Kulttuuri

Häpeämätön Nenä ja naistenmiehen ongelmat

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 3 minuuttia

Dmitri Šostakovitšilta kuullaan Helsingissä yhteiskunnallista oopperaa ja jazzahtavaa konserttimusiikkia.   Teksti Iida Simes Kuvat Heikki Tuuli Nenä on neuvostoliittolaisen ­Dmitri Šostakovitšin (1906-1975) parikymppisenä säveltämä ravisteleva yhteiskunnallinen satiiri. Nämä uskomattomat kaksi näytöstä tuovat Helsingin Kansallisoopperan näyttämölle kommunismin avantgardesta innoitusta ammentaneet lavasteet ja mikä tärkeintä, valtaisan määrän laulajia. Heille, jotka kaipaavat tarttuvia melodioita ja paatoksellisia linnanneitoja, Nenä ei tarjoa paljon mitään. Sen sijaan se antaa koko rahan edestä heille, jotka kaipaavat älykästä parodiaa, kekseliäitä käänteitä ja monen musiikkityylin iloista kaaosta. Šostakovitš reputti Petrogradin konservatoriossa marxistisen metodologian kokeen. Hän onnistui kuitenkin säveltämään ensimmäisen sinfoniansa ja valmistui. Ehkä neuvostojärjestelmä kyrsi häntä sen verran, että

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Häpeämätön Nenä ja naistenmiehen ongelmat

Mandariinit, elokuvan pasifismia

Kirjoittanut: Ellen Eljaala Lukuaika: 3 minuuttia

KUN SOTA SIIRTYY YKSILÖTASOLLE, MUUTTUU SEN KÄYMINEN MAHDOTTOMAKSI. INHIMILLISYYS PUSKEE VÄKISIN LÄPI, VIHOLLISESTAKIN. Mandariinit (Zaza Urushadze, Mandariinid, 2013), kertoo siitä, kun sota saapuu kotiovelle. Puuseppä Ivo (Lembit Ulfsak) ja hänen mandariineja kasvattava ystävänsä Margus (Elmo Nüganen) elävät naapureina kylässä, josta heidän perheensä ovat lähteneet takaisin Viroon sodan jaloista pois. Tahtomattaan ystävykset joutuvat sotaan osallisiksi, kun aivan heidän kotiensa vieressä aletaan ammuskella. Ivo ottaa hoidettavakseen ainoat eloonjääneet: kaksi haavoittunutta sotilasta, jotka ovat vihollisia keskenään. Vaikka siviilissä ollaankin, tulilinjalla ovat kaikki: viholliset, ystävät, ja mandariinit. Mandariineissa sotaa käydään kahdella eri tasolla. Ympärillä riehuu Abhasian sota, joka käytiin vuosina 1992-1993 Abhasian itsenäistymisestä. Sen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Mandariinit, elokuvan pasifismia

Tarina rakkaudesta ja pimeydestä, ja miljoona lähikuvaa Natalie Portmanista

Kirjoittanut: Ellen Eljaala Lukuaika: 3 minuuttia

Tarina rakkaudesta ja pimeydestä on Amos Ozin omaelämäkerrallinen romaani, joka kertoo kymmeniä tarinoita, sivuaa satoja ihmiskohtaloita ja valottaa juutalaisten elämää 40- ja 50- luvun Jerusalemissa. Yli kuusisataasivuinen muistelmateos on käsittämättömän viihdyttävä ja kiehtova romaani, joka sekä hilluu hiljaa paikallaan että kuljettaa läpi sodan ja jatkuvalla syötöllä kerrottujen, uskomattoien ja hurjienkin tarinoiden. Se on tarinankerronnaltaan loistava, ja ehdottomasti enemmin romaani kuin omaelämäkerta. Ozin tapa nähdä ja käsitellä maailmaa on kiehtova ja omalaatuinen, ja toimii täydellisesti kerronnan polttoaineena, kuljettaen lukijan minne tahansa, minne Oz tämän haluaa. Tarina rakkaudesta ja pimeydestä on tarina sodasta, köyhyydestä, rasismista, äidin itsemurhasta, välirikosta isän kanssa ja muun

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Tarina rakkaudesta ja pimeydestä, ja miljoona lähikuvaa Natalie Portmanista

Sairaudesta, sipseistä ja siskoista

Kirjoittanut: Ellen Eljaala Lukuaika: 4 minuuttia

  PIENI SISKONI NÄYTTÄÄ, MITEN YHDEN IHMISEN SAIRAUS SAA KOKO PERHEEN SEKAISIN Sanna Lenkenin Pieni siskoni (Min lilla syster) on elokuva 12-vuotiaasta Stellasta, joka joutuu salaamaan vanhemmiltaan isosiskonsa Katjan anoreksiaa. Stella ihannoi siskoaan, joka on lahjakas ja kunnianhimoinen taitoluistelija. Kun siskon syömishäiriö voimistuu, alkaa se vaikuttaa niin siskojen välisiin suhteisiin kuin Stellan omaan elämään ja koulunkäyntiinkin. Siskon kriittisyys itseään kohtaan heijastuu myös Stellaan, ja ulkonäköpaineet ja tarve aikuistua korostuvat. Aihe on vakava, mutta kun se pikkusiskon silmissä tiivistyy sipseistä kieltäytymiseksi, pahanhajuiseksi hengitykseksi ja jatkuvaksi juoksemiseksi, saa anoreksia vähän kepeämmän ja humoristisemman lähestymistavan. Elokuva onnistuu pääosin melko realistisesti kuvaamaan anoreksiaa ja sitä, miten

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Sairaudesta, sipseistä ja siskoista

Kosmista kauhua ja genre-teatteria

Kirjoittanut: Jari Tamminen Lukuaika: 4 minuuttia

Sanoinkuvaamaton kauhu sopii hyvin teatteriin – se näet voi olla myös silmin näkemätöntä. Cthulhun kutsu on järjestyksessä toinen Aarne Lindenin ohjaama teatterisovitus H. P. Lovecraftin teoksesta. H. P. Lovecraft (1890–1937) oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka mullisti kauhukirjallisuusgenreä. Hänen kirjoittama Cthulhu-mytologia on sittemmin ujuttanut lonkeronsa kirjallisuudesta elokuviin ja peleihin, sarjakuvista kuvataiteeseen ja musiikkiin. Vaikka Lovecraft ei suinkaan keksinyt kauhukirjallisuutta, voi häntä hyvinkin pitää Edgar Allan Poeen rinnastettavana uranuurtajana, joka on vaikuttanut laajasti perässään seuranneiden tuotantoon. Cthulhu-mytologia rakentuu lyhyistä novelleista ja tarinansirpaleista, joissa Suuret Muinaiset vaikuttavat ihmisten eloon. Muinoin tähdistä saapuneet, jumalten kaltaiset olennot uinuvat iäistä untaan maan povessa ja odottavat tähtien asettuvan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kosmista kauhua ja genre-teatteria

Ma ma, tarina oikeastaan kaikesta, mikä itkettää

Kirjoittanut: Ellen Eljaala Lukuaika: 3 minuuttia

Julio Medemin Ma Ma on jälleen yksi elokuva syövästä. Se on paulocoelhomainen julistus toiveikkuuden ja iloisuuden tärkeydestä. Kaikki tunteisiin vetoamisen kikat on käytetty: On syöpää, lapsen kuolema, vaimon kooma ja avioero. Jopa siperialainen orpokotilapsi on jotenkin saatu upotettua juoneen mukaan, tosin epäselväksi jää, miksi. Tarinaltaan se on kuin yläastelaisen melodramaattinen tekele, jonka tavoitteena on olla tunteita herättävin ja eeppisin taideteos koskaan, mutta josta kaikesta täytteestä huolimatta puuttuu sisältö. Penelope Cruz esittää Ma Massa Magdaa, joka saa kuulla, että hänellä on rintasyöpä. Hän tapaa samana päivänä poikansa jalkapallo-ottelussa Arturon (Luis Tosar), joka saa pian heidän kohtaamisensa jälkeen ikävän puhelun: Hänen vaimonsa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Ma ma, tarina oikeastaan kaikesta, mikä itkettää

Teatterista on moneksi

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Lukuaika: 4 minuuttia

Kansallisteatterin mykkä Tabu ja Teatteri Vanha Jukon puhelias Kuolleen naisen maalauksia tuovat näyttämölle muutkin taiteenlajit. Nuorena kuollut Timo K. Mukka (1944–1973) kirjoitti pellolaisesta kokemusmaisemastaan­ nousevaa runollista proosaa. Hänen toinen teoksensa ­Tabu (1965) kertoo tarinan isänsä menettäneestä 13-vuotiaasta Milkasta, jonka saattaa raskaaksi hänen äitinsä mies­ystävä, merkitsevästi Kristus-Perkele nimeltään. Kristian Smeds on tuonut Tabun Kansallisteatterin lavalle näennäisen tunnistamattomassa muodossa. Esitys alkaa ja päättyy pitkiin, täysin pimeisiin jaksoihin, joita säestää harras, sähköisesti suodatettu viulumusiikki. Lavalla nähtävä taas jakaantuu Smedsille ominaiseen tapaan erillisiin, voimakkaisiin näyttämökuviin ankkuroituviin episodeihin. Tällä kertaa kokonaisuutta kannattelee esityksen läpi kulkeva vaitonaisuus. Lavalla nähdään vain kaksi näyttelijää, vanhempi nainen (Seela Sella) ja

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Teatterista on moneksi

Alas kapitalismi! Eläköön aktivismi!

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Lukuaika: 3 minuuttia

NAOMI KLEININ KIRJA ON KUTSUHUUTO RIVIKANSALAISILLE.  Kanadalaisen yhteiskuntakriitikon uusimman kirjan nimi ei jätä tilaa arveluille. Se alleviivaa hänen kirjansa perusteesin: niin kauan kuin päätöksiä tehdään kapitalismiin nojaten, ei ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tehdä tarpeeksi. Kapitalistinen järjestelmä päättymättömine voitontavoitteluineen on suorassa ristiriidassa ympäristön etujen kanssa. Naomi Kleinin väite ei ole uusi, eikä yllätä. Pätevällä tutkimustiimillä varustettu kirjailija osaa kuitenkin yhtäältä paljastaa tilanteen karmivuuden – ”Erittäin suurella todennäköisyydellä suuri osa lastemme elämästä kuluu hirmumyrskyjä ja kuivuuskausia paetessa ja niistä toipuessa.” – sekä herättää toivoa globaalista kansanliikkeestä, joka heittää kapuloita kapitalismin rattaisiin. Naomi Kleinin kirjan sisarteos, This Changes Everything -dokumentti Lens Politica -festivaaleilla. Kirjassaan Klein kartoittaa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Alas kapitalismi! Eläköön aktivismi!

Erikoismenoa, ei natseja

Kirjoittanut: Jari Tamminen Lukuaika: 4 minuuttia

Kuva Pipsa Hakala Turussa elämä palasi raiteilleen, kun TVO sai uudet tilat.” Turkuhan on tunnetusti lähes yhtä paska paikka kuin Helsinki, ja monet varovat astumasta sinne jalallaan. Jos joku kuitenkin Turkuun aikoo, niin yksi kaupungin parhaista asioista on TVO eli Turun yliopiston Varsinaissuomalainen osakunta. Tai tarkemmin TVO:n niin sanottu kerhotila, joka tiedetään legendaariseksi keikkapaikaksi. Vaikka TVO (osakunta) on yliopistoon tiukasti sidottu järjestö, ei TVO (rakennus) ole tarkoitettu pelkästään yliopistolla norkoileville. Muutkin ovat tervetulleita ”Natseja emme tänne halua. Kaikki muu menee”, linjaa TVO:n emäntä Jenny Kari. Tittelinsä Kari valitsi ihan itse, eikä kyse ole toimittajan viljelemästä seksismistä. Vaikka osakuntaa on arvostettu

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Erikoismenoa, ei natseja

Naisten kesken

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Lukuaika: 2 minuuttia

Valtimonteatterin juhlanäytelmässä naiset alistavat toisiaan. Valtimonteatteri on Helsingin Kalliossa toimiva, vuonna 2000 perustettu kotimaisiin kantaesityksiin keskittyvä ammattiteatteri. Teatterin 15-vuotisjuhlanäytelmä on Jenni Toivoniemen ja Ulla Heikkilän yhdessä käsikirjoittama ja ohjaama Naisten juhla. Vahvasti naisnäkökulmaisen näytelmän roolit kuvaavat etenkin taiteilijapiirien kautta hahmottuvia sukupuoliroolistereotypioita sekä naisten uraan ja parisuhteisiin liittyviä selviytymisratkaisuja. Tarinassa vietetään elokuvaohjaaja Alman (Iida-Maaria Lindstedt) ja tanssija Essin (Outi Ikonen) parhaalle ystävälleen, viestintäpäällikkö Rebekkalle (Iida-Maria Heinonen) saarimökkiin järjestämiä polttareita. Paikalle on itsensä kutsumana lyöttäytynyt morsiamen narsistinen näyttelijä-äiti Salome (Mona Kortelampi), ja sinne ilmaantuu myös morsiamen ensirakkauden uusi tyttöystävä, pissismäinen mediakasvo Leyla (Aksa Korttila). Esityksen dramaturgia perustuu mutkikkaan ihmissuhde- ja kilpailuverkon paljastumiseen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Naisten kesken

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta