Yhteiskunta

Demokratian pokerinaama

Kirjoittanut: iida Simes Kuvat: Velda Parkkinen Lukuaika: 7 minuuttia

Tampereen kuuma peruna viime talvena oli raitiotie. Kaupunginvaltuuston kokouksesta tuli jopa Helsingin valtuuston unohtumattoman kasvisruokadebatin veroinen sosiaalisen median hitti. Yksi tamperelaisvaltuutettu huolestui siitä, tekevätkö ihmiset itsemurhia hyppäämällä ratikan alle, ja toinen kyseli, näkyykö Kalevan ABC-huoltamo raitiotien jälkeen kartoissa. Erään mielestä ratikka on mahdoton väline, koska talvella se jumittuu ylämäessä lumihankeen ja ihmiset vaarantavat henkensä rämpiessään jalkakäytävälle turvaan. Omituisimmassa puheenvuorossa kerrottiin Wall Streetin härkäpatsaasta, jonka ”palleja koskettelemalla” voi ansaita onnettarelta miljardeja. Valtuuston puheenjohtajaksi nuori, 31-vuotias Sanna Marin (Sd.) näyttäytyi tässä kontekstissa jämäkkänä johtajana – raitiovaunua vastustaneet poliitikot tulivat tehneeksi Marinille palveluksen. Marinin uskomaton pokerinaama teki tästä some-tähden. Toukokuussa 2017 laki hallintarekisteristä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Demokratian pokerinaama

Hyvinvointivaltion suljetut sektorit

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 4 minuuttia

Hoiva on elämän ja sen mielekkyyden perusta. Silti emme osaa edes puhua siitä kunnolla. Teksti Lauri Punamäki ja Pontus Purokuru Kuva Annika Pitkänen Turun sairaalan vanhuspsykiatrian suljetulla osastolla pahoinpideltiin, eristettiin, nöyryytettiin ja ylilääkittiin potilaita vuosina 2009–2014, paljasti Turun Sanomat vuosi sitten. Kun potilaat valittivat kohtelusta hoitajille ja lääkäreille, väkivallassa mukana olleet hoitajat vähättelivät potilaiden kokemuksia ja leimasivat puheet psykoottisiksi. Tapahtumien oikeuskäsittely on kesken. Toistaiseksi ketään vastuuasemassa olevaa ei ole irtisanottu tapauksen vuoksi. Turun Sanomat sai paljastuksen jälkeen 200 yhteydenottoa, joissa kerrottiin suomalaisten psykiatristen osastojen ongelmista. Onko kyseessä yksittäistapaus vai voiko ajatella, että tapahtumat kertovat jotakin yleisempää hyvinvointi­valtiosta? Hyvinvointivaltio on sopimus

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Hyvinvointivaltion suljetut sektorit

Euroopan vaalikevään megatrendit

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 4 minuuttia

Punavihreiden ydinkysymys on, miten ne vastaavat sosiaalidemokraattisten puolueiden alamäkeen Euroopassa. Teksti Antti Ronkainen Kuva Ninni Kairisalo Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi totesi Euroopan sosiaalisen mallin kuolleeksi vuonna 2012. Sittemmin sosiaalidemokraattiset puolueet ovat romahdelleet ympäri Eurooppaa. Mitä tulee sosiaalidemokraattisten puolueiden tilalle? Itävallan presidentinvaaleissa vihreiden Alexander Van der Bellen voitti äärioikeiston Norbert Hoferin. Hollannin parlamenttivaaleissa Vihreä vasemmisto nelinkertaisti kannatuksensa. Myös Suomessa vihreät oli kuntavaalien ainoa vaalivoittaja. Itävalta, Hollanti ja Suomi osoittavat, että vihreät voivat olla seuraavat demarit. Tietokirjailija Pontus Purokurun mukaan ”demarius tarkoittaa laajaan keskiluokkaan vetoavaa turvallista opportunismia”, jossa ”ollaan tarvittaessa valmiita tekemään ’kipeitä päätöksiä’ eli leikkaamaan ja yksityistämään kokoomuksen kanssa”. (blogikirjoitus

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Euroopan vaalikevään megatrendit

Rasismivapaa lapsuus kaikille

Kirjoittanut: Suvi Auvinen Kuvat: Annika Pitkänen Lukuaika: 6 minuuttia

Sosiaalityön ahdinko on näkynyt otsikoissa jo kauan. Eri­arvoistuvassa yhteiskunnassa sosiaalityölle kasautuu paineita, eikä vaativaan ja raskaaseen työhön tahdo riittää työntekijöitä etenkään Etelä-Suomen suurissa kunnissa. Sosiaalityötä toteutetaan liian pienillä resursseilla ja usein vain välttämättömyydet hoitamalla. Työllä on kuitenkin yhteiskunnan arvoja ja asenteita vahvasti muokkaava aspekti. Heikoimmassa asemassa olevien auttamisen taustalla vaikuttavat tekijät jäävät helposti näkymättömiksi. ”Historiallisesti sosiaalityö on lähtenyt liikkeelle yläluokkaisten ihmisten tekemästä hyväntekeväisyydestä, aika holhoavasta toiminnasta alempia yhteiskuntaluokkia kohtaan. Ja kyllä sillä tavalla sosiaalityötä ja sosiaalityöntekijöitä voi kritisoida edelleen”, kertoo Maura Nurmi. Nurmi opiskelee Helsingin yliopistossa sosiaalityötä ja on käytäntötutkimuksessaan pureutunut antirasistiseen sosiaalityöhön. Hän on kirjoittanut tutkimuksestaan raportin otsikolla Rasismin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Rasismivapaa lapsuus kaikille

Jos ei nyt, niin koska?

Kirjoittanut: NHL Lukuaika: 3 minuuttia

Kokenut ihmisoikeusaktivisti Hassen Hnini haluaa nostaa aktivismin takaisin queer-yhteisöön. Teksti Linda Nyholm Kuva Veera Järvenpää ”Suomessa olen oppinut henkilö­kohtaisen tilan tärkeyden – ja se tila on itse otettava. Olemme osana moninaista sateenkaariliikettä, ja jokaisen sateenkaarenvärin puolesta pitää taistella”, kertoo Hesetan puheenjohtaja Hassen Hnini. Tunisialaistaustaisen Hninin mielestä Pridessa on unohdettu aktivismi, ja hän haluaa palauttaa sen Suomen hlbtq-liikeeseen. Saavutetut oikeudet voidaan kumota päivänä minä ­hyvänsä. ”Voittoja voidaan juhlia, mutta emme saa nukahtaa. Meillä on vielä monta taistelua edessä, kuten esimerkiksi translakimuutos. Samaan aikaan Suomessa on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia turvapaikanhakijoita, jotka ovat jääneet yhteiskunnan väliinputoajiksi – julkisessa tilassa he kohtaavat rasismia

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Jos ei nyt, niin koska?

Joko perhe tai viranomaiset tappavat

Kirjoittanut: NHL Lukuaika: 6 minuuttia

Tšetšeniassa homovainot ovat menneet niin pitkälle, että vertaukset natsi-saksan toimiin eivät ole liioiteltuja. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuva Meri-Tuulia Mäkelä Maaliskuussa moskovalainen homo-­oikeusjärjestö haki lupaa Pride-­kokoon­tumisiin neljään eri kaupunkiin Pohjois-Kaukasian­ ­alueella. Lupaa ei edes haettu Tšetšeniaan vaan sen lähellä sijaitsevaan Kabardi-Balkarian tasavaltaan, josta lupaa ei annettu. Asiasta kuitenkin lähti liikkeelle homo­fobinen liikehdintä, ja Tšetšeniassa poliisi alkoi vangita ja kiduttaa homoiksi epäiltyjä miehiä. Human Rights Watchin mukaan kolme kuoli. Eri tiedotusvälineet ovat raportoineet, että kiinniotettuja olisi ainakin sata ellei satoja ja kuolleita kolmesta kahteenkymmeneen. Tarkkaa kuolonuhrien määrää ei tiedetä. Maan johtajan Ramzan ­Kadyrovin puhemies totesi, että kyseessä on perätön uutinen, koska maassa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Joko perhe tai viranomaiset tappavat

Feminismiä Afrikan sarvessa

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 3 minuuttia

Eritrean feminismi juontaa juurensa sotaan. Tunnustaako nationalistinen feminismi ihmisoikeuksia? Teksti ja kuvat Linda Nyholm Eritrea on yksi maailman sulkeutuneimmista maista. Maa itsenäistyi Etiopiasta vuonna 1993 kolmekymmenvuotisen sodan päätteeksi. Etiopian ja Eritrean välinen sota on vielä tänä päivänäkin eritrealaisen nationalismin ytimessä. Kestoltaan määrittelemätöntä, joissain tapauksissa elinikäistä kansalaispalvelusta perustellaan Etiopiasta maalatuilla uhkakuvilla. Sotilaita puhutellaan taistelijoina. Eritrealaisten naisten rooli sodassa on ollut poikkeuksellinen. Vuonna 1961 syttyneessä sodassa naiset asettuivat miesten rinnalle. Sama perinne jatkui vuonna 1998 sodan syttyessä uudelleen, kun veteraaninaissotilaiden tyttäret taistelivat sotilaina Etio­piaa vastaan. ”Vanhempani tapasivat taistelijoina suuressa sodassa. Äitini kertoi haasteistaan sodassa ja opetti minulle, että naiset voivat tehdä mitä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Feminismiä Afrikan sarvessa

Verkkareita ja korkkareita

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Lukuaika: 8 minuuttia

Valto, 36, kokee, että sukupuolten kirjo voi toteutua yhdessä ihmisessä. Kuvat Veera Järvenpää ”Mulla ei ole sellaista ’jo lapsena tiesin’ -tyyppistä stooria. En ikinä silloin edes ajatellut, että mulla on sukupuolta, eikä mua ole kauheasti kasvatettu sukupuoleen. Kotona perusarjessa meillä oli kaikilla niitä samoja verkkareita, joita mun äiti ompeli meille. Ja me leikittiin yhdessä veljien kanssa paljolti samoja leikkejä. Kun joidenkin vanhemmat oli aatteellisia tai vasemmistolaisia, niin mun vanhemmat on aika keskiluokkaisia. Ne ei oo koskaan halunneet sitoutua mihinkään selkeeseen ideo­logiaan, mutta se, miten meitä on kohdeltu, on mun mielestä ollut enemmän persoona- kuin vaikka sukupuolilähtöistä. Luulen, että se on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Verkkareita ja korkkareita

Lihan loppu

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 5 minuuttia

Miksi vegaani himoitsee pihviä? Teksti Suvi Auvinen Kuva Ninni Kairisalo Grillissä tirisevät pihvit, makkarat ja nakit. Aamiaisella munakas ja pekoni tekevät seuraa leivälle, jonka päällä on juustoa ja leikkelettä. Pyhiin asioihin ei parane kajota. Yhä useampi kuitenkin vaihtaa kasvipohjaiseen ruokaan, sillä eläintuotanto ei kestä ainakaan ekologista tai eettistä tarkastelua. Nykyvegen ei tarvitse kuitenkaan luopua pekonista, makkaroista, munakkaista ja juustoista, sillä markkinoilla on mitä kekseliäämpiä vegaanisia versioita tutuista tuotteista. Nuotiolla makkaraa muiden mukana grillaava vegaani saa silti kerta toisensa jälkeen vastata samaan kysymykseen: jos luopuu lihasta, miksi haluaisi syödä mitään sitä muistuttavaa? Vastauksia on monia. Suurin osa ihmisistä ei lopeta lihansyöntiä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Lihan loppu

Kadun varjoisalla puolella

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Lukuaika: 8 minuuttia

Ennen meillä oli rahvaan kulttuuri ja korkeakulttuuri. Nyt meillä on Tuomari Nurmio. Kuvat Velda Parkkinen Poliittinen toiminta saattoi pelastaa Hannu ”Hande” Nurmion musiikin valtavirralta. Sen käsityksen voi saada hänen elämäkerroistaan, Tuomari vastoin tah­toaan (1990) ja Dumari (2010). Kirjat kertovat miehestä, joka kuului 1970-luvun vasemmistoradikaaleihin. ”Suurin osa 60-luvun vasemmistoradikaaleista valui lopulta SKP:n syliin. Taistolaisuus oli Kekkosen Suomessa varsin luonteva poliittinen liike. Se otti YYA-liturgian kirjaimellisesti. Taustalla olivat tietysti myös katkeran sodan traumat. Se suhtautui idealistisesti maailmanpolitiikkaan ja Neuvostoliittoon, ja sen lopputuloksena oli totalitaarisen ideologian ja politiikan hyväksyminen. Se oli eräänlainen lasten ristiretki, joka päättyi ikävästi. ” Piirit olivat folkhenkisesti suuntautuneita, eikä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kadun varjoisalla puolella

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta