Islamilainen maailma on jakaantunut sunneihin ja šiioihin. Katkeraa kiistaa on käyty siitä, ketkä ovat profeetta Muhammedin laillisia seuraajia ja uskonnollisia johtajia. Vuonna 1501 Safavidi-hallitsijasuvun perustaja Ismail I julisti šiialaisuuden valtakuntansa uskoksi. Safavidien turkinkielinen dynastia perusti Iranin valtion šiialaisuuden ympärille. Šiialaisuus on edelleenkin Iranin islamilaisen tasavallan perusta, ja 95 prosenttia iranilaisista on šiialaisia. He muodostavat jopa 40 prosenttia maailman šiialaisista. Šiiat ovat enemmistönä myös Irakissa ja Bahrainissa. Merkittäviä šiiavähemmistöjä on Libanonissa, Jemenissä, Kuwaitissa, Saudi-Arabiassa, Egyptissä, Afganistanissa, Pakistanissa, Intiassa ja Itä-Afrikassa. Sunnimuslimit ovat kuitenkin maailmassa ehdoton enemmistö: 80–90 prosenttia muslimeista on sunnalaisia. Sunnien ja šiialaisten riidat ovat vanhaa perua. Kun profeetta Muhammed
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme.
Tilaa Voima.
[…]
Lue lisää… from Vuosisatojen konflikti Muhammedin perinnöstä