Ohjatessaan Nuorten Kansallisteatterin taiteilijaryhmän esitystä Jussi Lehtonen kyseli, mistä heidän tekemisessään on kyse. Selvisi, että yhteisö on kaikille eri – mutta tärkeä. Joillekin yhteisö opettaa taiteen ja työn tekemisestä, joillekin se on ainoa perhe, jota heillä Suomessa on.
[…]
Tampereen teatterikesässä nähty Catarina and the Beauty of Killing Fascists löytää verrokkeja myös Suomesta
[…]
Lue lisää… from Poliittinen nykyteatteri etsii keinoja käsitellä äärioikeiston tuottamaa uhkaa
Muusikko Sanna Salmenkallio elää avarassa ja kodikkaassa maailmassa. Hänen yhteisössään tuoksuvat Lähi-idän ruuat ja musiikki soi.
[…]
Satu Linnapuomin ohjaama Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin perustuu Ahmedin yhdessä Elina Hirvosen kanssa kirjoittamaan samannimiseen kirjaan.
[…]
Kansallisteatterin pääohjaaja Esa Leskinen kertoo, miksi suomalaisen demokratian syntyhistoriaan kannattaa paneutua juuri nyt.
[…]
Juha Jokela tunnetaan vahvaan dialogiin perustuvista yhteiskunnallisista näytelmistään. Mobile Horror (2003) tutkaili Nokia-Suomen aikaista arvokriisiä. Esitystalous-trilogia (2010, 2013 ja 2018), Patriarkka (2012) ja Sumu (2016) käsittelivät nekin ihanteiden uhraamista markkinavoimien alttarille. Syyskuussa kantaesitetty Dosentit sijoittuu yliopistomaailmaan. Se alkaa sosiaalipsykologian professori Johanna Virtasen (Ria Kataja) yleisöluentona, jossa hän esittelee tutkimustuloksia yliopistoyhteisön ongelmista. Yhdessä assistenttinsa (Marja Salo) kanssa hän yrittää saada yliopiston johdon ymmärtämään liiallisen markkinaohjauksen ajavan tiedeyhteisöä päin jäävuorta. Ison laivan kääntymisen sijaan Virtanen ajautuu työpaikkakiusatuksi ja sosiaalisen median maalitauluksi. Lopulta hän uupuu. Ensi-illassa väliajalla vastaan tulee vanha tuttu, Helsingin Yliopiston hallintojohtaja ja Kansallisteatterin hallintoneuvoston jäsen Esa Hämäläinen. Näytelmän tausta-aineistona on käytetty tutkijoiden haastatteluja ja oikeita tutkimustietoja. Voidaanko yliopistolla näin huonosti? ”Kokemukset 50
[…]
Joka kolmas vuosi jaettava Eino Kalima ohjaajapalkinto on myönnetty tällä kertaa Anne Rautiaiselle hänen ohjaamastaan Anton Tšehovin näytelmästä Lokki. 20 000 euron palkinto myönnetään myönnetään Kansallisteatterissa tehdystä ohjaustyöstä, joka edustaa taiteellisesti ja eettisesti täysipainoista teatteria. Eino Kalima -ohjaajapalkintoa on jaettu säännöllisesti vuodesta 1993. Erityisesti fyysiseen ja visuaaliseen teatteri-ilmaisuun erikoistunut Rautiainen on ensimmäinen tällä palkinnolla noteerattu nainen. Rautiaisen ohjauksista on Voimassa arvioitu aiemmin hänen syksyllä 2016 Kuopion kaupunginteatteriin ohjaamansa kuvataiteilija Frida Kahlosta kertonut Frida sekä syksyllä 2017 Kansallisteatterin Willensaunaan ohjaama Mihail Bulgakovin Mestari ja Margarita sekä Kansallisteatteriin Omapohjaan ohjaama Jean Cagnardin tarinaan perustunut nukketeatteriesitys Perhosia askelten alla. Viime syksynä Voimalle antamassaan haastattelussa Rautiainen
[…]
Kansallisteatterin Macbeth tekee syväsukelluksen vallanhimon syövereihin. Teksti Timo Kalevi Forss ”Selkeä on synkkää, synkkä on selkeää”, laulaa kolmen noidan muodostama Weird Sisters kiihkeän konekompin päälle. Janne Reinikaisen ohjaama Macbeth polkaistaan käyntiin orwellilaisissa tunnelmissa, vaikka aloitusbiisin teksti on alkuperäistä William Shakespearea. Jo tämä on osoitus siitä rikkaudesta ja moniulotteisuudesta, mitä vuonna 1606 kirjoitettu klassikkonäytelmä tarjoaa. Macbeth on syväsukellus jokaisessa asuvaan vallanhimoon ja sen turmelevuuteen. Macbethin ja hänen puolisonsa Lady Macbethin teot ja niiden seuraukset ovat universaalisesti tunnistettavia. Ne pätevät jokaisessa ihmisyhteisössä. William Shakespeare pureutuu ihmisyyden ytimeen, ja Janne Reinikainen työryhmineen siirtää teemat sujuvasti nykypäivään tai jopa tulevaisuuteen. ”Olemme nimenneet näytelmän otsikolla
[…]
Kansallisteatterin mykkä Tabu ja Teatteri Vanha Jukon puhelias Kuolleen naisen maalauksia tuovat näyttämölle muutkin taiteenlajit. Nuorena kuollut Timo K. Mukka (1944–1973) kirjoitti pellolaisesta kokemusmaisemastaan nousevaa runollista proosaa. Hänen toinen teoksensa Tabu (1965) kertoo tarinan isänsä menettäneestä 13-vuotiaasta Milkasta, jonka saattaa raskaaksi hänen äitinsä miesystävä, merkitsevästi Kristus-Perkele nimeltään. Kristian Smeds on tuonut Tabun Kansallisteatterin lavalle näennäisen tunnistamattomassa muodossa. Esitys alkaa ja päättyy pitkiin, täysin pimeisiin jaksoihin, joita säestää harras, sähköisesti suodatettu viulumusiikki. Lavalla nähtävä taas jakaantuu Smedsille ominaiseen tapaan erillisiin, voimakkaisiin näyttämökuviin ankkuroituviin episodeihin. Tällä kertaa kokonaisuutta kannattelee esityksen läpi kulkeva vaitonaisuus. Lavalla nähdään vain kaksi näyttelijää, vanhempi nainen (Seela Sella) ja
[…]
Laura Ruohosen ohjaus ydinvoiman ongelmista saa katsojan tuntemaan itsensä olmiksi.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa