Arvopaperikeskusasetus astui voimaan vuosi sitten syyskuussa ja on sellaisenaan suoraan sovellettavaa lakia. Tulkinnat siitä ovat ristiriitaisia. Valtiovarainministeriö ajaa hallintarekisteriä Suomeen ratsastamalla asetuksella, vaikka oikeusministeriön mielestä Suomen nykyinen suoran omistuksen malli ei ole ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Valtiovarainministeriö pyysi arvopaperisäilyttämistä säätelevästä lakiluonnoksesta lausuntoja lokakuussa. Toteutuessaan laki toisi Suomeen niin sanotun Ruotsin mallin, ja suomalainen sijoittaja voisi valita hallintarekisterin ja suoran omistuksen välillä. Luonnos lähti lausuntokierrokselle keskiviikkona 21. lokakuuta,
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa