tasa-arvo

Piispat eivät tienneet, mitä tekivät

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 4 minuuttia

Lausunto avioliitosta onnistui synnyttämään farssin kirkossa ja mediassa. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuva Annika Pitkänen Piispainkokoukselta pyydettiin selontekoa kirkon suhteesta muuttuvaan avioliitto­lakiin. Pyytäjänä toimi kirkollis­kokous­, Suomen evankelisluterilaisen kirkon korkein päättävä elin. Selonteon tuli selkiyttää keskustelua, mutta sen sisältö jätti asioita tulkinnan varaan. Tiedotuskin floppasi. Lausunnossa olisi voitu pohtia kirkon sisäisiä jännitteitä: osa yhdeksästä piispasta – joukossa arkki­piispa Kari Mäkinen – on ilmaissut olevansa kaikkien parien vihkimisen kannalla, osan piispoista voidaan arvella vastustavan samansukupuolisten parien vihkimistä, ja loput piispat mielipiteineen ovat arvoituksia. Pappien enemmistö todennäköisesti haluaisi vihkiä kaikkia pareja. Ainakin pappien enemmistö kannatti uutta avioliittolakia Kirkon akateemiset -ammattiliiton tekemässä jäsenkyselyssä 2014. Jos

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Piispat eivät tienneet, mitä tekivät

Yes I can!

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 3 minuuttia

Supertähdet opettavat katsomaan ihmistä, ei vammaa. Teksti Iida Simes Kuva Annika Pitkänen Ronja Oja valmistautuu pituushyppysuoritukseen Riossa. Kun Suomen mitalitoivo astelee lähtöpaikalle, mitä hän mahtaa ajatella? Ehkäpä itsevarmasti, että ”tiedän pystyväni hyppäämään Riossa paremmin kuin ennen. Minä olen ennen kaikkea kisahyppääjä”, kuten hän kirjoitti blogissaan. Kun yhdysvaltalainen uimari Brad Snyder nousee lähtökorokkeelle, ehkä Snyderin mielessä pyörii sama, mitä hän kertoi Lontoon kisoissa 2012 pohtineensa: ”Minä en makaa Arlingtonin sankarihautuumaalla, vaan minä olen täällä ja kilpailen!” Afganistanin veteraani Snyder ui Lontoossa kaksi kultaa. Sekä Oja että Snyder ovat sokeita. Oja on nähnyt heikosti jo lapsesta asti, ja kymmenisen vuotta sitten hän

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Yes I can!

Maailman paras paikka tulla kaapista

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Kuvat: Jenni Holma Lukuaika: 9 minuuttia

”Minulla on epätavallinen ja hämmentävä tausta, sillä isäni ja äitini kulttuuriset taustat ovat hyvin erilaiset. Isäni on israelilainen ja äitini suomalainen. Molemmat vanhempani muuttivat ennen syntymääni vieraaseen maahan, Yhdysvaltoihin. Olen syntynyt Los Angelesissa, ja perheeni muutti lähelle New Yorkia, kun olin pieni. Tutustuin lapsena moniin kansainvälisiin ihmisiin. Ensimmäistä kertaa menin julkiseen kouluun 13- tai 14-vuotiaana ja tajusin, että olen erilainen kuin nämä ihmiset – olen erilainen kuin amerikkalaiset. Kävin yliopiston lähellä Chicagoa, Illinoisissa. Olisin voinut muuttaa Texasiin kulkeakseni koko maan läpi, mutta sen sijaan muutin Suomeen!  Kielellä on merkitystä siinä, miten sukupuoleen suhtaudutaan. Englannissa on he ja she-pronominit. Isäni on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Maailman paras paikka tulla kaapista

Kromosomeja, rauhasia ja hormoneja

Kirjoittanut: NHL Lukuaika: 4 minuuttia

Intersukupuolisuudella on lääketieteen näkökulmasta monia muotoja. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuva Antti Kukkonen Perussuomalaiset Nuoret kampanjoivat helmikuussa kahden sukupuolen puolesta. Lippiskampanjassa uhottiin, että on vain tyttöjä ja poikia. Ulostulo kompastui omaan nokkeluuteensa, kun kam­panjassa todettiin, ettei intersuku­puolisia vauvoja ja lapsia pitäisi leikellä tai hoitaa tytöksi tai pojaksi ennen kuin yksilö on kykenevä itse valitsemaan. Eivätkä kaikki intersukupuoliset aikuisenakaan valitse jompaa kumpaa näistä kahdesta tarjotusta vaihto­ehdosta. Toimittajana aiheesta on asiantuntijoidenkin lausuntojen pohjalta vaikea kirjoittaa samaan aikaan sekä ymmärrettävästi että sensitiivisesti. Kieli ja sanasto sortuvat määrittelemään sukupuolen lähtökohtaisesti kahdeksi. Suomessa intersukupuolisuus­asiantuntijan manttelia kantaa oululainen lastenkirurgi Mika Venhola. Hän toteaa 2001 kirjoittamassaan artikkelissa, että

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kromosomeja, rauhasia ja hormoneja

Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Lukuaika: 4 minuuttia

Suffragette-elokuva muistuttaa, kuinka naisten aseman puolesta on taisteltu myös terrorin keinoin. Epsom Derbyn laukkakilpailuissa 4. kesäkuuta vuonna 1913 brittiläisen naisasialiikkeen aktivisti Emily Davison (1872–1913) astui filmikameroiden kuvatessa kuningas Yrjö V:n omistaman hevosen kulkureitille. Davisonin tarkoituksena tuskin oli tehdä itsemurhaa, mutta hän kuoli vammoihinsa neljä päivää myöhemmin. Hänestä tuli liikkeensä marttyyri, jonka näyttävästi kukitettua hautajaissaattuetta seurasi Lontoon kaduilla kymmenien tuhansien yleisö. Paikan päällä kuvatut uutisfilmit välittivät tapahtuman maailmalle. Kuvat onnettomuudesta ja hautajaisista löytyvät nykyään esimerkiksi YouTubesta. Davison kuului Emmeline Pankhurstin (1858–1928) kahden tyttärensä kanssa vuonna 1903 perustaman  Women’s Social and Political Union  -järjestön eli WSPU:n ympärille järjestäytyneeseen militanttiin tasa-arvoliikkeeseen. Muutoksen hitauteen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys

Pakkokeinoja vai hoitotoimenpiteitä?

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Lukuaika: 4 minuuttia

Suomi ei ole ratifioinut vammaisten oikeuksia koskevaa YK-sopimusta. Syynä on kiista pakkokeinojen käytöstä osana hoitoa. Teksti Maija Karhunen Suomi on Somalian ja Yhdysvaltojen lisäksi yksi muutamasta maailmankolkasta, jossa vammaisten oikeuksia koskevaa YK-sopimusta ei ole ratifioitu. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen jo vuonna 2006, ja maaliskuussa 2015 myös eduskunta hyväksyi sopimuksen. Uudessa hallitusohjelmassa sopimuksen ratifiointia ei mainita, mutta tavoite löytyy sentään hallitusneuvotteluiden hyvinvointityöryhmän taustamuistiosta. Esteenä ratifioinnille on ollut se, että Suomen tämänhetkinen lainsäädäntö ei ole ollut yhteensopivaa YK-sopimuksen vammaisten henkilöiden koskemattomuutta koskevien artiklojen kanssa. Ristiriidassa YK-sopimuksen kanssa on vuodelta 1977 peräisin olevan kehitysvammalain pakkokeinojen käyttöä hoidon aikana koskeva pykälä. Sen mukaan pakkokeinot

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Pakkokeinoja vai hoitotoimenpiteitä?

Pitkä matka omaksi itseksi

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Kuvat: Apila Pepita Miettinen Lukuaika: 7 minuuttia

”Olin ala-asteella tai juuri aloittamassa koulua, kun olimme kaikki saunassa yhdessä: mummo, täti, äiti ja isosisko sekä minä. Äiti sanoi, että nyt ollaan kaikki meidän suvun naiset yhdessä löylyissä. Muistan sen tunteen yhä. Pääni oli räjähtää siitä huudosta, jota en saanut suustani ulos. Minun teki mieli huutaa, että älkää laskeko minua siihen kate­goriaan. Lapsuuteni oli normaali, ja elin maalaiselämää. Hoidettiin eläimiä, rymyttiin pihalla ja välillä leikittiin barbeilla. Luettiin paljon ja kuunneltiin musiikkia. Ruumis oli vain käyttöä varten. Sillä haettiin halkoja, oltiin heinätöissä tai pyöräiltiin. Suhde kehoon oli käytännöllinen. Meillä oli eläimiä, ja niitä teurastettiin myös kotona. Siinä näki, mitä nahan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Pitkä matka omaksi itseksi

Ammattifeministi

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Lukuaika: 9 minuuttia

Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen taistelee jokaisen ihmisen tasa-arvon puolesta. Kuva & kuvankäsittely Velda Parkkinen Toisinaan ratkaisevat hetket ovat kirkkaan viiltäviä ja iskevät kuin salamat. Milla Pyykkönen oli 17-vuotias, kun hän tarttui Jean Sassonin Prinsessaan. Kirja kertoo saudiarabialaisen naisen elämäntarinan, ja feministinen herätys syttyi. ”Kirjassa kuvattiin hyvin monella tasolla naisten kokemaa väkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Jollain tavalla se sai silmät aukeamaan myös omaan elämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Asiat eivät omassa ympäröivässä elinpiirissäkään olleet tasa-arvoisia.” Maailma ei ole valmis vielä 16 vuotta myöhemminkään, ja siksi Pyykkönen on nyt niin sanottu ammattifeministi. Hän on työskennellyt kaksi vuotta Naisasialiitto Unionin pääsihteerinä ja jatkaa 123-vuotiaan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ammattifeministi

Penaalin terävimmät kynät

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Lukuaika: 5 minuuttia

Feministinen sarjakuvatoiminta purkaa normeja ja avaa näkökulmia. Kuva Velda Parkkinen Kun pinnistää aivoja ja katsoo tottumusten läpi, kaiken näkee hieman tarkemmin. Karvinen on kolli, tikku-ukollakin on sukupuoli ja seikkailusarjakuvissa vain miehet ratsastavat oreillaan auringonlaskuun. Seksismi on rakenteissa, ja sukupuolittuneisuus leimaa kaikkea. Normitalkoisiin voi osallistua monella tapaa. Yksi niistä on feministinen sarjakuvatoiminta, jonka verkostossa on mukana kymmeniä aktiiveja – heidän joukossaan myös Aino Sutinen, Apila Pepita Miettinen, Hanna-Pirita Lehkonen ja Reetta Laitinen. Kolme vuotta sitten käynnistynyt toiminta on käytännössä työpajoja, tapaamisia ja tukea. Verkosto on ei-separatistinen, antirasistinen ja pyrkii esteettömyyteen. ­Kun puhe kääntyy feministisen sarjakuvatoiminnan alkutaipaleeseen, kaksi nimeä nousee esiin: ­Johanna

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Penaalin terävimmät kynät

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta