Kaikki velat eivät näy taseessa

Vieraskirja

Voiman vieraskirjassa vierailevat kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin aiheisiin.

Kun puhutaan Suomen velkataakasta, tarkoitetaan euroja, korkoja ja tulevien sukupolvien maksettavaksi jäävää velkaa. Taloudellinen velka on todellinen ongelma, mutta ei ainoa, jota tulevaisuuteen kertyy.

On myös hoitovelkaa, luottamusvelkaa ja inhimillistä velkaa. Niitä syntyy, kun apua ei saa ajoissa ja ongelmasta ehtii kasvaa kriisi. Nämä velat eivät näy budjettikirjassa heti, vaan eräpäivä tulee myöhemmin.

Hoidosta puhutaan paljon, mutta elämästä ja arjesta sairauden kanssa vähemmän. Kuka auttaa vastaanottojen välissä, kun voimat eivät riitä etuushakemukseen? Kuka kuuntelee, kun usko omaan selviytymiseen horjuu?

Usein vastaus löytyy järjestöstä.

Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ihmisten itse perustama valtakunnallinen järjestö. Puolustamme sairastuneiden ja heidän läheistensä oikeuksia, tuemme sairauden kanssa eläviä sekä vahvistamme paikallisten jäsenyhdistysten toimintaa ja pidämme niiden äänen kuuluvana valtakunnallisesti.

Paikallinen mielenterveysyhdistys on monelle ensimmäinen paikka, johon uskaltaa tulla.

Työssämme ammatillinen osaaminen yhdistyy kokemustietoon. Ihminen voi tulla väsyneenä ja sanoja etsien. Vastassa on ammattilainen tai vertainen, joka tuntee saman maaston omasta kokemuksestaan. Siinä syntyy jotakin, mitä palvelujärjestelmän kaavioihin on vaikea piirtää: luottamus.

Luottamus ei ole pehmeää höttöä, vaan usein ehto sille, että ihminen uskaltaa hakea apua. Yksi oikea-aikainen kohtaaminen voi estää tilanteen pahenemisen. Sen arvo piiloutuu kriisiin, jota ei tullutkaan.

Kun Mielenterveyden keskusliiton rahoitus vähenee, vaikutus ei jää liiton toimistoon. Se ulottuu sen 115 jäsenyhdistykseen ja lopulta jokaisen tukea tarvitsevan ihmisen elämään. Henkilöstön vähentäminen tarkoittaa vähemmän kohtaamisia, kursseja, materiaaleja ja tukea jäsenkentälle.

Järjestöjen työ ei korvaa julkisia palveluja. Se yhdistää asiantuntemuksen, kokemustiedon ja paikallisen kansalaistoiminnan tavalla, jota muut eivät sellaisenaan tuota. Jos tämä rakenne heikkenee, vastuu siirtyy hyvinvointialueille, raskaampiin palveluihin ja entistä painavampana läheisille.

Julkinen talous vaatii sopeuttamista. Myös järjestöjen on uudistuttava, osoitettava vaikuttavuutemme ja käytettävä varamme vastuullisesti. Tätä vastuuta emme väistä.

Tehostamisella on kuitenkin rajansa. Kohtaamista ei voi nopeuttaa loputtomasti. Vertaistukea ei voi automatisoida. Luottamusta ei voi tuottaa ilman ihmisiä.

Tämän päivän säästö voi olla huomisen velkaa. Tuen tarve ei pienene rahoituksen mukana. Se odottaa, kasvaa ja palaa myöhemmin suurempana laskuna hyvinvointialueille, läheisille ja yhteiskunnalle. Hinnan maksaa hän, joka ei saanut tukea ajoissa.

Mielenterveyden keskusliiton tehtävä on sanoa tämä ääneen ilman poliittista huutokilpailua. Kun matalan kynnyksen tuki vähenee, kynnys avun saamiseen nousee. Kun kohtaamiset vähenevät, yhä useampi jää yksin.

Me muutumme toimintaympäristön mukana. Mutta me emme kutsu säästöksi sitä, että lasku siirretään tulevaisuuteen.

Kaikki velat eivät näy taseessa. Kaikki velat tulevat silti maksettavaksi.

Olavi Sydänmaanlakka on Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja, Eveliina Lafghani Mielenterveyden keskusliiton hallituksen puheenjohtaja.

Vieraskirja

Voiman vieraskirjassa vierailevat kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin aiheisiin.